Trkimustiedon vähättely paljastaa ihmisen yksinkertaiseksi

Skepsiksessä perehdytetään ihmisiä kriittiseen ajatteluun:

Skepsis ry on suomalaisten skeptikkojen vuonna 1987 perustama tieteellinen yhdistys.

Skepsiksen sääntöjen mukaan yhdistyksen tarkoitus on
Edistää kriittistä ajattelua, tieteellisen tiedon hankintamenetelmien opetusta sekä tieteeseen ja järkeen perustuvaa käsitystä maailmasta.
Edistää kiisteltyjen tai erityisen poikkeuksellisten väitteiden tieteellistä tarkastelua.
Edistää keskustelua tieteelliseen maailmankuvaan liittyvistä tärkeistä aiheista.
Ylläpitää tällaisesta toiminnasta kiinnostuneiden ihmisten verkostoa, järjestää kokouksia ja keskustelu- ja luentotilaisuuksia sekä harjoittaa tiedotus- ja valistustoimintaa.

Yhdistys on poliittisesti, aatteellisesti sekä uskonnollisesti sitoutumaton.

[quote author="Vierailija" time="09.04.2015 klo 19:15"]

Yhtä yksinkertainen on kaiken "tutkimustiedon" koukkuineen nielaiseva.

Taisi olla ensimmäinen luento yliopistossa, jossa painotettiin kriittistä suhtautumista tutkimuksiin, myös tieteellisiin. Eihän tiedä kehity, jos ei aiempia tutkimustuloksia koskaan kyseenalaisteta ja tehdä uusia tutkimuksia!

Miten elämässä selviävät ne, jotka aina kääntävät takkinsa sen mukaan, mitä kulloinkin "tutkimustietona" esitetään, vaikka oma arkikokemus todistaisi päinvastaista?

[/quote]

Ap on kuin minä nuorena, metodiopintojen ensimmäisiä kursseja suoritettuani: liikuttavan tohkeissaan opituista asioista ja klassisen "fuksin valaistumisen" kokenut. Onhan tuo tietenkin hyödyllistä opitun kertaamista, vaikka tuntuukin hiukan huvittavalta, tällä palstalla, tässä kontekstissa...

Virallisesti vasta tohtorinväitöksiä pidetään tutkimuksina, jopa lisuri on opinnäytetyö.

[quote author="Vierailija" time="09.04.2015 klo 19:28"]

[quote author="Vierailija" time="09.04.2015 klo 19:20"]

[quote author="Vierailija" time="09.04.2015 klo 19:15"]

Yhtä yksinkertainen on kaiken "tutkimustiedon" koukkuineen nielaiseva.

Taisi olla ensimmäinen luento yliopistossa, jossa painotettiin kriittistä suhtautumista tutkimuksiin, myös tieteellisiin. Eihän tiedä kehity, jos ei aiempia tutkimustuloksia koskaan kyseenalaisteta ja tehdä uusia tutkimuksia!

Miten elämässä selviävät ne, jotka aina kääntävät takkinsa sen mukaan, mitä kulloinkin "tutkimustietona" esitetään, vaikka oma arkikokemus todistaisi päinvastaista?

[/quote]

Kriittinen suhtautuminen ei tarkoita sitä, että periaatteesta kieltäytyy uskomasta tutkittua tietoa.

Kriittinen suhtautuminen tarkoittaa, että etsii käsiinsä tutkimuksen, josta uutisoidaan, lukee sen abstraktin, etsii käsiinsä pari muuta uutisointia samasta tutkimuksesta ja koettaa päätellä, onko asia esitetty uutisissa oikein. Tutkimuksen metodiikan arviointiin ei useimmilla meistä ole kykyä. -ap

[/quote]

:'D lievä myötähäpeä pukkaa tunnistaessa fuksin tekstiä....

[/quote]

Fuksivuosistani on kyllä aikaa.

Oletko eri mieltä siitä, mitä sanoin? -ap

[quote author="Vierailija" time="09.04.2015 klo 16:00"]

"Onhan noita tutkimuksia vaikka minkälaisia."

"Kyllä minun kokemukseni todistaa ihan muuta."

"Ei pidä kyllä paikkaansa ainakaan minun kohdallani."

"Kaikenlaisia huuhaatutkimuksia sitä tehdäänkin."

Tämänkaltaisiin fraaseihin turvautuu ihminen, joka ei kykene käsitteelliseen ajatteluun, kun hän kohtaa tutkimustietoa, joka on ristiriidassa hänen henkilökohtaisen kokemuksensa kanssa. Tällaiselle ihmiselle välitön konkreettinen todellisuus on aina ensisijainen, hä ei kykene haastamaan omaa "maalaisjärkeään" eikä hän ymmärrä tilastollisia käsitteitä. Kun tutkimustieto sanoo eri asiaa kuin oma kokemus, tutkimustieto on automaattisesti "nollatutkimusta" tai muuten väärin.

Aina, kun törmään tällaiseen asenteeseen, minun on vaikea suhtautua puhujaan kuin tasavertaiseen aikuiseen.

[/quote]

Vaikutat ihmiseltä, jolla on jostain syystä tarve päteä. Ehkä vielä myöhemmässä elämässä opit, että myös matalasti koulutettuihin voi suhtautua kuin tasavertaiseen aikuiseen, vaikka heidän tapansa tulkita asioita ja ilmiöitä ei vastaakaan sitä tapaa, jonka sinä olet opiskellut (ja sitä kautta omaksunut). Lainaan sulle erään lastenpsykiatrin ajatuksia:

"Usein tapaamme ihmisiä, jotka tuovat itseään kovasti esiin, kehuvat kovaan ääneen onnistumisillaan ja mahtailevat tiedoillaan. Toisia ihmisiä he saattavat vähätellä. Se ei ole merkki hyvästä itsetunnosta, päinvastoin. He todennäköisesti katsovat muita ihmisiä itsetuntokuopasta. Sieltä käsin näyttää siltä, että kaikki muut ovat jollakin korkeammalla tasolla ja häntä itseään katsotaan jotenkin alaspäin. Oma itse on alempana, matalammalla tasolla. Sehän ei tunnu yhtään mukavalta, vaan alkaa ahdistaa ja harmittaa. Silloin täytyy sekä pullistella itseä, että mitätöidä toisia, ellei osaa rakentavilla tavoilla korjata omaa itsetuntoaan."

http://www.koulutuselamaan.fi/index.php?page=itsetunto

[quote author="Vierailija" time="09.04.2015 klo 19:43"]

[quote author="Vierailija" time="09.04.2015 klo 16:00"]

"Onhan noita tutkimuksia vaikka minkälaisia."

"Kyllä minun kokemukseni todistaa ihan muuta."

"Ei pidä kyllä paikkaansa ainakaan minun kohdallani."

"Kaikenlaisia huuhaatutkimuksia sitä tehdäänkin."

Tämänkaltaisiin fraaseihin turvautuu ihminen, joka ei kykene käsitteelliseen ajatteluun, kun hän kohtaa tutkimustietoa, joka on ristiriidassa hänen henkilökohtaisen kokemuksensa kanssa. Tällaiselle ihmiselle välitön konkreettinen todellisuus on aina ensisijainen, hä ei kykene haastamaan omaa "maalaisjärkeään" eikä hän ymmärrä tilastollisia käsitteitä. Kun tutkimustieto sanoo eri asiaa kuin oma kokemus, tutkimustieto on automaattisesti "nollatutkimusta" tai muuten väärin.

Aina, kun törmään tällaiseen asenteeseen, minun on vaikea suhtautua puhujaan kuin tasavertaiseen aikuiseen.

[/quote]

Vaikutat ihmiseltä, jolla on jostain syystä tarve päteä. Ehkä vielä myöhemmässä elämässä opit, että myös matalasti koulutettuihin voi suhtautua kuin tasavertaiseen aikuiseen, vaikka heidän tapansa tulkita asioita ja ilmiöitä ei vastaakaan sitä tapaa, jonka sinä olet opiskellut (ja sitä kautta omaksunut). Lainaan sulle erään lastenpsykiatrin ajatuksia:

"Usein tapaamme ihmisiä, jotka tuovat itseään kovasti esiin, kehuvat kovaan ääneen onnistumisillaan ja mahtailevat tiedoillaan. Toisia ihmisiä he saattavat vähätellä. Se ei ole merkki hyvästä itsetunnosta, päinvastoin. He todennäköisesti katsovat muita ihmisiä itsetuntokuopasta. Sieltä käsin näyttää siltä, että kaikki muut ovat jollakin korkeammalla tasolla ja häntä itseään katsotaan jotenkin alaspäin. Oma itse on alempana, matalammalla tasolla. Sehän ei tunnu yhtään mukavalta, vaan alkaa ahdistaa ja harmittaa. Silloin täytyy sekä pullistella itseä, että mitätöidä toisia, ellei osaa rakentavilla tavoilla korjata omaa itsetuntoaan."

http://www.koulutuselamaan.fi/index.php?page=itsetunto

[/quote]

Mielenkiintoista, että luit tekstiini koulutustason, vaikka en puhu siitä mitään.

Mitä se mielestäsi kertoo omista vajavaisuuksistasi? -ap

Siis tutkimustiedon. Pahoittelen tökeröä kirjoitusvirhettä. -ap

Joo, tähän törmää valitettavan usein. "No ei naapurin Mirkku ainakaan..." tai "kyllä mulle kävi just päinvastoin", oli kyse sitten lihavuuden haitoista, tupakoinnin vaikutuksista sikiöön tai ihan mistä tahansa. Aina tulee vastaan näitä jankuttajia, joilla ei ole minkäänlaista käsitys- tai ymmärryskykyä. Oma tai tuttujen kokemus mitätöi tieteelliset tutkimukset, heh.

Noilla perusteilla kyllä. Tosin kriittinen suhtautuminen tutkimuksia ja tutkimustuloksia kohtaan on paikallaan.

Totta, mutta tätäkin asiaa voi lähestyä toisin; samoista aiheista tehdään useampia tutkimuksia, jolloin yhden tutkimuksen loppupäätelmä saattaa kumota toisen. 

Omalla kohdallani toimin siten, että en luota vain yhteen tutkimukseen (rahoittaja eli tilaaja määrittelee lopputulemaa), vaan oikeaa tietoa etsiessäni luen useamman ja teen omat johtopäätökset niiden pohjalta. Tällöin saatan olla jopa eri mieltä yhden tutkimuksen kanssa, tai ainakin osan siitä.

Näitä tosiaan riittää. Kun julkistetaan esimerkiksi suomalaisten keskipalkka, moni päästää ensin valtavan buhahaan ja murjaisee sitten että valhe-emävalhe-tilasto. Ei voi olla keskipalkka noin paljon, kun moni ei tienaa läheskään noin paljon!

Jos ei tutkimuksen tulos vastaa omia käsityksiä, mutta tulosta ei pysty kiistämäänkään, niin mitä muuta voi kuin teilata tutkimuksen tekijän? Tutkija ja tutkimuksen tilaaja on esimerkiksi Nato-kiimainen, vihreä, hyysäri, ryssän kätyri tai muuta mukavaa.

Toden totta. Putkinäköisestä näsäviisastelusta ja sivuseikkoihin takertumisesta on myös tullut (nettikulttuurin myötä?) niin "maan tapa", että keskustelijat eivät enää halutessaankaan löydä tekstin keskeistä asiasisältöä. Tai vaikkapa jonkin tutkimuksen tulosta ei ymmärretä.

Sanoisin johtuvan matalasta koulutuksesta, ei yksinkertaisuudesta.

[quote author="Vierailija" time="09.04.2015 klo 17:12"]Sanoisin johtuvan matalasta koulutuksesta, ei yksinkertaisuudesta.
[/quote]

Kyllä, näinhän se on.

Totta on myös tuo, että yksittäinen tutkimus, tutkija-ja tilaajataho täytyy osata arvioida. Tutkimuksiin liittyy myös muita elementtejä, joita jää välillä miettimään. Juuri pohdin tässä sitä tutkimusta, joka päätyi johtopäätökseen, että pitkään imetetyt lapset ovat älykkäämpiä kuin ne, joita ei ole imetetty. Pohdin, että äidit, jotka imettävät, solmivat kenties tiiviimmän suhteen lapseen kuin imettämättömät, kiinnittävät huomiota varhaiseen vuorovaikutukseen enemmän jne., josta voi myös seurata se, että älykkyyden kehittymiselle on suotuisammat olosuhteet. Ei siis vain se tissi ja rintamaito, vaan..

No, en ole lukenut tutkimusta, en tiedä, miten siinä oli vuorovaikutuksen määrä ja laatu huomioitu, mutta pointtini kai ole, että tutkimuksia tulee arvioida kriittisesti, mutta ei ihan arkitiedon pohjalta.

[quote author="Vierailija" time="09.04.2015 klo 18:19"][quote author="Vierailija" time="09.04.2015 klo 17:12"]Sanoisin johtuvan matalasta koulutuksesta, ei yksinkertaisuudesta.
[/quote]

Kyllä, näinhän se on.

Totta on myös tuo, että yksittäinen tutkimus, tutkija-ja tilaajataho täytyy osata arvioida. Tutkimuksiin liittyy myös muita elementtejä, joita jää välillä miettimään. Juuri pohdin tässä sitä tutkimusta, joka päätyi johtopäätökseen, että pitkään imetetyt lapset ovat älykkäämpiä kuin ne, joita ei ole imetetty. Pohdin, että äidit, jotka imettävät, solmivat kenties tiiviimmän suhteen lapseen kuin imettämättömät, kiinnittävät huomiota varhaiseen vuorovaikutukseen enemmän jne., josta voi myös seurata se, että älykkyyden kehittymiselle on suotuisammat olosuhteet. Ei siis vain se tissi ja rintamaito, vaan..

No, en ole lukenut tutkimusta, en tiedä, miten siinä oli vuorovaikutuksen määrä ja laatu huomioitu, mutta pointtini kai ole, että tutkimuksia tulee arvioida kriittisesti, mutta ei ihan arkitiedon pohjalta.
[/quote]

'Pointtini on' piti tuossa lukea. Inhoan mobiililla kirjoittamista.

Yhtä yksinkertainen on kaiken "tutkimustiedon" koukkuineen nielaiseva.

Taisi olla ensimmäinen luento yliopistossa, jossa painotettiin kriittistä suhtautumista tutkimuksiin, myös tieteellisiin. Eihän tiedä kehity, jos ei aiempia tutkimustuloksia koskaan kyseenalaisteta ja tehdä uusia tutkimuksia!

Miten elämässä selviävät ne, jotka aina kääntävät takkinsa sen mukaan, mitä kulloinkin "tutkimustietona" esitetään, vaikka oma arkikokemus todistaisi päinvastaista?

[quote author="Vierailija" time="09.04.2015 klo 19:15"]

Yhtä yksinkertainen on kaiken "tutkimustiedon" koukkuineen nielaiseva.

Taisi olla ensimmäinen luento yliopistossa, jossa painotettiin kriittistä suhtautumista tutkimuksiin, myös tieteellisiin. Eihän tiedä kehity, jos ei aiempia tutkimustuloksia koskaan kyseenalaisteta ja tehdä uusia tutkimuksia!

Miten elämässä selviävät ne, jotka aina kääntävät takkinsa sen mukaan, mitä kulloinkin "tutkimustietona" esitetään, vaikka oma arkikokemus todistaisi päinvastaista?

[/quote]

Kriittinen suhtautuminen ei tarkoita sitä, että periaatteesta kieltäytyy uskomasta tutkittua tietoa.

Kriittinen suhtautuminen tarkoittaa, että etsii käsiinsä tutkimuksen, josta uutisoidaan, lukee sen abstraktin, etsii käsiinsä pari muuta uutisointia samasta tutkimuksesta ja koettaa päätellä, onko asia esitetty uutisissa oikein. Tutkimuksen metodiikan arviointiin ei useimmilla meistä ole kykyä. -ap

Mulle ainakin tulee mieleen että on aika matala koulutustaso jos uskoo kaiken tutkimustiedon ilman kritiikkiä. Kyllähän sitä tosiaan on kaikenmaailman huuhaatutkimuksia joissa on N=30 ja tutkitaan jotain kristalliparantamista. Mitä pidemmälle olen itse kouluttautunut, sen vaikeammalta tuntuu ottaa kantaa yhtään mihinkään tutkimukseen kun tuntuu että pitäisi tyyliin käydä tutkimusdata itse läpi. Dataakin pystyy käsittelemään monilla eri tavoilla jotta tulos saadaan kuulostamaan siltä kuin halutaan.

[quote author="Vierailija" time="09.04.2015 klo 19:20"]

[quote author="Vierailija" time="09.04.2015 klo 19:15"]

Yhtä yksinkertainen on kaiken "tutkimustiedon" koukkuineen nielaiseva.

Taisi olla ensimmäinen luento yliopistossa, jossa painotettiin kriittistä suhtautumista tutkimuksiin, myös tieteellisiin. Eihän tiedä kehity, jos ei aiempia tutkimustuloksia koskaan kyseenalaisteta ja tehdä uusia tutkimuksia!

Miten elämässä selviävät ne, jotka aina kääntävät takkinsa sen mukaan, mitä kulloinkin "tutkimustietona" esitetään, vaikka oma arkikokemus todistaisi päinvastaista?

[/quote]

Kriittinen suhtautuminen ei tarkoita sitä, että periaatteesta kieltäytyy uskomasta tutkittua tietoa.

Kriittinen suhtautuminen tarkoittaa, että etsii käsiinsä tutkimuksen, josta uutisoidaan, lukee sen abstraktin, etsii käsiinsä pari muuta uutisointia samasta tutkimuksesta ja koettaa päätellä, onko asia esitetty uutisissa oikein. Tutkimuksen metodiikan arviointiin ei useimmilla meistä ole kykyä. -ap

[/quote]

:'D lievä myötähäpeä pukkaa tunnistaessa fuksin tekstiä....