Lue keskustelun säännöt.
Olenkohan masentunut vai miksi tuntuu ettei mikään kiinnosta?
25.12.2021 |
Olen kahden ihanan ala-asteikäisen lapsen äiti ja hyvän miehen vaimo. Löytyy vakityö ja elämä on kaiken puolin hyvin.
Silti tuntuu että olen nykyään kuin tyhjä kuori. En jaksaisi nähdä kavereita, en jaksa harrastaa mitään. En jaksa puhua mistään typerästä koronasta (josta kaikilla tuntuu olevan kovasti mielipiteitä ja asiaa) eikä minua kiinnosta päteä edes työssäni.
Eilen joulukin meni vain olemalla. Ajattelin vuosia sitten että kunhan vietämme ensimmäistä kertaa joulua omassa kodissa keskenään, niin aion tehdä sitä ja tätä ja tuota. Mutta nyt kun sen aika ole, en jaksanut kehitellä mitään uusia hienoja perinteitä. Söimme, saunottiin ja ulkoiltiin.
Tuntuu että ajattelen muista ihmisistäkin nykyään vain "pahaa". Katson/kuuntelen ympärilläni olevia ihmisiä ja ajattelen että mitä h*ttoa?! Kyseenalaistan mielessäni kaikki. Viihdeohjelmatkin saavat minut vain pyörittelemään päätä ja koen myötähäpeää siinä esiintyviä kohtaan.
Olen ihan kauhea...
Kommentit (50)
Sama.
Tosin viihdeohjelmat ovat kyllä ihan hirveää paskaa nykyisin ilman masennustakin. Sopii lobotomiapotilaille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sama. Minä kyllä olen sinkku. Mutta ei mitään jaksamista eikä motivaatiota.
Olen myös kokenut samaa. Omalla kohdallani ehkä kyse siitä, että on jotenkin tajunnut miten turhaa kaikki lopulta on. En sanoisi että se on masennusta. Jouluhöösäys, hirveä määrä turhan tavaran ostoa, turhaa. Ja viihdeohjelmien katsominen se vastaa turhaa onkin, tuntuu että aivot sulaa kun niitä yrittää katsoa. Ja muut hohottaa vieressä ja viihtyy. Haluaisin olla sellainen joka kokee suurta merkityksellisyyttä tällaisista asioista mutta ei vaan voi.
Vierailija kirjoitti:
Olen myös kokenut samaa. Omalla kohdallani ehkä kyse siitä, että on jotenkin tajunnut miten turhaa kaikki lopulta on. En sanoisi että se on masennusta. Jouluhöösäys, hirveä määrä turhan tavaran ostoa, turhaa. Ja viihdeohjelmien katsominen se vastaa turhaa onkin, tuntuu että aivot sulaa kun niitä yrittää katsoa. Ja muut hohottaa vieressä ja viihtyy. Haluaisin olla sellainen joka kokee suurta merkityksellisyyttä tällaisista asioista mutta ei vaan voi.
Ja tämä palsta se vasta turha on.
Joo mietin samaa. Kaverit saa lapsia ja mietin, että ihan kiva heille mutta samalla, että aika kamalassa maailmassa lapset joutuvat elämään. He kokevat saavansa suurta merkitystä lapsen saamisesta ja yrittävät minuakin suostutella, kuulemma yksikin olisi muuten tappanut itsensä koska koko elämänsä niin turhaksi ilman lapsia. En kyllä näe miten lasten saaminen voi tuoda niin suurta merkitystä. Tekemistä kyllä toki pitkäksi aikaa. Mutta lopulta, turhaksi koen senkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meitä kauheita on paljon.Jokainen vaikuttaa kärsivän masennuksesta Koronan takia. Ei puhuta enään muusta kuin koronasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen myös kokenut samaa. Omalla kohdallani ehkä kyse siitä, että on jotenkin tajunnut miten turhaa kaikki lopulta on. En sanoisi että se on masennusta. Jouluhöösäys, hirveä määrä turhan tavaran ostoa, turhaa. Ja viihdeohjelmien katsominen se vastaa turhaa onkin, tuntuu että aivot sulaa kun niitä yrittää katsoa. Ja muut hohottaa vieressä ja viihtyy. Haluaisin olla sellainen joka kokee suurta merkityksellisyyttä tällaisista asioista mutta ei vaan voi.
Ja tämä palsta se vasta turha on.
Totta sekin. Tosin joskus löytyy hyviä keskusteluja. Se on ihan kiva koska tuntuu, että suurimman osan ihmisistä kanssa ei keskustella muusta kuin koronasta tai Putouksesta (tai mitä näitä viihdeohjelmia nyt on, en onneksi omista telkkaria).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käyttäjä2108 kirjoitti:
Meitä kauheita on paljon.Jokainen vaikuttaa kärsivän masennuksesta Koronan takia. Ei puhuta enään muusta kuin koronasta.
Joo, se on kyllä täyttänyt kaikki. Olenkin pyrkinyt välttämään siitä keskustelua enää. Tuntuu, että ihmiset on jotain pikku naru-ukkoja (mikskä niitä sanotaan), joita verellään eri suuntiin, ”pelätkää”, ”menkää rokotettavaksi”, ”kääntykää toisianne vastaan”. Ei nyt kuitenkaan tehdä tästä koronakeskustelua. Toisaalta, koronan myötä olen tajunnut, että moni kielletty/suljettu asia kuten ostoksilla pyöriminen, kahviloissa istuskelu jne on todella turhaa.
Tuohan onkin joulun aikaan sopiva kysymys. Luepas Raamatusta siitä viiskymppisestä Joosefista ja sille kiireesti naitetusta 12-vuotiaasta Mariasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Et ole kauhea, olet ok sellaisena kuin olet mutta kuvailemasi vaikuttaa masennusoireilta, nimittäin oireet ovat yksilölliset ja moninaiset. Masennus ei tarkoita ainostaan, ettei pääsisi ylös sängystä, sillä moni masentunut tekee uraa ja elää ja tekee vaikka olo on iloton.
Voisiko sinulla olla joku jonka kanssa jutella asiasta? Ei tarvita aina terapeuttia. Lisäksi kaikki keholliset (embodiment) lajit, kuten hengiytysharjoitukset (breathwork) ja esim liikuntaperusteiset kehoterapiat (continuum, 5 Rhytms, tanssiterapia - niitä on monia) tuovat ilon takaisin jos on lievästi masentunut ja / tai ahdistunut.
Puhun omasta kokemuksestani.
Onko muita vinkkejä? Lähinnä siis siihen, jos vaan on tajunnut kaiken turhuuden, mutta silti haluaisi iloita asioista kun täällä kerran ollaan tyhjää toimittamassa :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et ole kauhea, olet ok sellaisena kuin olet mutta kuvailemasi vaikuttaa masennusoireilta, nimittäin oireet ovat yksilölliset ja moninaiset. Masennus ei tarkoita ainostaan, ettei pääsisi ylös sängystä, sillä moni masentunut tekee uraa ja elää ja tekee vaikka olo on iloton.
Voisiko sinulla olla joku jonka kanssa jutella asiasta? Ei tarvita aina terapeuttia. Lisäksi kaikki keholliset (embodiment) lajit, kuten hengiytysharjoitukset (breathwork) ja esim liikuntaperusteiset kehoterapiat (continuum, 5 Rhytms, tanssiterapia - niitä on monia) tuovat ilon takaisin jos on lievästi masentunut ja / tai ahdistunut.
Puhun omasta kokemuksestani.
Onko muita vinkkejä? Lähinnä siis siihen, jos vaan on tajunnut kaiken turhuuden, mutta silti haluaisi iloita asioista kun täällä kerran ollaan tyhjää toimittamassa :)
Ja olen siis kyllä töissä, mutta tarkoitin tyhjän toimittamista tässä elämässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen vielä tällä hetkellä työtön ja tulevaisuus on epävarma. Kaverit pyytävät kylään, mutta en jaksa tehdä mitään. Olen todella kyllästynyt kaikesta.
Saman kokeneita, vinkkejä muutokseen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se voi olla myös henkisen kasvun vaihe. Mulla tuli vähän ennen 40 v ikää keski-iän kriisi ja oli tuommoista. Se kesti muutaman vuoden ja sitten löysin ilon joka tulee sisältä ilman mitään ulkoista syytä ä, syvän rauhan.
Iän myötä sitä alkaa vain huomaamaan, että lopulta suurin osa maailman asioista on tarpeetonta p a s k a a. Ei siis kannata huolestua, olet ihan normaali.
AP kirjoitti:
Viihdeohjelmatkin saavat minut vain pyörittelemään päätä ja koen myötähäpeää siinä esiintyviä kohtaan.
Tässä asiassa olet aivan normaali.
Voit olla myös uupunut.
Kannattaa hoitaa se, ettei tule se masennus.
Olen niin kasuaalinen ihminen mikä saa minut tuntemaan että missään ei ole järkeä
Vierailija kirjoitti:
AP kirjoitti:
Viihdeohjelmatkin saavat minut vain pyörittelemään päätä ja koen myötähäpeää siinä esiintyviä kohtaan.
Tässä asiassa olet aivan normaali.
Miksi sitä paskaa sitten näytetään ja miksi ke ovat suosituimpia ohjelmia?
Et ole kauhea, olet ok sellaisena kuin olet mutta kuvailemasi vaikuttaa masennusoireilta, nimittäin oireet ovat yksilölliset ja moninaiset. Masennus ei tarkoita ainostaan, ettei pääsisi ylös sängystä, sillä moni masentunut tekee uraa ja elää ja tekee vaikka olo on iloton.
Voisiko sinulla olla joku jonka kanssa jutella asiasta? Ei tarvita aina terapeuttia. Lisäksi kaikki keholliset (embodiment) lajit, kuten hengiytysharjoitukset (breathwork) ja esim liikuntaperusteiset kehoterapiat (continuum, 5 Rhytms, tanssiterapia - niitä on monia) tuovat ilon takaisin jos on lievästi masentunut ja / tai ahdistunut.
Puhun omasta kokemuksestani.