Lue keskustelun säännöt.
Järkytyin hieman miten kamalaa sairaalassa olo synnytyksen jälkeen oli
Synnytyksen jälkeen rättipoikki, kivuissa ja univajeisena, ja sitten pitää jakaa huone jonkun toisen kanssa. Jouduin vieläpä ns. käytäväpaikalle. Ei mitään yksityisyyttä muuta kuin joku kämänen verho ja koko ajan huoneessa ravaa hoitajia ja vierustoverin puoliso ym. vieraita. Valot on päällä yötäpäivää tai jos ne laittaa pois niin eiköhän joku hoitaja räväytä ne päälle keskellä yötä tullessaan. Vierustoveri vaihtuu seuraavana yönä ja sen vauva huutaa suoraa huutoa kaiken aikaa, johon omakin muuten ihan rauhallisesti ollut vauva heräilee jatkuvasti ja yhtyy huutokuoroon. Eipä se mikään hotelli tosiaan ole. Olisin halunnut mahdollisimman pian pois, mutta ei päästetty koska vauvalla oli keltaisuutta.
Kommentit (3113)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jäin miettimään, missä oli näiden traumatisoituneiden yhden lapsen äitien miehet? Jos perheessä ei ole isompia lapsia, miksi se mies ei ole vaimon luona esikoisen ensipäivinä?
En minäkään haluaisi enempää lapsia, jos mies ei olisi sen vertaa paikalla, että vahtii vauvaa kun itse käy suihkussa tai hae vaimon ruokararjotinta.
Öh, töissä???
Mun mies oli varannut hotellihuoneen rakastajalleen ja itselleen, kun itse toivuin synnärillä hankalasta komplikaatiosta. Tämä selvisi jälkeenpäin...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihanaa kun sain sairaalassa levätä <3 Ainoa hommani oli imettää sen verran kuin jaksan, mies ja henkilökunta otti kopin kaikesta muusta. Sillä on ollut iso merkitys koko äitiydelle, sain pehmeän alun. En ihmettele näiden kommenttien perusteella esimerkiksi äitien yksinäisyyden, uupumuksen ja masennuksen yleisyyttä.
JA tämä muutes Naistensairaalassa vuonna 2023, sattui olemaan suhteellisen hiljainen aika. Saatiin olla yksi lisäyökin sairaalassa. Eli kyllä sielläkin halutaan varmasti antaa parempaa hoivaa, mutta resurssit eivät aina kiireessä riitä. Syy äitien huonoon kohteluun ei ole mikään "kuntouttaminen" siis vaan se, että maassamme ei ole annettu tarpeeksi rahaa siihen että synnyttäviä äitejä voisi kohdella kuten kuuluu. Tämä selitetään sairaalassa sitten jollakin kuntoutuksella tai muulla hölynpölyllä, jokainen inhimillinen ihminen näkee kyllä että siitä ei ole kyse jos toinen henkihieverissään suurin piirtein ryömii hakemaan sitä saatanan tarjotinta ja vauva huutaa huoneessaan.
*klinikalla
Itse synnytin Mikkelissä esikoiseni 2v sitten. Synnytys oli tosi pitkä ja kivulias, olin lähes 40 asteen kuumeessa, mikään ei tehonnut, radi ja pre eklampsia vaivasi ja mieskin juuri silloin ulkomaan komennuksella. Koko henkilökunta oli aivan ihana, he pitivät huolta minusta toden teolla, vaikka juuri sillä hetkellä olikin vähän ruuhkaa synnärillä. Ei pidetty mitään kiirettä silti, vaan mentiin täysin mun ja tietty syntymässä olevan tahtiin ja toinen kätilö jopa videopuhelun soitti tuoreelle isälle, kun vauva punnittiin ja mitattiin! Synnytyksen jälkeen pääsin perhehuoneeseen joita käsittääkseni kaikki huoneet nykyään on, ihastelivat vuoroin vauvaa, myös laitoshuoltajat. Hoitajat kysyivät monesti päivässä tahdonko käydä vessassa/suihkussa/syödä rauhassa niin, että he voivat vahtia vauvan unta ja silitellä häntä sillä aikaa. Ei mitään pahaa sanottavaa, joten kakkosta ollaan mietitty.
Tämäkin tosin ollaan viemässä nyt pois kivaa vauhtia kiitos hallituksen, koska alle 1000 synnytystä vuoteen. Jos näin käy, niin pitäisi lähteä Kysiin 2h markan päähän jonon jatkoksi?! Näin jos tapahtuu eikä keretä kakkosta synnyttää Mikkelissä, niin jää kakkonen kyllä tekemättä kokonaan.
Tuli mieleen kun ne politiikot jossain kahvien ja pulliensa kanssa pöhisevät ja miettivät päänsä puhki näitä synnytyshommia. Tilastoja tutkivat ja aivot vaan raksuttaa. Mikä on kun ei lapsia synny??
Pitäiskö heille linkata vaikkapa tämä keskustelu? Asenteista ne kaikki ongelmat kumpuavat pohjimmiltaan.
Ei me ainakaan uskalleta yhtä lasta enempää hankkimaan, kun asenteet on suoraan tästä ketjusta.
Mikä siinä on niin mahdotonta antaa juuri synnyttäneen naisen levätä päivän tai pari? Siinä on kuitenkin mennyt monta vuorokautta juurikaan nukkumatta. Täällä joku teräsmutsi pärjää viikonkin ilman unta, mutta osa meistä on heikompaa tekoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä juuri synnyttäneen kuuluu saada LEVÄTÄ ja toipua, muuten olemme aivan paskamaa. Sitä kuntoutumista ei tarvitse eikä edes kannata aloittaa siinä vaiheessa kun ei ole siihen vielä voimia ja kaikki ylimääräinen voima tarvitaan vauvan hoivaamiseen.
Näkeehän sen siitä miten kylmiä entisajan vanhemmat ovat lapsilleen olleet, että kannattaako siitä nyt ottaa mallia. Täälläkin monen kylmät asenteet peruja sieltä. Katkaistaan kierre!
Inhimillinen Suomi, kiitos.
Voimaa et saa sängyssä makaamalla, vaan liikkumalla ja pysymällä liikkeessä: silloinkin voi levätä. Ihmsien keho on nimenomaan luotu liikkeelle eikä makaamaan.
No on se kyllä yksi saatana, et
Ei lainaamassasi tekstissä käytetty käsitettä surkastuttaa....
"tulokset viittaavat vahvasti vuodelevon ja fyysisen toimettomuuden johtavan lihasten surkastumiseen ja insuliiniherkkyyden vähenemiseen jo suhteellisen lyhyessä ajassa." lähde DOI:10.2337
"Lihasvoimasta lähtee viisi prosenttia vuorokaudessa. Voima lähtee jaloista nopeammin kuin käsistä. Ikäihmisellä jo parin päivän vuodelepo voi pudottaa jalkojen lihasvoimaa niin, ettei potilas enää pysty kävelemään. Mitä vanhempi ihminen on kyseessä, sitä vaikeampi lihasvoima on saada takaisin." https://seura.fi/terveys/10-kysymysta/10-kysymysta-voiko-lepo-olla-vaar…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Lihasvoimasta lähtee viisi prosenttia vuorokaudessa. Voima lähtee jaloista nopeammin kuin käsistä. Ikäihmisellä jo parin päivän vuodelepo voi pudottaa jalkojen lihasvoimaa niin, ettei potilas enää pysty kävelemään. Mitä vanhempi ihminen on kyseessä, sitä vaikeampi lihasvoima on saada takaisin." https://seura.fi/terveys/10-kysymysta/10-kysymysta-voiko-lepo-olla-vaar…
Mutta kun se synnyttänyt nainen ei ole koko ajan vuodelevossa. Hän joutuu kuitenkin kävelemään itse vessaan ja hyppäämään vauvan takia monta kertaa sängystä. Älä nyt vesä keskusteluun mukaan ikäihmisiä, kun kyse on nuorista naisista. Se ruokatarjottimen tuominen, lakanoiden vaihtaminen ja vauvan katsominen suihkun ajan ei tee yhdestäkään synnyttäneestä liikuntakyvytöntä vanhusta vuorokaudessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Lihasvoimasta lähtee viisi prosenttia vuorokaudessa. Voima lähtee jaloista nopeammin kuin käsistä. Ikäihmisellä jo parin päivän vuodelepo voi pudottaa jalkojen lihasvoimaa niin, ettei potilas enää pysty kävelemään. Mitä vanhempi ihminen on kyseessä, sitä vaikeampi lihasvoima on saada takaisin." https://seura.fi/terveys/10-kysymysta/10-kysymysta-voiko-lepo-olla-vaar…
Mutta kun se synnyttänyt nainen ei ole koko ajan vuodelevossa. Hän joutuu kuitenkin kävelemään itse vessaan ja hyppäämään vauvan takia monta kertaa sängystä. Älä nyt vesä keskusteluun mukaan ikäihmisiä, kun kyse on nuorista naisista. Se ruokatarjottimen tuominen, lakanoiden vaihtaminen ja vauvan katsominen suihkun ajan ei tee yhdestäkään synnyttäneestä liikuntakyvytöntä vanhusta vuorokaudessa.
Tätä ketjua kun lukee, niin aika villasukkia ovat... muutenkin iso osa synnyttäjistä suomessa on jo geriatrisen synnyttäjän kriteerit täyttäviä....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen 4 lasta aikanaan synnyttänyt.
Raskausaika on naisen keholle rasitus, sitten synnytys kaikkine kipuineen ja vuotoineen ja pelkoineen on suuri fyysinen ja psyykkinen kriisi äidille. Hormonimyrsky aiheuttaa lisää itkuisuutta ja ahdistusta ja aina on huoli siitä, miten uuden vauvan kanssa imetys ja yhteiselo lähtee sujumaan.
Olisi aivan ihanteellista, että sen 2-3 päivää, joka sairaalassa ollaan, koetettaisiin aivan erityisesti huolehtia, että vastasynnyttänyt äiti saisi nukutuksi mahdollisimman paljon, saisi hyvää ruokaa ja lempeää opastusta imetykseen ja lastenhoitoon. Tuettaisiin häntä näissä yksinkertaisissa asioissa. Elämä vauvan kanssa kotona lähtisi sujumaan ihan eri tavalla, kun ei olisi kuolemanväsynyt, loukattu ja surullinen kun pääsee ns. hoidosta pois!
Täällä usein vedotaan koviin entisaikoihin kun puolustellaan äitien karua kohtelua nykyisin. Todellakin äiti- ja lapsikuolleisuus oli ennen suurta, sekö se sitten olisi tavoite? Sitä paitsi ennen maailmassa vähänkään vauraammilla seuduilla kotona synnyttävä äiti sai lepäillä viikon verran vauvan kanssa, hänelle tuotiin ruuatkin sänkyyn aluksi eikä hän osallistunut raskaisiin töihin. Näin huolehdittiin että maito lähti nousemaan ja että äiti parani repeämistä.
Jopa vielä 80-luvulla vauvat olivat öisin sairaalassa lastenhoitohuoneessa että äidit saivat nukkua. Hoitaja toi hiljaa hiipien vauvan rinnalle yöllä ja haki sitten kohta pois, että imetystä saatiin käynnistellyksi. Jos erikseen pyysi, pääsi huoneeseen jossa vauva oli koko ajan ja näissä huoneissa oli vain kaksi äitiä.
Koska pieni imeväinen joka tapauksessa herättää äitinsä imettämään vähintään kaksi kertaa yössä, olisi ensiarvoisen tärkeää, ettei sairaalasta lähtiessä olisi valmiiksi valtavan uupunut. Vauvan hoitaminen on ihan riittävän rankkaa muutenkin, on hirveän omituista että ns. terveydenhoitosektori suhtautuu niin piittaamattomasti, alistavasti ja julmasti äiteihin! Todella äidit saavat huolenpitoa pelkissä juhlapuheissa.
Kaikesta huolimatta tsemppiä kaikille äideille!
Vierailija kirjoitti:
Mikä siinä on niin mahdotonta antaa juuri synnyttäneen naisen levätä päivän tai pari? Siinä on kuitenkin mennyt monta vuorokautta juurikaan nukkumatta. Täällä joku teräsmutsi pärjää viikonkin ilman unta, mutta osa meistä on heikompaa tekoa.
Se on tämä suomalainen kulttuuri. Kaikkien pitää vaan pärjätä ja hoitaa asiansa itse. Joissakin kulttuureissa äiti tai anoppi tulee kuukaudeksi pyörittämään huushollia, että synnyttänyt voi vaan keskittyä lepäämään ja imettämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän osastolla autetaan synnyttäjä tarvittaessa ensi kertaa sängystä ylös. Sen jälkeen odotetaan, että pärjää itsekin ja patistellaan ylös sängystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä juuri synnyttäneen kuuluu saada LEVÄTÄ ja toipua, muuten olemme aivan paskamaa. Sitä kuntoutumista ei tarvitse eikä edes kannata aloittaa siinä vaiheessa kun ei ole siihen vielä voimia ja kaikki ylimääräinen voima tarvitaan vauvan hoivaamiseen.
Näkeehän sen siitä miten kylmiä entisajan vanhemmat ovat lapsilleen olleet, että kannattaako siitä nyt ottaa mallia. Täälläkin monen kylmät asenteet peruja sieltä. Katkaistaan kierre!
Inhimillinen Suomi, kiitos.
Voimaa et saa sängyssä makaamalla, vaan liikkumalla ja pysymällä liikkeessä: silloinkin voi levätä. Ihmsien keho on nimenomaan luotu liikkeelle eikä makaamaan.
No on se kyllä yksi saatana, et
Ei kannata edes kovassa kuumeessa levätä paria päivää? Ettei vaan jumakauta lihakset surkastu!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä saa toiset vihaamaan äitejä niin että oikein kampanjoivat sen puolesta että elämä olisi heille mahdollisimman kovaa? Olen aidon utelias
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Lihasvoimasta lähtee viisi prosenttia vuorokaudessa. Voima lähtee jaloista nopeammin kuin käsistä. Ikäihmisellä jo parin päivän vuodelepo voi pudottaa jalkojen lihasvoimaa niin, ettei potilas enää pysty kävelemään. Mitä vanhempi ihminen on kyseessä, sitä vaikeampi lihasvoima on saada takaisin." https://seura.fi/terveys/10-kysymysta/10-kysymysta-voiko-lepo-olla-vaar…
Mutta kun se synnyttänyt nainen ei ole koko ajan vuodelevossa. Hän joutuu kuitenkin kävelemään itse vessaan ja hyppäämään vauvan takia monta kertaa sängystä. Älä nyt vesä keskusteluun mukaan ikäihmisiä, kun kyse on nuorista naisista. Se ruokatarjottimen tuominen, lakanoiden vaihtaminen ja vauvan katsominen suihkun ajan ei tee yhdestäkään synnyttäneestä liikuntakyvytöntä vanhusta vuorokaudessa.
Tätä ketjua kun lukee, niin a
Kerro itse, miten sinä toimit synnytysten jälkeen. Oletan, että olet useamman lapsen äiti.
Itse olen synnyttänyt 2015 ja 2023. Ekan kohdalla repesi pahasti ja olin tosi kipeä. Vauvakin joutui hoitoon osastolle tulehduksen vuoksi. Henkilökunta oli vähän epäystävällistä paria lukuun ottamatta. Sairaalassa vietin 5 päivää ja ei ollut kivaa. Maito ei noussut yrityksestä huolimatta ja lisämaitoa pantattiin. Olin kuitenkin huoneessa yksin.
Toinen syntyi sektiolla. Olin sairaalassa kaksi yötä. Hoitajat oli tosi ihania ja vauvalle tuotiin maitoa mukisematta, kun oma maito ei ehtinyt nousta. Nyt olin myös yksin huoneessa. Ruokakin tuotiin suoraan huoneeseen (tähän oli tullut joku muutos korona-aikana). Oli hyvä kokemus.
Sama sairaala kyseessä molemmilla kerroilla.
Kolme yötä jouduttiin olemaan sairaalassa enkä saanut nukuttua kuin maksimissaan yhden tunnin vuorokautta kohden. Koko ajan joku hoitajista ravasi huoneessa, että ei ollut mahdollisuutta nukkua rauhassa vaikka vauva nukkuikin. Olin niin heikossa kunnossa, etten pystynyt olla viittä minuuttia seisaallaan ennen kuin alkoi pyörryttää. Olisin kaivannut edes hetken lepoa ja edes muutaman tunnin yöunet, mutta ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jäin miettimään, missä oli näiden traumatisoituneiden yhden lapsen äitien miehet? Jos perheessä ei ole isompia lapsia, miksi se mies ei ole vaimon luona esikoisen ensipäivinä?
En minäkään haluaisi enempää lapsia, jos mies ei olisi sen vertaa paikalla, että vahtii vauvaa kun itse käy suihkussa tai hae vaimon ruokararjotinta.
Öh, töissä???
Siinä sairaalassa missä minä synnytin, ei edes isä saanut olla paikalla kuin vierailuaikoina. Muita vieraita ei sallittu ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Lihasvoimasta lähtee viisi prosenttia vuorokaudessa. Voima lähtee jaloista nopeammin kuin käsistä. Ikäihmisellä jo parin päivän vuodelepo voi pudottaa jalkojen lihasvoimaa niin, ettei potilas enää pysty kävelemään. Mitä vanhempi ihminen on kyseessä, sitä vaikeampi lihasvoima on saada takaisin." https://seura.fi/terveys/10-kysymysta/10-kysymysta-voiko-lepo-olla-vaar…
Mutta kun se synnyttänyt nainen ei ole koko ajan vuodelevossa. Hän joutuu kuitenkin kävelemään itse vessaan ja hyppäämään vauvan takia monta kertaa sängystä. Älä nyt vesä keskusteluun mukaan ikäihmisiä, kun kyse on nuorista naisista. Se ruokatarjottimen tuominen, lakanoiden vaihtaminen ja vauvan katsominen suihkun ajan ei tee yhdestäkään synnyttäneestä liikuntakyvytöntä vanhusta vuorokaudessa.
Liikkeelle heti synnytyksen jälkeen. Lepoa silloin kun vauvakin lepää.
JA tämä muutes Naistensairaalassa vuonna 2023, sattui olemaan suhteellisen hiljainen aika. Saatiin olla yksi lisäyökin sairaalassa. Eli kyllä sielläkin halutaan varmasti antaa parempaa hoivaa, mutta resurssit eivät aina kiireessä riitä. Syy äitien huonoon kohteluun ei ole mikään "kuntouttaminen" siis vaan se, että maassamme ei ole annettu tarpeeksi rahaa siihen että synnyttäviä äitejä voisi kohdella kuten kuuluu. Tämä selitetään sairaalassa sitten jollakin kuntoutuksella tai muulla hölynpölyllä, jokainen inhimillinen ihminen näkee kyllä että siitä ei ole kyse jos toinen henkihieverissään suurin piirtein ryömii hakemaan sitä saatanan tarjotinta ja vauva huutaa huoneessaan.