JANI SIEVINEN työskentelee erityisluokanopettajana ammattivalmentajan papereilla 1v. ajan!!!

Yhtään väheksymättä koulutusta (olenhan pätevä erkkaope itsekin), olen sitä mieltä, että tässä työssä persoona on koulutusta tärkeämpi. Jämäkällä, lapsia/nuoria arvostavalla otteella pärjää pitkälle. Tsemppiä Janille erittäin haastavaan, mutta palkitsevaan työhön!

Kuvitellaan, että kuka vaan voi toimia opettajana. Oikeastaan se on pöyristyttävää, miten kasvatusalaa kokematon ja kouluttamaton yksilö voidaan ottaa melkein suoraan kadulta hoitamaan opetustyötä, johon virallinen vaatimustaso olisi yliopistotason koulutus. Miksi Jani ei sitten ole esim. Nummelan TK:ssa päivystävänä lääkärinä viikonloppuisin tai Vihdin kunnan vastaavana rakennusmestarina kesällä?

No tuota.. Eipä varmaan ole kauheasti halukkaita alalle. Siitä vaan menkää itse ensin opiskelemaan ties kuinka moneksi vuodeksi ja sitten huonolla palkalla opettamaan niitä kultanuppuja… Oikeasti monet lapset ihan toivottomia tapauksia. Varmasti ihan hyvin voi olla opettajana ihan kuka vaan joka on edes vähän motivoitunut.

Vierailija kirjoitti:

Aivan ilmeisesti Jani on hoitanut tähän astiset opettajan sijaisuutensa erittäin hyvin, ja nyt hänelle on avautunut vuoden sijaisuus erityisopetuksessa. Kerrankin entinen urheilija, joka tekee jatkuvasti töitä, jopa montaakin yhtä aikaa, eikä koko ajan paasaa entisestä urastaan.

Tämä on totta. Ei ne paperit auta mitään, kun käytännön työ on suurimmaksi osaksi ihan jotain muuta, haastavien tilanteiden selvittelyä ym.

Olen myös pätevä opettaja (en erkka, vaikka sitäkinsijaisena tehnyt). Tavallaan tuo on totta, että moni voi pärjätä opettajana ilman koulutusta. Täysin harhaa on se, että "kuka vaan" voisi pärjätä. Opettaminen on akateemisen teoriatiedon lisäksi ennen kaikkea taitoa. Samoilla linjoilla kommentoijan 63 kanssa. Omaa ammattitaitoani ja käsitystäni arvokkaana opettajana ei vähennä se, että saamme vaikka kouluumme kullanarvoisen kouluttamattoman erkkaopen. Ne on kuulkaas paikoin kiven takana. En väheksy koulutuksen merkitystä minkään, vaan olen onnellinen siitä, että Suomessa se on hyvällä tolalla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on sijaisuus. Todennäköisesti Jani pärjää hyvin, kun on sen verran pitkään tehnyt. Ehkä jossain vaiheessa suorittaa tutkinnon, niin voi saada vakkarin. Tai sitten tämä kuvio sopii hänelle hyvin.

Sievinen ei nähdäkseni ole käynyt edes lukiota. Ikää on sen verran, että epäilen edes harkitsevan pätevöitymistä.

Ei yliopistoon pääsemiseen vaadita lukiota. Jo vuosikymmeniä on riittänyt ammattikoulu tai muu vastaava, mitä se sitten kenenkin kohdalla on.

Yliopistoissa ei   myöskään ole yläikärajaa. Kun oma lapseni haki yliopistoon eikä päässyt, samaan aikaan aloitti luokanopettajakoulutuksessa minun ikäiseni tuttu, ja hän on ehtinyt olla jo pitkään pätevänä opettajana.

Ehtiihän Jani vielä opiskella opettajaksi. Ties vaikka olisi pyrkimässä yliopistoon tai pyrkinyt jo.

Erityisluokanopettajista on pulaa. Erityisesti yläkoulun puolelle. Erkkaluokanopehan on luokanopettaja samalla, joten vielä usein enemmän mukavuusalueellaan alakoulussa. Monet alakoulun opettajataustaiset pelkää suorastaan teini-ikäistä häirikköä. Totuushan on, että joku 9-vuotias ja aggressiivinen on pahempi kuin 15-vuotias rääväsuu. Teinien kanssa ei sentään joudu fyysisiin nahinoihin toisin kuin pienten kanssa tulee helposti näitä kiinnipitotilanteita ja saa pelätä, ettei toiselle nyt tule mustelmaa yms., kun joutuu niin kovaa pitämään kiinni.

Erkkaluokanopen virat on ainoita opettajan virkoja, jotka jää jatkuvasti täyttämättä pätevien hakijoiden puutteessa. Siis vakivirat. Sijaisuuksiinkin haetaan aina niin, että saa kesän palkan toisin kuin useimmissa muissa opettajan sijaisuuksissa. Silti pätevää on hankala saada vakityöhön saati sijaisuuteen, ellei ole uusi koulurakennus yms. Tämmöiset ulkoisetkin seikat vaikuttaa myös, kun on varaa valita.

Pula erkkaopeista on tosi iso. Siihen onko hyvä siinä työssä, vaikuttaa oma persoona tosi paljon. Joku voi olla hyvä opettaja ilman koulutustakin ja olisi vielä parempi koulutuksen kanssa. Joku on huono opettaja, vaikka olisi saanut luokanopettajan koulutuksen tai erkkaopen koulutuksen. Opettaminen on tosi paljon ihmissuhdetyötä ja pitää olla hyvä silmä erilaisille oppilaille ja pitää olla herkkä lukemaan oppilaita ja kokeilla eri tekniikoita eri lasten kanssa. Toisilla on luonnostaan hyvä ote oppilaisiin ja osaavat melkeinpä intuitiivisesti valita oikean opetustekniikan ja oikeat sanat, vaikka koulutus olisi vaillinainen.

T. Erityisluokanopettaja

Vierailija kirjoitti:

Olen myös pätevä opettaja (en erkka, vaikka sitäkinsijaisena tehnyt). Tavallaan tuo on totta, että moni voi pärjätä opettajana ilman koulutusta. Täysin harhaa on se, että "kuka vaan" voisi pärjätä. Opettaminen on akateemisen teoriatiedon lisäksi ennen kaikkea taitoa. Samoilla linjoilla kommentoijan 63 kanssa. Omaa ammattitaitoani ja käsitystäni arvokkaana opettajana ei vähennä se, että saamme vaikka kouluumme kullanarvoisen kouluttamattoman erkkaopen. Ne on kuulkaas paikoin kiven takana. En väheksy koulutuksen merkitystä minkään, vaan olen onnellinen siitä, että Suomessa se on hyvällä tolalla. 

Toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen ei voi epäpätevää valita, ja pitempiaikaiseenkin vain siinä tapauksessa, että lain mukaan ei ole saatavilla pätevää. Kun yksikin papereilla pätevä hakija löytyy, hänet on valittava, vaikka olisi kuinka kelvoton käytännön työssä.

Lääkärin ja opettajan työ on aika erilaista. Lääkärin työssä vaaditaan vielä huomattavasti paljon tarkempaa detaljitason tietoa, jota ei saa ilman lukeneisuutta. Opettamisen taidot koostuvat osittain sellaisita vuorovaikutukseen ja esim. omien tunteiden käsittelyyn liittyviä taitoja, jotka kehittyvät vaikkapa valmentamisessa, kerhotoiminnassa, avustustyössä, sosiaalityössä, psykologin työssä ja monissa muissa töissä. Kukaanhan ei kuole, jos et osaa soveltaa vaikka matematiikan interventiota täydellisesti ohjekirjan mukaan (mikä olisi sitä erkkaopen  lukeneisuuden pohjalta tulevaa). Työyhteisössä on varmasti myös koulutettu erkka, joka voi tässä kokemattomampaa opastaa. 

Siellä se vaan hojkseja kuulkaa tekee, arvioi kokeet ja antaa numerot todistukseen. Kutsuu kokoon ohr ja täyttää paperit. Oletan että osaa itsenäisesti, kuten opettajan kuuluukin. Itse en ainakaan tee kuin ne työt mistä minulle maksetaan, eli toivottavasti kukaan ei tee näitä hänen puolestaan

59 ilmeisesti vastasi siihen kysymykseen, jota pohdin lukiessani kommenttejanne. Erityisluokkia on monenlaisia. On eri asia opettaa oppimisvaikeuksista kärsiviä, kehitysvammaisia tai käytöshäiriöisiä, mutta normaaliälyisiä. Jos Janin oppilaat ovat tämän viimeisen ryhmän nuoria (eli ent. tarkkislaisia), niin hän saattaa olla ihan passeli noiden häiriköiden pomoksi. Siellä ei kauniisti hymyilevä vasta valmistunut nuori nainen useinkaan pärjää, vaan tarvitaan aika karskia äijää, joka panee jätkät ja mimmit ruotuun. En osaa arvella, miten Janilta sujuu teoria-aineiden opetus pelkän peruskoulun ja valmentajakokemuksen perusteella, mutta yrittänyttä ei laiteta, kuten niin kauniisti sanotaan. Toivottavasti saa tarvitessaan tukea kollegoiltaan.

72: toki näin on tietenkin, selvähän se. Silti reliteetti on, että näitä epäpäteviä työskentelee paljon näissä tehtävissä. Sitä pätevää ei joko löydy tai hän lähtee (uuvuttuaan ehkä koulun sisäiseen kaaokseen huonosti johdetussa koulussa) shoppailemaan muita tehtäviä papereidensa tuomin turvin. Sitten ollaan ehkä jo lokakuussa uuden open tarpeessa. Työyhteisön jäsenenä olen onnellinen, jos erityisluokka on kuosissa, eikä härdelöi ylimääräisesti sotkemassa kaikkea muuta toimintaa. 

Minunkin tuttuni sijaistaa ilman mitään pätevyyttä. On persoonana sellainen , että kuri ja järjestys säilyy. Ja oppilaat tykkäävät

Itse oletan, että opettajaksi valittu osaa kaikki työhön kuuluvat viralliset asiat. Talon tavoista kerron ja neuvon mielelläni. Toivottavasti ei tule paljon virkavirheitä tai sitten joku tekee hänen puolestaan näitä paperitöitä.

Tämä on maan tapa. Maaseudulla lukion rehtorin pojat ja tytöt ovat aineenopettajan palkalla aineenopettajia ja kakilla ei edes ylioppilastutkintoja. Tämä on demokratiaa ja ilmeisesti laillista kun opetushallitus ei siihen puutu.

Ei ole.  Eri kouluissa (ja eri paikkakunnilla työskentelevät). 

Eräs parin vuoden takainen oppilas arvosteli aikanaan Janin tyyliä opettajana.  Pyrki olemaan kiva kaveri, eikä hirveesti mitään vaatinut.  Tunnit menivät kuulemma niin, että käski oppilaita lukemaan kappaleen ja tekemään tehtävät.  Ei siis varsinaisesti opettanut mitään, vaan uppoutui omiin juttuihinsa tunnin ajaksi.

Mutta sitten taas on hyvä muistaa se puoli, että Janilla on omia lapsia ja näin ollen varmasti paljon kokemusta siitä, miten lasten ja nuorten kanssa ollaan.  Oman kokemukseni mukaan koulussa karseimpia opettajia olivat lapsettomat, jotka eivät mitenkään osanneet päästä sisään lasten ja nuorten ajatusmaailmaan.  

Vierailija kirjoitti:

Erityisluokanopettajista on pulaa. Erityisesti yläkoulun puolelle. Erkkaluokanopehan on luokanopettaja samalla, joten vielä usein enemmän mukavuusalueellaan alakoulussa. Monet alakoulun opettajataustaiset pelkää suorastaan teini-ikäistä häirikköä. Totuushan on, että joku 9-vuotias ja aggressiivinen on pahempi kuin 15-vuotias rääväsuu. Teinien kanssa ei sentään joudu fyysisiin nahinoihin toisin kuin pienten kanssa tulee helposti näitä kiinnipitotilanteita ja saa pelätä, ettei toiselle nyt tule mustelmaa yms., kun joutuu niin kovaa pitämään kiinni.

Erkkaluokanopen virat on ainoita opettajan virkoja, jotka jää jatkuvasti täyttämättä pätevien hakijoiden puutteessa. Siis vakivirat. Sijaisuuksiinkin haetaan aina niin, että saa kesän palkan toisin kuin useimmissa muissa opettajan sijaisuuksissa. Silti pätevää on hankala saada vakityöhön saati sijaisuuteen, ellei ole uusi koulurakennus yms. Tämmöiset ulkoisetkin seikat vaikuttaa myös, kun on varaa valita.

Ihan vain tiedoksi näin yläkoulun erkkaopena, että ne aggressiiviset lapset eivät todellakaan muutu vain haistatteleviksi teineiksi, vaan ovat aggressiivisia teinejä. 190 cm/90 kg ysiluokkalaisen (joka voi olla 16-17-vuotias, kun on jäänyt luokalle) kanssa on todella vaarallista olla, kun käy opettajan kimppuun. Mieluummin antaisin 9-vuotiaan käydä kimppuun kuin 16-vuotiaan. Meillä on paljon yläkoulussa erkkaluokalla oppilaita, joita psykiatrinen sairaala ei suostu ottaman hoitoon, kun ovat liian vaikeuta. Kouluun saa silti aina tulla, joten voitte arvata, millaista täällä on.

T. Erkkaope, Jyväskylä

Vierailija kirjoitti:

Siellä se vaan hojkseja kuulkaa tekee, arvioi kokeet ja antaa numerot todistukseen. Kutsuu kokoon ohr ja täyttää paperit. Oletan että osaa itsenäisesti, kuten opettajan kuuluukin. Itse en ainakaan tee kuin ne työt mistä minulle maksetaan, eli toivottavasti kukaan ei tee näitä hänen puolestaan

Enkä se vararehtori naisystävä tekee nämä hänelle….