jatkoa tuohon " vain huono äiti vie isompi hoitoon" ....jne (omatunnosta)
en nyt sen enempää puutu siihen kuinka joku vie hoitoon isomman lapsen ja on kotona vauvan kanssa - tehkööt jokainen niin kuin tykkää (vaikken minäkään sitä ymmärrä). Minua mietittyttää se seikka että jos viette hoitoon kun itse olette esim kotona joko yksin tai pienemmän kanssa niin eikö teille tule ollenkaan huono omatunto. Siis ihan siitä itse teosta, hmm...vaikea selittää mutta...Yritän, tyttöni kohta 3v on hoidossa 12pv kuukaudessa (vuorotyö). Joka kuukausi riittää 11 pv. Silloin pvkotitädit ovat ehdottaneet monesti että voisin tuoda tytön vielä yhden päivän kun hän viihtyy siellä ja heillä ollut retki edessä tai jotain muuta kivaa (viime syksy itki paljon mut nyt tykkää mennä). No, näin olen tehnyt ja olen siivonnut, käynyt kaupungissa rauhassa ja kerran jopa nukkunut, käynyt uimassa kerran. Ja siitä olen nauttinut, siis siitä että olen hetken vain minä (lapsia 4, isommat jo koulussa) MUTTA se että vien tytön hoitoon kun en ole työssä - siitä saan huonoa omatuntoa enkä kehtaa edes sanoa sitä kenellekään. Sen takia mietin et miten te muut reagoitte siihen jos lapsi usein hoidossa kun olette kotona? Meillä tämä kuitenkin vain kerran kuussa.
Kommentit (27)
Jos eivät olisi hoidossa, ei saisi koskaan nukkua päiväunia :(
sillä lapsi on oma persoonansa, ei osa minua.
Minulla on myös kolmevuotias tyttö ja hän viikonloppuisinkin ikävöi päiväkodista erästä tyttöä ja itkee kun ei pääse hoitoon ja sen tietyn tytön kanssa leikikimään. Ajattelinkin että pitää tytön äidiltä kysyä jos lapset voisivat nähdä viikonloppuna tai muuten vapaa-ajalla joskus.
Minulle tulee yleensäkin huono omatunto siitä, jos en päästä lastani tekemään mitä haluaa eli ulos ulos ulos. välillä olisi ihanaa olla vaan mutta lapseni tahtoo aina vain ulos ja muiden lasten kanssa leikkimään.
Hiekkalaatikolla eräs tyttö oli miehelleni jo sanonut että voisitko mennä pois ja antaa meidän olla rauhassa ku nää on tyttöjen juttuja. Mieheni oli siirtynyt sivummalle. Lapset tarvitsevat sitä omaa aikaa ja se riipaisee joitain vanhempia turhan paljon.
Pitäisi tajuta jo ennen lasten tekoa ettei niitä itselle seuralaisiksi tehdä!
Ennen syyllistettiin vaan siitä että äiti käy töissä vaikka lapset alle 3-vuotiaita, nyt jo siitäkin että kehtaa opiskella kun vauva talossa.
Mikä sinua vaivaa??
Onko se niiiiin vaikea tajuta että jotkut tosiaan haluavat kehittää itseään ja saada hyvän ammatin että ne lapset voi sitten elättääkin??
Vierailija:
Ja tilanteena se, että iso(t) vekara(t) viedään " pois jaloista hoitoon" , että äiti saa vääntää gradua kun vauva nukkuu.... Kyllä se kuulostaa minusta kamalan itsekkäältä sen äidin osalta. Mitä edes teki sitä vauvaa sitten? Millainen suhde muodostaa vauvan ja muiden lasten välille, jos näkevät vauvaa vain viikonloppuisin? Ihan käsittämätöntä! Mutta tää on niin tätä nykyaikaa. Mikään ei riitä ja kaikki pitää saada heti! Ja vain itselle, muista niin väliksi. Edes omista lapsista. :(
Vierailija:
Onko se niiiiin vaikea tajuta että jotkut tosiaan haluavat kehittää itseään ja saada hyvän ammatin että ne lapset voi sitten elättääkin??
lapsella on oikeus hauskanpitoon ja elämyksiin myös ilman äitiä.
Juttu olisi ehkä toinen jos meillä ei muuten olisi aikaa olla yhdessäkin.
Tuokin riippuu vähän lapsen iästä. Jollain 2-3-vuotiaalla nyt ei ole minkäänlaista tarvetta retkeillä yhtään minnekään ilman äitiä, semmoinen tarve lähtee lähinnä äidistä itsestään ja tarhantädeistä. Isommat lapset ovat sitten juttu erikseen.
" nämä" äidit toistavat sitä tuttua: saavat virikkeitä heittoa. ainakin omassa tuttava piirissäni. eivät osaa perustella muuten syytä isoimman lapsen hoitoon viemiselle. miksei sitä voisi olla myös muitakin vaihtoehtoja? miksi aina päiväkoti? esim. liikuntakerho, muskari. niistä voisi sitten myöhemmin tulla vaikka harrastus... hyväksyn kyllä sen, että äiti ei pysty huolehtimaan lapsesta esim sairauden takia tms. silloin päiväkoti on paras paikka, kun kotona ei ole hyvä olla.
Olen vauvan kanssa kotona, 4- ja 5 -vuotiaat ovat päiväkodissa 5 pv viikossa 7 h päivässä. Tykkäävät olla siellä, joten en pode mitään syyllisydentuntoja. jos itkien jäisivät tai valittaisivat menemisestä joskus, niin sitten ehkä potisin. Tässä tilanteessa näin on kuitenkin kaikille paras, vauvan paras ehkä eniten!
Puistossakaan kun ei vauva edes viihdy saati pysty nukkumaan tai syömään niin vielä johonkin muskariin pitäis lähteä ettei äitiä vaan kukaan leimais huonoksi, anna mun kaikki kestää!
Älkää olko tollasia marttyyreita!
usko tai älä - hoitotädit kyl ihmettelevät sun touhuja! t ent hoitotäti
Ei paljon haittaa, ihmettely ei mun itsetuntoa eikä vakaumusta yhtään horjuta. Niillä kyllä olis parempaakin tekemistä, kuten lapseni hoitaminen :)
vain 2 kertaa viikossa. Se oli tosi hyvä minulle, koska sain hoidettu silloin lääkärikäynnit ja neuvolat (joita oli joka viikko). Jos sattui päivä, jolloin ei ollut mitään sitten yleensä siivosin tai nukuin.
Nyt kun kaikki on ok, niin neuvolatädi mielestä minun pitäisi pistää lapset hoitoon, että saisin levätä! Siis häh? Ok, olisihan se kivaa olla vauvan kanssa vaan kahdestaan ja ihmetellä tuota ihanuutta, mutta miksi veisin päiväkotipaikan joltain semmoiselta joka sitä oikeasti tarvitsee! Ainakin meidän alueen päikkärit on tupaten täynnä ja jonotuslista vaan kasvaa.
Vanhin lapseni on eskarissa ja hän haluaisi jäädä sinne vielä eskarin jälkeenkin koska hänen kaverinsakin jäävät, mutta heidän äidit onkin töissä (ainakin luulen niin).
Kaikille on teoriassa paikka, ja jos ei käytännössä näin ole tulee käytäntöä muuttaa eli rakentaa lisää päiväkoteja! Tajutkaapa tämä mammeroiset.
joihin vain viet lapset. vauvan kanssa voi sillä aikaa käydä vaikka kävelyllä. kasvatusalan ihmiset ihan aikuisen oikeesti ihmettelee sun selän takana, kun itse olet kotona. eri asia on tietenkin se, että vauva tai äiti on sairas.
että viedään muksu päiväkotiin kun ollaan kotona. Mä olin hoitovapaalla ja en vienyt poikaa ees eskariin. Mielestäni on tarpeeksi rankkaa aloittaa jokapäiväinen opiskelu- ja työura sitten kouluiässä. Turhaa raahata joka aamu lasta jo ennen koulua johonkin, jos ei oo pakko.
Siis meillä vietettiin vielä aikaa viime syksy ja kevät ja nyt aloitettiin koulu. Poika osaa lukea, vaikkei ollut eskarissa. Kouluvalmiudessa ei tunnu siis olevan mitään ongelmaa ja nyt tykkää kovasti käydä koulussa ja on innokas oppimaan.
3 pv viikossa ja minä vauvan (4 kk) kanssa kotona. Mutta esikoinen on hoidossa siksi, että teen gradua. Muuttaako se tätä perinteistä asetelmaa? Onko hyväksyttävämpää?
no sä olet ihan eri juttu. jaksat vääntää vielä gradua ja noin pieni vauva. isompikin vain kolmena päivänä hoidossa. itse kritisoin äitejä (tuttavissani) jotka vain olevat kotona sen vauvan kanssa ja raahavat isomman päiväkotiin joka päivä. miten ne edes jaksaa? erään tuttavani lapsi tekee vielä täysiä päiviä. reppana viedään aamusta ja haetaan vasta iltaulkoilusta! ja vain sen virikkeen takia! ja tietenkin siksi, kun lapsi viihtyy niin hyvin! välillä mietin, että ajatteleeko ne niin, että kun maksan, otan täyden palvelun. se olis kyllä sairasta...
tuli huono omatunto. Niiden seuraavien kanssa tekee jo huomattavasti enemmän, eikä pode mitään....
Eli tuskinpa ne hoitajat asiaa enää kovasti ihmettelee :) Se on nykyajan käytäntö ja mielestäni erittäin hyvä sellainen. Miksi työssäkäyvien lapsien pitäisi olla ainoita jotka saa hyvät valmiudet kouluelämään ja jotka saa lähes ilmaiseksi hyvää hoitoa.