Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi joissain perheissä lapset kitisee ja on hihassa jatkuvasti?
08.04.2015 |
Kertooko tää jostain perheen sisäisestä ongelmasta? Kaikki ei ole ihan tasapainossa?
Siis nää kaksi perhettä jotka tunnen. Aina kun heitä näkee muualla kuin kotonaan alkaa tämä lasten ihmeellinen temppuilu ja itkuilu, on siis outoa.
Kommentit (43)
Tuo on jo typerää että annat lasten pompotella ittees, lasten ei tarvitse olla huomion keskipisteenä kylässä.
Tätä justiin tarkoitan. Kaikki katsovat lasten ne temppuilua. Ei kaikki OK.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="08.04.2015 klo 08:21"]
Tuo on jo typerää että annat lasten pompotella ittees, lasten ei tarvitse olla huomion keskipisteenä kylässä. Tätä justiin tarkoitan. Kaikki katsovat lasten ne temppuilua. Ei kaikki OK.
[/quote]
jos lapsi roikkuu hihassa/sylissä ja koittaa puhua päälle, niin käsken odottamaan vuoroa eikä puhu päälle. hei oikeesti! te muutko sitten kylään mennessä jätätte sellasen 2-3v huomioimatta? kyllähän hänen kuuluu kylässä osata käyttäytyä? :O
onneksi mun ystävillä missä käydään on itselläkin suurimmalla osalla lapsia vaikka olisi paljon vanhempia, niin tietävät ja ymmärtävät että lapsi saattaa olla jopa vähän väsynyt päiväkotipäivän jäljiltä. jos ei, niin ei tarvi pyytää kahvitteleen :P
Kyse on ilmanaikoisesta kitinästä ja hihassa märisemisestä.
Ovat totutettaja olemaan maailman napoja ja muut ihmiset ovat vain heitä palvelemassa. Elämä tulee vielä kolauttamaan kalikalla kalloon aika lujaa. Itse en kahta kertaa enempää tapaa tällaisia tapauksia, he varmasti löytävät kaltaisiaan. En kyllä halua osua yhtä aikaa samaan kahvilaan, jossa kaksi maailman napaa istahtaa samaan pöytään.
Tuo on myös kiinni lapsen luontaisesta temperamentista, toisen on taipuvaisempia roikkumaan ja kitisemään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="08.04.2015 klo 08:32"]
Ovat totutettaja olemaan maailman napoja ja muut ihmiset ovat vain heitä palvelemassa. Elämä tulee vielä kolauttamaan kalikalla kalloon aika lujaa. Itse en kahta kertaa enempää tapaa tällaisia tapauksia, he varmasti löytävät kaltaisiaan. En kyllä halua osua yhtä aikaa samaan kahvilaan, jossa kaksi maailman napaa istahtaa samaan pöytään.
[/quote]
Pienet lapset ovat lähtökohtaisesti omasta mielestään maailman napoja, kuuluu kehittymiseen. Isommaksi kasvaessa sitten opitaan pikkuhiljaa kärsivällisyyttä, toisten huomioonottamista ja katsomaan asioita muiden kannalta.
[quote author="Vierailija" time="08.04.2015 klo 08:20"][quote author="Vierailija" time="08.04.2015 klo 08:18"]
[quote author="Vierailija" time="08.04.2015 klo 08:13"]meillä ei ainakaan milestäni ole sen kumempia ongelmia -- (o)vat siihen tottunu että yleensä kaikki huomio kiinnittyy heihin. -- [/quote] Eikö tuossa ole jo ongelmaa kerrakseen?
[/quote]
enpä pidä ongelmana sitä että kaksi alle viisi vuotiasta kaipaa tarhapäivien jälkeen äidin huomioo :O jos vapaapäivänä käymme jossain, niin silloin on tuo toinen etteivät niin roikukkaan kimpussa.
[/quote]
Kirjoitit, että _yleensä_ ja _kaikki huomio_. Mielestäni tuo ei ole normaalia, selittelit mitä vain.
5
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="08.04.2015 klo 08:12"]
Voi kertoa niin monista asioista, ettei voi päätellä mitään. Esim meillä oletan että roikkuvat hihassa siksi että meillä on niin läheiset välit, mutta itse en ole kovin kyläilijä-tyyppi, en koe oloani kotoisaksi, lapset aistii sen ja heillekin tulee vähän epävarma olo koska minulla on..
[/quote]
Minua kiinnostaa miksi tämä on saanut näin paljon alapeukkuja? Sehän on ihan totta että jos vanhemmat eivät kyläilystä tykkää ja tuntevat olonsa epämukavaksi niin lapset aistii sen ja saattavat käyttäytyä noin. Tietysti on muitakin syitä olemassa, ei tuo ainut ole.
Yli 40 vuoden kokemuksella perheistä voinen sanoa, että lapset ovat oppineet saamaan tahtonsa läpi kitinällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo, noita riittää. Ja pääsääntöisesti ovat tyttöjä.
Jatkuvaa roikkumista, kitinää, vinkunaa, kiehnäystä, sylissä kiipeilyä, aikuisten puheen keskeyttämistä ym. Todella kuluttavaa yrittää seurustella jonkun ihmisen kanssa, jolla tuollainen / tuollaiset lapset helmoissa koko ajan. Ja äiti sitten tietysti vastaa jokaiseen kitinään ja ininään, puhuu toisen aikuisen päälle ja unohtaen hänet kun pitää pennuille vastata.
Lapset ovat epävarmoja, heille ei ole pystytty rakentamaan tervettä itsetuntoa. Se on minun diagnoosini. Terveen itsetunnon omaavat lapset osaavat olla omillaan, eivät saa shokkitilaa jos äiti ei heti huomaa, antavat aikuisten keskustella keskenään.
Todella kammottavaa on myös istua jossain tilaisuudessa yleisössä, jos vieressä on tällainen sylikiehnääjä-vinku-lapsi. Joka minuutti saat monosta tai polvesta kun kakara kiehnää sylissä ja mitään ei kuule kun vinkupinku-aada-emma haluaa huomiota.
Argh.
[quote author="Vierailija" time="08.04.2015 klo 09:32"]Joo, noita riittää. Ja pääsääntöisesti ovat tyttöjä.
Jatkuvaa roikkumista, kitinää, vinkunaa, kiehnäystä, sylissä kiipeilyä, aikuisten puheen keskeyttämistä ym. Todella kuluttavaa yrittää seurustella jonkun ihmisen kanssa, jolla tuollainen / tuollaiset lapset helmoissa koko ajan. Ja äiti sitten tietysti vastaa jokaiseen kitinään ja ininään, puhuu toisen aikuisen päälle ja unohtaen hänet kun pitää pennuille vastata.
Lapset ovat epävarmoja, heille ei ole pystytty rakentamaan tervettä itsetuntoa. Se on minun diagnoosini. Terveen itsetunnon omaavat lapset osaavat olla omillaan, eivät saa shokkitilaa jos äiti ei heti huomaa, antavat aikuisten keskustella keskenään.
Todella kammottavaa on myös istua jossain tilaisuudessa yleisössä, jos vieressä on tällainen sylikiehnääjä-vinku-lapsi. Joka minuutti saat monosta tai polvesta kun kakara kiehnää sylissä ja mitään ei kuule kun vinkupinku-aada-emma haluaa huomiota.
Argh.
[/quote]
Juurikin tätä ajoin takaa. Eikä kyse ole mistään "rytmi-sekaisin" -tapauksesta. -ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voisiko yksi syy olla etteivät vanhemmat juttele lastensa kanssa! Ja juttelu ei siis ole komentamista, äksyilyä, uhkailua, mäkättämistä jne....EIKÄ sitä, että vanhemmilla jatkuvasti känny korvalla.
Tavallinen juttelu kehittää lapsen älykkyytäkin ja turvallisuuden tunnetta!
[quote author="Vierailija" time="08.04.2015 klo 09:36"]
[quote author="Vierailija" time="08.04.2015 klo 09:32"]Joo, noita riittää. Ja pääsääntöisesti ovat tyttöjä. Jatkuvaa roikkumista, kitinää, vinkunaa, kiehnäystä, sylissä kiipeilyä, aikuisten puheen keskeyttämistä ym. Todella kuluttavaa yrittää seurustella jonkun ihmisen kanssa, jolla tuollainen / tuollaiset lapset helmoissa koko ajan. Ja äiti sitten tietysti vastaa jokaiseen kitinään ja ininään, puhuu toisen aikuisen päälle ja unohtaen hänet kun pitää pennuille vastata. Lapset ovat epävarmoja, heille ei ole pystytty rakentamaan tervettä itsetuntoa. Se on minun diagnoosini. Terveen itsetunnon omaavat lapset osaavat olla omillaan, eivät saa shokkitilaa jos äiti ei heti huomaa, antavat aikuisten keskustella keskenään. Todella kammottavaa on myös istua jossain tilaisuudessa yleisössä, jos vieressä on tällainen sylikiehnääjä-vinku-lapsi. Joka minuutti saat monosta tai polvesta kun kakara kiehnää sylissä ja mitään ei kuule kun vinkupinku-aada-emma haluaa huomiota. Argh. [/quote] Juurikin tätä ajoin takaa. Eikä kyse ole mistään "rytmi-sekaisin" -tapauksesta. -ap
[/quote]
Ahdistutko, kun näet huomionkipeän lapsen? Osuuko se omaan arkaan paikkaasi? Oletko itse jäänyt ilman huomiota ja siksi sellaiset lapset ärsyttävät sinua nyt aikuisena?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="08.04.2015 klo 09:47"][quote author="Vierailija" time="08.04.2015 klo 09:36"]
[quote author="Vierailija" time="08.04.2015 klo 09:32"]Joo, noita riittää. Ja pääsääntöisesti ovat tyttöjä. Jatkuvaa roikkumista, kitinää, vinkunaa, kiehnäystä, sylissä kiipeilyä, aikuisten puheen keskeyttämistä ym. Todella kuluttavaa yrittää seurustella jonkun ihmisen kanssa, jolla tuollainen / tuollaiset lapset helmoissa koko ajan. Ja äiti sitten tietysti vastaa jokaiseen kitinään ja ininään, puhuu toisen aikuisen päälle ja unohtaen hänet kun pitää pennuille vastata. Lapset ovat epävarmoja, heille ei ole pystytty rakentamaan tervettä itsetuntoa. Se on minun diagnoosini. Terveen itsetunnon omaavat lapset osaavat olla omillaan, eivät saa shokkitilaa jos äiti ei heti huomaa, antavat aikuisten keskustella keskenään. Todella kammottavaa on myös istua jossain tilaisuudessa yleisössä, jos vieressä on tällainen sylikiehnääjä-vinku-lapsi. Joka minuutti saat monosta tai polvesta kun kakara kiehnää sylissä ja mitään ei kuule kun vinkupinku-aada-emma haluaa huomiota. Argh. [/quote] Juurikin tätä ajoin takaa. Eikä kyse ole mistään "rytmi-sekaisin" -tapauksesta. -ap
[/quote]
Ahdistutko, kun näet huomionkipeän lapsen? Osuuko se omaan arkaan paikkaasi? Oletko itse jäänyt ilman huomiota ja siksi sellaiset lapset ärsyttävät sinua nyt aikuisena?
[/quote]
Mitä sä selität?
Meidän lapsella se johtuu täysin temperamentista. Syntymästä asti ollut tuollainen. Onneksi itsenäistyy pikkuhiljaa iän myötä. Nyt 2-vuotiaana ei enää ihan jatkuvasti kieri äitin tai isin sylissä vaan puuhailee myös itsekseen ja leikkii muiden kanssa. Vai tarkoitettiinko tässä jotain paljon vanhempia lapsia? Muutenkaan pikkulapsilta ei voi odottaa mitään täydellistä käyttäytymistä, jokainen kehittyy omaan tahtiinsa ja jokaisella on oma persoonansa, niiden mukaan mennään.
[quote author="Vierailija" time="08.04.2015 klo 08:19"]
Kai kuitenkin kerrotte lapsillenne ettei se ole hyvää käytöstä ja rohkaisette normaaliin ja reippaaseen käytökseen? En ole nähnyt tuollaista käytöstä missään muualla kuin Suomessa.
[/quote]
Muualla lapset saavat paljon huomioo. Suomessa, kun menet kylään niin lapsia ei edes tervehditä. Muualla jopa kaupassakin terveditään lapsia ja huomioidaan heidät muutenkin.
[quote author="Vierailija" time="08.04.2015 klo 09:48"]
[quote author="Vierailija" time="08.04.2015 klo 09:47"][quote author="Vierailija" time="08.04.2015 klo 09:36"] [quote author="Vierailija" time="08.04.2015 klo 09:32"]Joo, noita riittää. Ja pääsääntöisesti ovat tyttöjä. Jatkuvaa roikkumista, kitinää, vinkunaa, kiehnäystä, sylissä kiipeilyä, aikuisten puheen keskeyttämistä ym. Todella kuluttavaa yrittää seurustella jonkun ihmisen kanssa, jolla tuollainen / tuollaiset lapset helmoissa koko ajan. Ja äiti sitten tietysti vastaa jokaiseen kitinään ja ininään, puhuu toisen aikuisen päälle ja unohtaen hänet kun pitää pennuille vastata. Lapset ovat epävarmoja, heille ei ole pystytty rakentamaan tervettä itsetuntoa. Se on minun diagnoosini. Terveen itsetunnon omaavat lapset osaavat olla omillaan, eivät saa shokkitilaa jos äiti ei heti huomaa, antavat aikuisten keskustella keskenään. Todella kammottavaa on myös istua jossain tilaisuudessa yleisössä, jos vieressä on tällainen sylikiehnääjä-vinku-lapsi. Joka minuutti saat monosta tai polvesta kun kakara kiehnää sylissä ja mitään ei kuule kun vinkupinku-aada-emma haluaa huomiota. Argh. [/quote] Juurikin tätä ajoin takaa. Eikä kyse ole mistään "rytmi-sekaisin" -tapauksesta. -ap [/quote] Ahdistutko, kun näet huomionkipeän lapsen? Osuuko se omaan arkaan paikkaasi? Oletko itse jäänyt ilman huomiota ja siksi sellaiset lapset ärsyttävät sinua nyt aikuisena? [/quote] Mitä sä selität?
[/quote]
Että projisoitko? Miksi tämä aihe herättää sinussa niin voimakkaita tunteita, että piti ihan keskustelupalstalle tulla sitä puimaan?
mun mielestä aikuinen, joka ei voi yhtään antaa huomiotaan lapsille, kuvittelee olevansa maailman napa. Että lasten täytyy tuntitolkulla olla hiljaa ja huomaamattomia, jotta sukulaistäti/ystävätäti saa rauhassa lätistä "aikuistenjuttuja" eli omia murheitaan kahviviinerin äärellä... siinä sitä on maailman napaa kerrakseen.
No meillä 1 -vuotias ujostelee ja siksi on mieluummin aluksi sylissä ennen kuin uskaltautuu mennä lattialle leikkimään.
Alue: Aihe vapaa
[quote author="Vierailija" time="08.04.2015 klo 08:18"]
[quote author="Vierailija" time="08.04.2015 klo 08:13"]meillä ei ainakaan milestäni ole sen kumempia ongelmia -- (o)vat siihen tottunu että yleensä kaikki huomio kiinnittyy heihin. -- [/quote] Eikö tuossa ole jo ongelmaa kerrakseen?
[/quote]
enpä pidä ongelmana sitä että kaksi alle viisi vuotiasta kaipaa tarhapäivien jälkeen äidin huomioo :O jos vapaapäivänä käymme jossain, niin silloin on tuo toinen etteivät niin roikukkaan kimpussa.