Jouluahdistus
Tavan angsti on nyt paria pykälää isompi, en tajua miksi. Kaikki joulujutut on hoidettu eikä stressiä mistään, pelkkää kivaa tiedossa, ja ahdistaa aivan sikana. Kohta lähden tuonne viimaan ja tuiskuun kävelemään pitkän lenkin, jonka aikana olo paranee hetkeksi, mutta paska jatkuu kun kotiin pääsee. Siistiin, koristeltuun ja jouluntuoksuiseen kotiin. Miten saisi joulumielen pään sisälle? Tai edes rauhan ja levollisuuden?
Kommentit (14)
Minä peruin koko joulun. Teen lähityötä ja olen liian iso riski riskiryhmään kuuluville läheisilleni. Joulustani tulee surkea. Yritä sinä nauttia minunkin puolesta edes tunnelmasta, lämmöstä, puhtaidesta, rauhasta.
Ikävä kyllä. Odotan että joulu on ohi. Sitten helpottaa.
Pakottamalla ei levollisuutta saa. Yrittää nauttia vaikka siitä, että töistä on lomaa.
Etkö yhtään pysty jäljittämään mistä tuo olo voisi johtua?
Vierailija kirjoitti:
Olisko sinulla jotain mielekästä tekemistä mihin uppoutua?
Pelaan koneella pasianssia. Paljon muuta ei jaksa tehdä. Olin toivonut saavani jouluksi valmiiksi villasukat itselleni, mutta en ole saanut niitä etenemään. Toinen on valmis, toisen tekeminen tökkii.
Ärsyttää olla tällanen, kun toisilla on oikeasti huono joulu - koronat, työt, yksinäisyys tms. - ja minä kitisen ns. tyhjästä. Se lisää ahdistusta, kun ajattelen, että minulla ON kaikki hyvin ja minun PITÄISI olla tyytyväinen. Silti sisällä on musta haiseva lieju.
Mietipä minkälaisia lapsuutesi joulut olivat? Raivosiivoava äiti ja juopotteleva isä? En ole asiantuntija, mutta eikös lapsuuden kokemukset vaikuta pitkälle aikuisuuteen?
Vierailija kirjoitti:
Etkö yhtään pysty jäljittämään mistä tuo olo voisi johtua?
Täytyypä paneutua pohtimaan. Olisko tässäkin joku lapsuuden kurjuus taustalla. Kännisen yksinhuoltajaisän kanssa jouluilut. En edes käytä itse alkoholia, että voisi siitä hakea helpotusta.
Tai sitten joku syyllisyys siitä, ettei ole tarpeeksi hyvä. Ehkä pitäisi paistaa pipareita?
Tuttu tunne monelta joululta, tosin se joulun valmistelu on minulla jäänyt varsin vähäiseksi ns. joulumielettömyyden vuoksi. Tänä jouluna olen yrittänyt skarpata vauvani tähden tulevia jouluja ajatellen, mutta se on ollut lähinnä stressiä ja ärsyyntymistä rumista perintöjoulukrääsistä.
Nyt olen päättänyt heittää kaikki ennakko-odotukset ja -ajatukset romukoppaan tämän joulun osalta ja viettää loppujoulun ihan omalla painollaan. Joulurauhaa kaikille.
Vierailija kirjoitti:
Tuttu tunne monelta joululta, tosin se joulun valmistelu on minulla jäänyt varsin vähäiseksi ns. joulumielettömyyden vuoksi. Tänä jouluna olen yrittänyt skarpata vauvani tähden tulevia jouluja ajatellen, mutta se on ollut lähinnä stressiä ja ärsyyntymistä rumista perintöjoulukrääsistä.
Nyt olen päättänyt heittää kaikki ennakko-odotukset ja -ajatukset romukoppaan tämän joulun osalta ja viettää loppujoulun ihan omalla painollaan. Joulurauhaa kaikille.
Joulumielettömyys :)
Itse kans jättänyt kuormasta pois kaikenlaiset turhat jouluperinteet, ja viettänyt pitkän aikaa joulun ihan sellaisena kuin se sattuu tulemaan. Viittaan kintaalla jouluverhoille ja joulumatoille ja useimmille jouluruuillekin.
Kiitos kun vastailitte, purkautuminen helpotti hiukan <3
Unohda korona, koska monella sen miettiminen ahdistaa. Ajattele positiivisia ja iloisia asioita.
Minä voisin viettää joulun ihan yksin tyytyväisenä. Mutta ei, sisarella vakava ja krooninen mt-häiriö, hän ei pärjää yksin. Kummallakaan ei perhettä, aikuisia ollaan. Nähdään aattona ja joulupäivänä, minä ahdistuneena ja hampaat irvessä. Tapanina teen omia juttuja ja siitäkin hän syyllistää.
Voihan ainakin kynttilän sytyttää, vähän tunnelmavaloa ja hyvää musiikkia
Olisko sinulla jotain mielekästä tekemistä mihin uppoutua?