Lue keskustelun säännöt.
Tylsä elämä
05.04.2015 |
Olen pian 23vuotias. Asun yksin kerrostaloyksiössä kanin ja koiran kanssa. Kavereita minulla ei ole, mitä nyt harrastuksen kautta siellä harrastuksessa niitä tapaa ja saatan vaihtaa muutaman sanan, ei muuta.
Harrastukseni on minulle tosi tärkeä osa elämääni, ilman sitä olisi todella tyhjää!
Tällähetkellä olen työkokeilussa kuntoutusrahalla, paikka on ihan kiva ja siitä tulee päivään sisältöä arkisin. Sopimus siellä paikassa on toukokuun puoleenväliin saakka. Ahdistaa jo nyt, että mitä sen jälkeen? Olen siis sellaisella kurssilla, joka päättyy toukokuun lopussa. Kurssia on kyllä mahdollista jatkaa enemmänkin, mutta olen miettinyt että mitä siitä hyödyn jos jatkaisin?
Haluaisin opiskelemaan, pääsykoekutsua odottelen. Toisaalta myös oppisopimus houkuttelisi.
Mutta mietin sitäkin että kuinka ihmeessä pärjäisin taloudellisesti, jos olisin opiskelija. Nyt kuntoutusrahalla pärjään oikeastaan ihan jees.
Nyt en sitten tiedä kannattaako kurssia jatkaa eli siis työkokeilua tiedossa lisää vai ajatella opiskelua. Toki vakituisen työpaikan haluaisin ja ilman koulutusta se on hankalaa.
Olen hakenut kesätöitä, vastausta odotellessa ja peukut pystyssä! Sekin ahdistaa, että jos töitä en saa (ilmoittavat tämän kuun loppuun mennessä), niin minun ilmeisesti on pakko jatkaa kurssia koska se on taloudellisesti kannattavinta... Mutta meneekö sitten opiskelusuunnitelmat mönkään..
---
Viikonloppuisin ja yleensä arkipyhinäkin hyvin pitkälti menen vanhempien luokse. Tai siis vanhemmat sanovat että tulevat minut hakemaan ja jos olen vähänkin asiasta negatiivinen, niin heti tulee sanomista.
Ei mulla mitään sitä vastaankaan ole että oon vanhemmilla, mutta kuka tämänikäinen käy porukoillaan niin tiivisti? Ja tässä minun tapauksessa vielä kaiken lisäksi vanhemmat on jopa se ainoa ihmiskontakti joinakin päivinä (kun en käy harrastamassa).
Kotona puhun eläimille itsekseni hyvin paljon, jopa niin että tuntuu että jos nään eläimen niin puhun sille kuin ihmiselle konsanaan, välillä on aika seko fiilis...
---
Koskaan en ole seurustellut. Yksin ei tule lähdettyä mihinkään missä niitä miehiä mahdollisesti tapaisi. Olen miettinyt niitä nettitreffisivustoja, mutta no, onko niissä järkeä?
Tästä tuli pitkä, mutta pakko oli avautua kun rupesi jotenkin vaan enemmän ahdistamaan tämä minun elämä. :(
Kommentit (15)
Ja jos pitkälle tulevaisuuteen ajattelen, niin haluaisin perheen. Mies, lapsi, työpaikka. Tuntuu että tuo on vain haaveilla, eihän tämä minun elämä etene mihinkään. Pöh :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos saat opiskelupaikan, on ainakin kolme mahdollisuutta;
-opintotuki
-kuntoutustuki (eli olet työkyvyttömyyseläkkeellä tilapäisesti)
-kuntoutusraha (et ole työkyvyttömyyseläkkeellä kuin enintään osan koulutusajasta, mutta tulotaso on sama)
Kuntoutusrahan saamiseksi (näyttää sinun tapauksessa todennäköisimmältä) saamiseksi tarvitset uuden lääkärilausunnon ja todistuksen opiskelupaikan saamisesta. On mahdollista, että kuntoutusrahaa tukevan päätöksen voi sinulle kirjoittaa opiskelijaterveydenhuollon lääkäri, jos sellainen palvelu kuuluu asiaan.
On myös sellaisia tapauksia, joissa opiskelijalle on myönnetty kuntoutustuki opiskelun ajaksi, joka on siis eri asia. Kuntoutusrahan saaminen on vastikkeellista eli pitää edetä opinnoissa.
-Mies 29v-
Mies 29v, Kiitos! Kumpa vaan tietäisi onko opintotuki kuinka pieni verrattuna vaikka kuntoutusrahaan vai onko jopa lähes sama, tuskin.
Mun mielestä sun pitäisi lähteä opiskelemaan ja sitten vuodeksi vaihto-opiskelijaksi jonnekin kauas. Varmasti oppisit paljon itsestäsi ja kasvaisit ihmisenä tämän irtioton myötä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="05.04.2015 klo 19:12"]
Mies 29v, Kiitos! Kumpa vaan tietäisi onko opintotuki kuinka pieni verrattuna vaikka kuntoutusrahaan vai onko jopa lähes sama, tuskin.
[/quote]Voithan soittaa tai käydä kelalla ja kysyä, mutta taitaa olla noin puolet pienempi. Kuntoutusraha voidaan maksaa myös kuntoutustuen päälle pienenä lisänä, joka on muutama euro kuussa. Yksinään kuntoutusraha on suurinpiirtein sama kuin kuntoutustuki, joka on parempi kuin esim.työttömyyskorvaus.
-Mies 29v-
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="06.04.2015 klo 07:42"]
Up
[/quote]
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="06.04.2015 klo 08:27"]
[quote author="Vierailija" time="06.04.2015 klo 07:42"]
Up
[/quote]
[/quote]
[quote author="Vierailija" time="05.04.2015 klo 19:14"]
Nettideittailu ei ole huono idea.
[/quote]
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luulen, että aika moni asia lähtee positiivisella tavalla etenemään, kunhan ensin pääset opiskeluihin kiinni. Jos ykkösvaihtoehdot eivät nappaa, niin haeta varmuudeksi jotain muutakin. Selvästi tarvitset nyt jotain "säpinää" elämääsi. Jos opiskelupaikka ei irtoa, niin pääsisitkö töihin ulkomaille, esim. au pairiksi? Olin nuorempana ujo, mutta tuo ulkomaille lähtö auttoi minua. Ei se huono asia ole, että vanhempiisi on hyvät välit. Kaikilla ei ole mitään paikkaa minne mennä. Ja hei, kesä tulee! Aloita vaikka joku uusi harrastus, jossa mahdollisuus saada uusia kontakteja - tai vaan muuten nähdä ihmisiä. Melontakurssi? Tai sitten innostus pyöräilystä - pääset vaihtamaan vaikka joka päivä maisemia. Silloin ei tunnu niin yksinäiseltä. Tsemppiä, kyllä ne asiat siitä lähtevät setviytymään.
Ulkomaille lähtö ei taida tällähetkellä olla vaihtoehto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostat herttaiselta.
-Mies 29v-