mitä tekisin,epätoivo
Yli kuukauden ollut aviokriisi päällä. Mies tunnekylmä haluton pariterapiaan. Syyn olen saanut selville. Se on lähinnä minä ja myös vuosia kaihertaneet jutut. Pettämisiä ei ole kummankaan puolelta. Katkeruutta ja puhumattomuutta miehen puolelta. Olen sanonut etten saa tekemättömäksi vanhoja juttuja,mutta tiedän missä minulla on parannettavaa kuten missä miehelläkin on. Hän ei juurikaan näe kuitenkaan itsessään vikoja. Eilen sitten halusi pusun ja myös tapasimme pitkään. Ajattelun että ok, nyt hän on valmis etenemään asiassa parempaan suuntaan. Olin väärässä.Tänään sama kylmyys jatkui ja hän ei kuulemma tiedä miksi teki niin... Olen ihan rikki ja mies tietää sen. Lapsille koitetaan olla normisti,mutta kun,jäämme kahden hän ihan jäykistyy ja on kylmä. Olen sanonut etten jaksa tällaista henkistä väkivaltaa enään kauaa. Olen myös ilmaissut että minä en tästä suhteesta lähde ensimmäisenä vaan hänen pitää Se itse minulle sanoa mitä haluaa.
Mitä te tekisitte ?
Kommentit (23)
Jos sanot, että sinä et ole se joka ensimmäisenä lähtee suhteesta, hän voi jatkaa nykyistä käytöstään ihan niin pitkään kuin lystää tai olla jatkamatta. Mielestäni olisi järkevämpää osoittaa miehelle, että et ole mikään itsestäänselvyys jota saa kohdella miten vain. Ehdota miehelle esim. pariterapiaa tms. asian aktiivista työstämistä. Jos asia ei häntä kiinnosta sen vertaa, voit vain päätellä minkä arvoinen hänelle olet. Kukaan ei ansaitse tuollaista kohtelua.
Älä pakota miestä terapiaan. Mitä tarkoitat sillä että mies on tunnekylmä? Kannattaa lakata vaatimasta miestä olemaan nainen. Voit myös itse ensin höllentää vaatimuksiasi ja iloita vaikka siitä miehen pususta.
Miksi pitäisi edes ajatella eroa. Tottakai avioliittoon tulee jäätävä ilmapiiri, jos toinen osapuoli väläyttelee eroa mahdollisena ratkaisuna. Jos ajattelet niin, että ero ei missään tapauksessa tule kysymykseen ja elät elämää niin että olet miehen kanssa kunnes kuolema teidät erottaa, niin voit alkaa näkemään myönteisiä juttuja epäkohtien sijaan. Ei se vaihtamalla parane.
Yhdessä asuttu jo 15v. Lapsiakin on. Pariterapiaan ei suostu. Ei kuitenkaan tee elettäkään että haluaisi erota tai parantaa suhdettamme. Olen avanut hänelle koko sieluni ja koittanut ymmärtää ja kuunnella. Mutta kun hän ei juurikaan puhu. Sanoinkin etten hyväksy tällaista henkistä väkivaltaa. Aikuisten ihmisten pitäisi osata ja pystyä keskustella.
Minulla ihan samanlainen tilanne elämässäni meneillään paitsi kriisi on kestänyt jo joulukuusta saakka ja en juurikaan ole edes nähnyt miestäni, kun hän haluaa olla vain ja ainoastaan rauhassa. Meillä ei onneksi lapsia ole kun tilanne on tämä ettei edes yhteyttä saa/voi pitää. Joskus antaa viesteissä vastatessaan jonkinlaista toivoa vielä tulevasta mutta seuraavana päivänä onkin taas eri ääni kellossa kun kuulemma tuntuukin huonolta. No nyt mies on muuttamassa n.350 km päähän töihin joten eiköhän tämä sitten ole tässä.
Kovasti voimia ja jaksamista Sinulle aloittaja, tällainen on niin raskasta ja kuluttavaa!
Joku syyhän sille on, että kriisi lävähti päälle juuri nyt. Olisikohan siellä miehen puolella kuitenkin jotain käynyt, mitä et tiedä. Olen pahoillani, mutta näin se on ollut kaikissa tuntemissani tapauksissa, vaikka mies on vakuuttavasti ja jopa kysymyksestä loukkaantuen ensin kuukausiakin asian kieltänyt.
Jos tuo jatkuu pitkään, niin pakkohan sinun on lähteä. Ehkäpä se myös herättäisi miehen.
[quote author="Vierailija" time="05.04.2015 klo 15:35"]
Jos sanot, että sinä et ole se joka ensimmäisenä lähtee suhteesta, hän voi jatkaa nykyistä käytöstään ihan niin pitkään kuin lystää tai olla jatkamatta. Mielestäni olisi järkevämpää osoittaa miehelle, että et ole mikään itsestäänselvyys jota saa kohdella miten vain. Ehdota miehelle esim. pariterapiaa tms. asian aktiivista työstämistä. Jos asia ei häntä kiinnosta sen vertaa, voit vain päätellä minkä arvoinen hänelle olet. Kukaan ei ansaitse tuollaista kohtelua.
[/quote]
Tuo on yritys ratkaista ongelmat kielteisyyden kautta. Eli perse edellä puuhun. Mies ei yleensä tykkää siitä keinosta hoitaa asioita. Minä lähtisin ratkaisemaan vyyhtiä myönteisyyden kautta. Anna miehelle yltäkyllin positiivista palautetta aina kun siihen on hiukankin aihetta. Tehän olette kuitenkin olleet joskus rakastuneita toisiinne. Te kykenette rakastumaan uudelleen, jos ja kun tahtoa on.
t. nainen
En minä halua mitään eroa! Mies ilmeisesti,mutta joko ei pysty sitä sanomaan tai sitten mietii. En tiedä kun hän ei kerro!
[quote author="Vierailija" time="05.04.2015 klo 15:39"]
Yhdessä asuttu jo 15v. Lapsiakin on. Pariterapiaan ei suostu. Ei kuitenkaan tee elettäkään että haluaisi erota tai parantaa suhdettamme. Olen avanut hänelle koko sieluni ja koittanut ymmärtää ja kuunnella. Mutta kun hän ei juurikaan puhu. Sanoinkin etten hyväksy tällaista henkistä väkivaltaa. Aikuisten ihmisten pitäisi osata ja pystyä keskustella.
[/quote]
Mitä miehen pitäisi puhua? Mies on erilainen kuin nainen, eikä hän koe tarvetta käsitellä asioita puhumalla samalla tavalla kuin nainen. Jos nainen painostaa häntä puhumaan, hän voi mennä lukkoon ja olla ihan oikeasti pihalla ja hukassa, eikä oikein ymmärrä, mitä häneltä vaaditaan. Vaadi vähemmän puhetta. Anna enemmän myönteistä palautetta. Hyväksy se mörrimöykky sellaisena kuin hän on.
[quote author="Vierailija" time="05.04.2015 klo 15:40"]
Joku syyhän sille on, että kriisi lävähti päälle juuri nyt. Olisikohan siellä miehen puolella kuitenkin jotain käynyt, mitä et tiedä. Olen pahoillani, mutta näin se on ollut kaikissa tuntemissani tapauksissa, vaikka mies on vakuuttavasti ja jopa kysymyksestä loukkaantuen ensin kuukausiakin asian kieltänyt. Jos tuo jatkuu pitkään, niin pakkohan sinun on lähteä. Ehkäpä se myös herättäisi miehen.
[/quote]
Höpöhöpö!!!!!!!! Mikä pakko tuosta tilanteesta on lähteä. En ihmettele, että nykyään erotaan niin paljon, kun ajattelu on tuollaista.
[quote author="Vierailija" time="05.04.2015 klo 15:41"][quote author="Vierailija" time="05.04.2015 klo 15:35"]
Jos sanot, että sinä et ole se joka ensimmäisenä lähtee suhteesta, hän voi jatkaa nykyistä käytöstään ihan niin pitkään kuin lystää tai olla jatkamatta. Mielestäni olisi järkevämpää osoittaa miehelle, että et ole mikään itsestäänselvyys jota saa kohdella miten vain. Ehdota miehelle esim. pariterapiaa tms. asian aktiivista työstämistä. Jos asia ei häntä kiinnosta sen vertaa, voit vain päätellä minkä arvoinen hänelle olet. Kukaan ei ansaitse tuollaista kohtelua.
[/quote]
Tuo on yritys ratkaista ongelmat kielteisyyden kautta. Eli perse edellä puuhun. Mies ei yleensä tykkää siitä keinosta hoitaa asioita. Minä lähtisin ratkaisemaan vyyhtiä myönteisyyden kautta. Anna miehelle yltäkyllin positiivista palautetta aina kun siihen on hiukankin aihetta. Tehän olette kuitenkin olleet joskus rakastuneita toisiinne. Te kykenette rakastumaan uudelleen, jos ja kun tahtoa on.
t. nainen
Näin olenkin jo tehnyt. Kertonut miksi häntä rakastan. Mihin aikoinaan rakastuin. En ole syytellyt, kysynyt vaan vastauksia kun en tiedä missä mennään? Hoitanut kodin ja lapset. Osoittanut että meillä perheenä on kaikki hyvin kunhan mies vaan sen näkisi.
[/quote]
[quote author="Vierailija" time="05.04.2015 klo 15:41"]
En minä halua mitään eroa! Mies ilmeisesti,mutta joko ei pysty sitä sanomaan tai sitten mietii. En tiedä kun hän ei kerro!
[/quote]
No anna hänen olla hiljaa. Älä tee ongelmia jos ongelmia ei ole. Elä elämää.
Itse aioin todellakin taistella liittoni puolesta. Se on vain ajan kuluessa ahdistavampaa ja rankempaa kun,en saa mieheltä mitään huomiota,kosketusta. En mitään. En vastauksia...
[quote author="Vierailija" time="05.04.2015 klo 15:45"]
[quote author="Vierailija" time="05.04.2015 klo 15:41"][quote author="Vierailija" time="05.04.2015 klo 15:35"] Jos sanot, että sinä et ole se joka ensimmäisenä lähtee suhteesta, hän voi jatkaa nykyistä käytöstään ihan niin pitkään kuin lystää tai olla jatkamatta. Mielestäni olisi järkevämpää osoittaa miehelle, että et ole mikään itsestäänselvyys jota saa kohdella miten vain. Ehdota miehelle esim. pariterapiaa tms. asian aktiivista työstämistä. Jos asia ei häntä kiinnosta sen vertaa, voit vain päätellä minkä arvoinen hänelle olet. Kukaan ei ansaitse tuollaista kohtelua. [/quote] Tuo on yritys ratkaista ongelmat kielteisyyden kautta. Eli perse edellä puuhun. Mies ei yleensä tykkää siitä keinosta hoitaa asioita. Minä lähtisin ratkaisemaan vyyhtiä myönteisyyden kautta. Anna miehelle yltäkyllin positiivista palautetta aina kun siihen on hiukankin aihetta. Tehän olette kuitenkin olleet joskus rakastuneita toisiinne. Te kykenette rakastumaan uudelleen, jos ja kun tahtoa on. t. nainen Näin olenkin jo tehnyt. Kertonut miksi häntä rakastan. Mihin aikoinaan rakastuin. En ole syytellyt, kysynyt vaan vastauksia kun en tiedä missä mennään? Hoitanut kodin ja lapset. Osoittanut että meillä perheenä on kaikki hyvin kunhan mies vaan sen näkisi. [/quote]
[/quote]
No jos ei näe, niin se on hänen ongelmansa. Ei se ratkea sillä että sinä lähdet. Hyvä ihminen, tehän olette naimisissa. Ei ole olemassa täydellistä avioliittoa. Älä kaivamalla kaiva ongelmia esille. Jos teidän avioliitossanne ongelma on se, että mies on vähäpuheinen, niin sitten se on. Suurempiakin ongelmia on maailmassa. Tuollaisen asian kanssa voi vallan hyvin oppia elämään. Minä olen ratkaissut oman mieheni vähäpuheisuuden niin että puhun minulle tärkeistä asioista ystävän kanssa. Mies olkoon hiljaa. Se on hänelle luontaisempaa.
[quote author="Vierailija" time="05.04.2015 klo 15:44"][quote author="Vierailija" time="05.04.2015 klo 15:40"]
Joku syyhän sille on, että kriisi lävähti päälle juuri nyt. Olisikohan siellä miehen puolella kuitenkin jotain käynyt, mitä et tiedä. Olen pahoillani, mutta näin se on ollut kaikissa tuntemissani tapauksissa, vaikka mies on vakuuttavasti ja jopa kysymyksestä loukkaantuen ensin kuukausiakin asian kieltänyt. Jos tuo jatkuu pitkään, niin pakkohan sinun on lähteä. Ehkäpä se myös herättäisi miehen.
[/quote]
Höpöhöpö!!!!!!!! Mikä pakko tuosta tilanteesta on lähteä. En ihmettele, että nykyään erotaan niin paljon, kun ajattelu on tuollaista.
[/quote]
Jos tilanne, jossa kärsii toisen käytöksen takia, jatkuu liian kauan, niin kyllä ihmisen jossain vaiheessa kannattaa lähteä. Katsoin sivusta aikanaan ystäväni kuihtumista vastaavassa tilanteessa. Ei hän sellaista ansainnut.
[quote author="Vierailija" time="05.04.2015 klo 15:45"][quote author="Vierailija" time="05.04.2015 klo 15:41"]
En minä halua mitään eroa! Mies ilmeisesti,mutta joko ei pysty sitä sanomaan tai sitten mietii. En tiedä kun hän ei kerro!
[/quote]
No anna hänen olla hiljaa. Älä tee ongelmia jos ongelmia ei ole. Elä elämää.
[/quote]
No onhan niitä ongelmia! Onko oikein että toinen on tunnekylmä ja miettii eroa. Elä elämää ? No toki kun,on pakko lasten takiakin.
[quote author="Vierailija" time="05.04.2015 klo 15:47"]
Minä luikertelen hänen sisäänsä imen verensä nautin kivustaan puhkaisen ja poksautan sisälmyksensä ja elät elämäsi onnellisena loppuun minun kanssani O)_(O FUNNYMOUTH TUHOAA TAPPAA
[/quote]
Voihan nykykyynikko noinkin asian nähdä. Itse en olisi noin kyyninen.
Rakkaus ei aina ole ruusuilla tanssimista. Silti se voi olla rakkauta.
[quote author="Vierailija" time="05.04.2015 klo 15:47"]
Itse aioin todellakin taistella liittoni puolesta. Se on vain ajan kuluessa ahdistavampaa ja rankempaa kun,en saa mieheltä mitään huomiota,kosketusta. En mitään. En vastauksia...
[/quote]
Kuka haluaisi rakastaa katkeraa ja negatiivista puolisoa. Ole itse ensin myönteinen, rakastava ja anna loputtomasti. Jos mies ei siltikään rakasta, jatka rakastamista.
[quote author="Vierailija" time="05.04.2015 klo 15:50"][quote author="Vierailija" time="05.04.2015 klo 15:47"]
Minä luikertelen hänen sisäänsä imen verensä nautin kivustaan puhkaisen ja poksautan sisälmyksensä ja elät elämäsi onnellisena loppuun minun kanssani O)_(O FUNNYMOUTH TUHOAA TAPPAA
[/quote]
Voihan nykykyynikko noinkin asian nähdä. Itse en olisi noin kyyninen.
Rakkaus ei aina ole ruusuilla tanssimista. Silti se voi olla rakkauta.
[/quote]
F U N N Y M O U T H
OLEN TÄÄLLÄ JA ODOTAN KULTAANI
jaa-a. Kuulostaa vähän liian ylimalkaiselta kuvaukselta. Kun ei tiedä mitä on tapahtunut, niin ei osaa sanoa mitään konkreettisempaa. Asutteko siis yhdessä?