Lue keskustelun säännöt.
Imetyksen jälkeiset rinnat..
05.04.2015 |
En imettänyt esikoistani (keskonen, maito ei noussut, oppi sairaalassa pullolle jne). Surin asiaa silloin todella paljon ja tunsin olevani täysin epäonnistunut. Kumpa joku olisi kertonut, että oikeestaan saisin olla onnellinen.. (Rinnat olivat nätit, sellaset normaalit, kun ennen raskauttakin)
1,5 vuoden päästä sain toisen lapseni ja tällä kertaa imetys onnistui. Olin siitä hyvin ylpeä ja tottakai se tuntui erityisen hyvälle, kun esikoisen kanssa kaikki mahdollinen imetyksen suhteen meni pieleen. Mutta mitä tapahtuikaan sitten, kun imetys loppui...
Lopetin noin 4kk sitten imetyksen ja olen aivan järkyttynyt. Rintani ovat roikkuvat, tyhjät pussit vaan :( Kun menen selälleni makaamaan, näytän ihan pojalta.. erona vaan se, että rintojen kohdalla on ryppyistä ihoa.. ei rintoja.
Kertokaa, että jollain muulla on myös näin? :`(
Kommentit (29)
Mulla oli ennen 70d rinnat..imetin 11kk ja tialle jäi "tyhjät" 70c rinnat..ei oo nätit enää..mut hyvät liivit kun laittaa niin pelastaa ulkonäköä aika paljon :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Just tämmösten keskustelujen takia en aio imettää.
En tiedä voiko se vaikuttaa osittain jos on imettänyt vain 6kk. Imetin esikoista todella pitkään eikä rinnoille tapahtunnut kovin erikoista. Kuopus on nyt puolitoistavuotias ja imetän edelleen ja mielestäni rintani ovat ainakin toistaiseksi suht ok. Toki eivät varmasti niinkuin ennen esikoisen odotusta mutta siitä on kuitenkin jo kuusi vuotta aikaa. Odotus jo vaikuttaa rintoihin ja pitkässä imetyksessä joka vähenee hitaasti rinnat paremmin sopeutuvat tilanteeseen. Enkä nyt kirjoittanut pahalla, ymmärrän ap:n surun vaikka itselleni rinnat eivät ole kovin keskeinen asia ulkonäössä (ja olen jopa ajatellut, että ne varmaan joskus poistetaan koska oletan saavani rintasyövän jossain vaiheessa kun sitä on niin paljon suvussa, toivottavasti kuitenkaan ei), uskoisin, että ainakin omat pienet rintani saa myös alusvaatteilla näteiksi vaikka repsahtaisivatkin, ainakin siis vaatteet päällä voi alusvaatteilla tehdä ihmeitä.
[quote author="Vierailija" time="05.04.2015 klo 15:44"]
Onkos kellään kokemusta miten käy suht isojen ja jo entuudestaan hieman riippuvien (ei siis tod polvissa asti, mutta ei mitkään puolipallotkaan) rintojen? Minä vielä imetän, jo kahdeksatta kuukautta ja alkaa pelottaa miten käy. :/
[/quote]
mun vauva on jotakuinkin saman ikäinen ja imetän vielä, MUTTA rinnat "pudonneet" jo nyt tosi paljon. Johtuisiko imetyksen vähenemisestä kiinteiden syömisen lisääntyessä? Pienentyneet myös ehkä noin kuppikoolla. Aika löysät pussukathan noi on, mutta tehtävänsä tehneet. Toivoisin pientä kiinteytymistä, sitten kun aikanaan imetys loppuu. Sittenhän sitä voikin jo käyttää kunnolla tukevia liivejä, saa ainakin silmänlumeeksi nostettua ;)
nii ja mulla siis nyt 85i ennen raskautta 80h
No nämä on ihan yhtä yksilöllisiä juttuja, kuin koko elämä on. Minulla ei tullut raskausarpia, eikä roiku rinnat vaikka neljää olen imettänyt yhteensä viisi vuotta. Pienet rinnat minulla on kyllä, mutta olisi ollut ilman lapsiakin. Ei haittaa yhtään. Jos on saanut elävän ja terveen lapsen/lapsia ja kaikki on hyvin, niin miksei olisi siitäkin jo tosi onnellinen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin? Jos häiritsee niin ne voi korjata. Implantit kehiin vaan niin ei sureta enää.
Oho! Olen imettänyt noin 5 kk yli kolmikymppisenä ja rinnat kasvoivat a kupista beehen. Ei roiku, kivat ovat. Nyt olen lähempänä neljääkymmentä, vauvaa on imetetty kohta vuosi. Jännittäö mitä rinnoille käy, kun imetys loppuu.
kuinka pian ne rinnat palautuvat imetyksen jälkeen? Milloin kannattaa aikaisintaan marssia rintsikkaostoksille? Ei enää muista...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="05.04.2015 klo 16:13"]No nämä on ihan yhtä yksilöllisiä juttuja, kuin koko elämä on. Minulla ei tullut raskausarpia, eikä roiku rinnat vaikka neljää olen imettänyt yhteensä viisi vuotta. Pienet rinnat minulla on kyllä, mutta olisi ollut ilman lapsiakin. Ei haittaa yhtään. Jos on saanut elävän ja terveen lapsen/lapsia ja kaikki on hyvin, niin miksei olisi siitäkin jo tosi onnellinen?
[/quote]
Tottakai varmasti jokainen tässä, myös ap, on ensisijaisesti onnellinen lapsestaan, mutta jos omassa ulkonäössä on jotain, josta kärsii, nuin kyllä sitä toissijaisena voi hyvin paljonkin ajatella. Kyllä esim. Itse pidän tässä maailmassa tärkeimpänä lasten hyvinvointia, mutta saatan silti murehtia asioita, jotka tietenkää, mikäli lapset olisivat uhattuna, eivät tuntuisi miltään.
Kiva, että sinulla rinnat pysyivät hyvinä! :)
Tässä toisenlainen kertomus imetyksestä: lähtötilanne 70 a, kolmen lapsen yhteensä 6,5 vuoden imetyksen jälkeen erittäin kauniit 70 d:t. Luin jo ekan imetyksen aikana jostain, että pitkä imetys ehkäisee rintojen roikkumista, lisäksi painon pitää antaa nousta pari kiloa ennen imetyksen lopettamista. Näin tein ja lopputulos upea ja nyt kun olen jo 46 v, rintani ovat edelleen kiinteät ja kauniit, sellaiset päärynänmalliset, eikä roiku vielä juuri ollenkaan. En tiedä johtuiko noista noudattamistani ohjeista vai mikä lienee luonnonoikku.
Ei oo tarkoitus masentaa, kunhan kerroin oman tarinani. Tsemppiä kaikille äideille, me ollaan kaikki ihania Naisia, olipa rinnat millaiset tahansa! Elämää ei kannata hukata murehtimiseen, vaikka ymmärrän, että tämä asia voi olla vaikea hyväksyä. Ja ellei siihen pysty, niin onhan se kirurgia keksitty, jos vaan uskaltaa siihen turvautua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä sain lapsen yli kolmikymppisenä. Imetin osittain 4 kk. Rinnat ennen imetystä 70C. Imetyksen aikana 75D. Nyt taas 70C. Ihan entisellään ovat, kiinteät ja terhakat. Jos saisin toisen lapsen, menisin osittaisimetyksellä taas. Oli tosi kätevää muutenkin, kun isä ruokki korvikkeella esim. öisin tai on olin jossain.
Minulla palautui ehkä vuoden päästä imetyksen lopettamisesta ja tuli entistä ehommat, tämä kokemus pieni rintaisena. Mutta se aika niillä nahkaläpillä oli kamala, olin aivan järkyttynyt. Kaksi lasta imetetty ja nyt on hyvät rinnat, uskoa ja rohkeutta Sinulle!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on aina palautunut entiselleen. Ekaa imetin vuoden ja toista 1v 8kk. Hanki hyvä rintaseerumi.
Täällä on ollut viimeaikoina tosi paljon raskauden tai imetyksen jälkeisten vaurioiden kauhistelua. Onko aika nyt tämmöinen, vai onko ne provoja? Surullista, että ihmisen ihan normaaliin elämään kuuluvia asioita pidetään huonoina ja yritetään kaikin keinoin välttää niitä. Kaikki me rupsahdetaan, venytään ja aletaan roikkumaan jossain vaiheessa. Lapsen saamisen jättämiin jälkiin pitäisi suhtautua myötätuntoisemmin ja kunnioittavammin. Onhan nainen tehnyt hienon urakan, uuden ihmisen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toivottavasti tämä kirjoitus ei innosta naisia olemaan imettämättä. Imetys on rintojen pääasiallinen tehtävä. Ja vauvan ravintoa on rintamaito. Ei lehmänmaito. Itse olen imettänyt kolmea ja hetkeäkään en ole katunut rintojen takia. Onhan ne erilaiset, mutta ne muistuttavat tärkeästä asiasta; minä olen saanut imettää lapsiani ja heistä on kasvanut isoja lapsia.
Jos lohduttaa minä näytän pikkupojalta koko ajan, ihan sama makaanko, istunko vai seisonk enkä ole edes imettänyt. Eivät ne rinnat ole niin iso juttu. Nauti lapsestasi ja jos myöhemmin vielä häiritsee niin aina on plastiikkakirurgia.
Kiitos tsemppaavista viesteistä! Kokeilin yks päivä bikinien yläosaa ja joo, täyttyihän ne, mutta se mitä rinnoista näkyi, oli sellasta ruttusta ja ryppystä ihoa. Ihan kun jotkut ryppykasat olis vaan bikineihin laittanu :( Huoh :(
Ei minullakaan palautunut. Odotin 1.5v imetyksen lopettamisen jälkeen että näin lopputuloksen: tyhjä nahkapussi aa kokoa, todella kurttuisetkin vielä. Laitoin silikonit, sen kokoiset että se tyhjä nahka täyttyi.
Kyllä näin kävi. Imetin vauvaa 10 kk, nyt lapsi jo 2,5v ja tyhjät pussikat edelleen roikkuu :D
se ei kylläkään haittaa minua millään tavalla.
Onkos kellään kokemusta miten käy suht isojen ja jo entuudestaan hieman riippuvien (ei siis tod polvissa asti, mutta ei mitkään puolipallotkaan) rintojen? Minä vielä imetän, jo kahdeksatta kuukautta ja alkaa pelottaa miten käy. :/