Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten saada kontakti lapsiin?
04.04.2015 |
Tilannne on siis se että seurustelen miehen kanssa jolla on lapsia aiemmasta liitosta. Mies ja exänsä erosivat kun nuorin oli vajaa puoli vuotias, lapset on nyt siis 3 ja 5 vuotiaat. Mies on etäisä. Emme asu yhdessä, mutta seurustelua reilu vuosi takana.
Ongelma on nyt siis se että lapsiin ei saa mitään kontaktia! Aina kun käyn kylässä niin he istuvat nenä kiinni jo televisiossa tai tietokoneessa. Ainoa millä saan edes vähän eloa lapsiin on koirani, mutta ilman sitä he eivät vastaa puhumiseen tai muuten noteeraa käyntiäni. Olen ehdottanut isälle että mennään ulos, hoploppiin tai jonnekin jotain tekemään, mutta ei. Mies siis ei innostu asiasta.
Mitä minä voin tehdä? Leikit, palapelit ja kirjat on plaaa tylsää laita elokuva... yhteenmuuton ehto on että lapset hyväksyy minut ja tulemme toimeen mutta raskasta enää yrittää yksin, mies ei auta yhtään.
Kommentit (28)
Anna aikaa. Pienille lapsille vaikeita asioita vanhempien uudet suhteet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Melkoista.
Mutta olisiko niin, ettei kannatakaan yrittää liikaa. Minusta lapset huomaavat milloin joku yrittää mielistellä heitä ja saattavat silloin ihan "kiusallaan" lisätä mielistelijän piinaa.
Muista,että 5v maailmassa reilu vuosi on lyhyt aika.
Yritä hyväksyä ja arvostaa lapsia sellaisina kuin ovat. Sitä lapset kaipaavat aikuisilta. Maltti on valttia.
Niin, se voi olla että yritän liikaa. Miten siis etenisi asian suhteen? Koska lapset ei puhu niin en saa yöksi jäädä, mutta luulen että pidempi aika rauhassa oloa auttaisi, eivät enää vierastaisi. Tosin on jännä, kun olen poissa niin kysyvät milloin "niina-täti tulee kylään?"
En nyt tiettyjä vastauksia odota, lapsilta voi kuulla mitä vaan :D mut olisi kiva kuulla JOTAIN!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kuulosta kauhean hyvältä isältä. oletko varma että haluat tuollaisen kanssa itse joskus lapsia? 3 ja 5 vuotiaiden ei todellakaan pitäisi olla koko ajan nenä kiinni telkkarissa tai tietokoneessa. Aika huolestuttavaa että mies ei edes halua mennä minnekään omien lastensa kanssa! Mielestäni tuo hoplop esim olisi ollut hyvä idea. Tai ihan vain retki kirjastoon, leikkipuistoon, jotain yhteistä tekemitä poissa tietokoneista ja telkkarista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="04.04.2015 klo 23:11"]
Niin, se voi olla että yritän liikaa. Miten siis etenisi asian suhteen? Koska lapset ei puhu niin en saa yöksi jäädä, mutta luulen että pidempi aika rauhassa oloa auttaisi, eivät enää vierastaisi. Tosin on jännä, kun olen poissa niin kysyvät milloin "niina-täti tulee kylään?" En nyt tiettyjä vastauksia odota, lapsilta voi kuulla mitä vaan :D mut olisi kiva kuulla JOTAIN!
[/quote]
Jos mies ei suostu lähtemään yhdessä lasten kanssa jonnekin, suostuisiko hän katsomaan yhdessä teidän kaikien kanssa jonkun lasten lempielokuvan? Monet lastenleffat on hauskoja myös aikuisille ja siinä leffan yhteydessä/sen jälkeen voi helposti jutella siitä leffasta/nauraa jutuile yhdessä, sekin jo yhdistää. Ihme mies jos ei anna sun jäädä yöksi vaikka ootte vuoden seurustellut.
[quote author="Vierailija" time="04.04.2015 klo 23:06"]
Muista,että 5v maailmassa reilu vuosi on lyhyt aika.
[/quote]
Ai, mä näin lastenhoitajana sanoisin että se on tosi pitkä aika :D Pienenä jo kuukauden tkaaiset tapahtumat voivat tuntua kaukaislta. Lapsenahan aina tuntui myös että aika "mateli".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapset ovat luonteeltaan varmaan rauhallisia ja ehkä vähän vetäytyviä. Meidän 2 ja 5v on ihan eri maata. Ottavat kontaktia vähän turhankin herkästi ja 5v ei malttaisi pysyä edes paikoillaan. Jos eroaisin, en tiedä miten uusi kumppani suhtautuisi tähän meidän vanhempaan, joka ei osaa pitää suutansa kiinni missään tilanteessa ja voisi varmaan halata tuntematontakin.
Minä olen taas ollut arka ja rauhallinen lapsena. Olisin varmaan voinut olla tuollainen joka istuu sohvalla eikä puhu vieraalle. Niin käyttäydyin aikuisia naapureitakin kohtaan vaikka nähtiin joka päivä. Sinun pitäisi päästä siis sellaiselle aaltopituudelle, että lapset uskaltavat puhua sinulle. Yritä vaikkaensin tutustua toiseen. Mistä hän on kiinnostunut, mitä voisit ostaa hänelle. Onko pieni prinsessa? Vai autoja rakastava pieni poika? Selvitä joku herkkä kohta esim tytölle voi olla kimaltava taikasauva tai pojalle joku hirviö...rriippuen ihan luonteista. Onhan se vähän materialistista lahjoa, mutta lapselle se voi olla merkittävä juttu, kun tajuat että ymmärrät heitä.
Voit myös mennä sohvalle katsomaan sitä leffaa ja olkaa vaikka hiljaa. Introverttejä lapsia voi ärsyttää se että puhut koko ajan leffan päälle. Pelkästään se yhdessäolo hiljaa voi hiljaisemmalle tuoda sitä yhteistä.
Oletko muuten kokeillut lautapelejä, pääsiäismunien maalausta, kukkasen kasvatusta, saippuakuplien tekemistä? Siis vähän mielekkäämpää kuin kirjat ja palapelit? Toisit vaikka joku päivä molemmille saippuakuplakoneet ja menisitte puhaltamaan...ttietysti myös sulle. Joku erilainen ja sellainen mikä vaikuttaisi. Meidän lelukaupassa oli jättisaippuakuplakone, sekin voisi olla jännä...tai asfalttiliidut?
Virheellinen alapeukku tuli nro 9:lle.. just noin mäkin asian näkisin. Lasten isälle enemmän vastuuta jos on vakavissaan ap:n suhteen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
9, sitä mietin itsekin. Mies selitti asian sillä että näkee lapsiaan harvoin, joten haluaa heidän viihtyvän ja päättävän itse mitä haluavat tehdä. Mutta voisi kai silti isä joskus jotain muutakin järjestää... Varsinkin kun vapaa ehtoinen apukäsi on mukana! :D
Kiitos vinkeistä, elokuvaa voisi ehdottaa. Kaikki minun shrekit ja ice aget on jo täällä pitkässä lainassa ;)
En lärpätä leffan päälle, jutustelun ajoitan lasten ohjelmien tauolle. Kysyn mikäs seuraavaks tulee, onko hyvä jne.. Mut ehkä tää tästä, tai jos ei niin kai helpompi lähteä eri teille :( siis lähinnä miehen suhtautumisen takia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
siis ihan uskomatonta, että vastauksista vain yksi kyseenalaisti isän (ja sitä kautta lasten) toiminnan ja muut vain olivat sitä mieltä että anna ajan kulua ni kyllä se siitä. Ihan oikeastiko monen mielestä tuo oli ihan normaalia että lasten kanssa ei puhuta eikä tehdä mitään??? Jotenkin vielä ymmärtäisin jos kyse olisi 13- ja 15-vuotiaat, mutta kun on kyse pikkulapsista ni voi morjens vaan millaisia niistä tulee tuolla menolla.
Kun itse aloin seurustella nykyisen mieheni kanssa niin hänen lapset olivat 4- ja 7-vuotiaat. He touhusivat normaaleja juttuja isänsä kanssa eli kävivät uimassa, pyöräilemässä, pelaamassa jalkapalloa, luistelemassa jne. mitä milloinkin ja minä ja oma lapseni luontevasti tultiin porukkan mukaan. En ikipäivänä olisi ottanut sellaista miestä, joka ei ole kiinnostunut mitään lasten kanssa tekemään.
Voisitko ap hieman valoittaa asiaa, että miksi haluat olla tuon miehen kanssa? Onko hän sellainen jonka haluaisit omien lastesi isäksi? Mitä mies sitten lasten kanssa tekee? Aloituksesta saa kyllä sen kuvan, että ei yhtään mitään.
Kun lapsi haluu pelata.. tää on niin nähty. Jos tuonikäiset viettää aikansa ruudun ääressä ja vanhempi antaa "kun se haluu", niin meloisen hukassa on vanhemmuus. Vähän ohi aiheen, mut koskee aloittajan miestä..
Ap tässä hei. Ikävä kyllä rakastan lasten isää, hän on ainoa mies jonka kanssa on koskaan synkanny näin. Tämä lapsiasia on ainoa joka minua painaa, koska todella haluaisin tulla toimeen heidän kanssa. Kyseenalaistan itsekin tuon sisällä nököttämisen, mutta mies yhäkin perustelee sen lapsen halulla. Tosin voiko pieni lapsi tarkkaa toivetta vielä esittää? Siis "mennään kirjastoon" yms.
No ei voi ehkä esittää toiveita ja siksi juuri vanhempien tehtävä on esitellä vaihtoehtoja ja tarjota virikkeitä. Ei jatkoon tämä mies, ellei havahdu ja muuta tapojaan.
No jos lasten kanssa ei ole mitään kivaa tehty, niin miten ihmeessä ne osaisivat sellaista ehdottaa???? Kyllä nyt on ihan oikeasti vakavan keskustelun paikka miehen kanssa. Ei ole lasten päätettävissä tuo asia, että ollaanko aina vaan sisällä ja katsotaan telkkaria vaan on aikuisten tehtävä sanoa, että nyt televisio kiinni ja ulos. Lapset voivat sitten päättää, että lähdetäänkö uimaan vai mennäänkö hoploppiin. Tai mennäänkö pyöräilemään vai potkimaan palloa lähimmälle kentälle. Tai jos jäävät vain jahkailemaan ja vinkumaan ettei jaksais tai haluu (mitä suuresti ihmettelen kun on noin pienistä kyse) niin miehen tehtävä on sanoa että pulinat pois ja nyt lähdetään ja sitten vaan menette johonkin ja varmasti on kaikilla kivaa.
Jos teillä kerran niin kovasti synkkaa niin varmaan sitten myös voit kertoa hänelle, mitä mieltä olet ja millaista perhe-elämää sinä haluat viettää. Varsinkin jos yhteen meinaatte muuttaa ja itsekin lapsia haluat niin todellakin pitää keskustella siitä että oletteko samoilla linjoilla kasvatusasioista. Uusperhe ei tule toimimaan jos ette vedä samaa köyttä ja yhdessä kasvata lapsia. T:16
Niin kai se on, turha kai sitä on yksin on yrittää, jos toinen ei halua. Ja omista lapsista, tiedän että mies on vuorotyönsä takia aika paljon pois kotoa, mutta eikös se vähäinenkin aika pitäisi olla intensiivistä ja laadukasta? ei suorittamista mutta silti läsnä olemista. Ei tv:n eteen lykkäämistä. -Ap-
Alue: Aihe vapaa
Yrität liikaa. Lapset on herkkiä huomaamaan tunnetiloja. Yrität jutella heidän kanssa ja sitten petyt, kun he eivät vastaa sinulle, miten SINÄ haluaisit heidän vastaavan. He hämmentyvät, eivätkä ehkä siksi anna kummoista vastakaikua sinulle.
Harmi, kun miehesi ei vie lapsia kodista mihinkään erityisemmin :/
Tsemppiä. Kyllä se ajan kanssa siitä alkaa sujumaan elo lasten kanssa.