♥lokakuisten lauantai♥
Kommentit (24)
Täällä oli aamulla 0,4 astetta lämmintä :( :( En minäkään helteitä jää kaipaamaan, hyvä kesä niiden suhteen on takana, mutta karmiva pudotus tuo on kun vielä pari päivää sitten oli yli 20 astetta varjossa! Pitää vissiin ruveta kaivamaan jotain lämpimämpää vaatetta kaapista.
Löytyykös teiltä tytöiltä muuten TALVITAKKEJA loppuodotukseen? Mulla on toivottavasti vielä tallessa esikoisen aikana venyttämäni takki, jos nyt meinaa talvea lykätä ennen kuin vauva tulee.
(.) - Eilen supisteli illalla parin tunnin ajan säännöllisesti, mutta sitten loppuivat kun kävin lämpimässä suihkussa. Kiva nähdä sitten keskiviikon lääkärissä että onko ollut jotain vaikutusta kohdunsuulle, kun on noita menkkakipujakin ollut useamman päivän ajan. Hiljalleen sais minun puolesta ruveta tapahtumaan, ettei sitten tarvi kertarysäyksellä kaikkea sietää.
G: Mihin itse kullakin oli VANHEMMAT LAPSET menossa synnytyksen ajaksi, tai kuka oli tulossa vahtimaan?
Meillä mummo asuu tuossa 5 min ajomatkan päässä ja hän tänne tulee sitten. Nyt vaan on vähän ruvennut mietityttämään, kun hän osti vastikään uuden mökin ja haluaa olla siellä kaiken liikenevän vapaa-aikansa - ja sinne onkin ajomatkaa 2,5 h! Sieltä ei siis tullakaan ihan käden käänteessä. En tiedä pitääkö tässä ruveta aikuista ihmistä käskemään, että ei saa lähteä mökille, kun ei hän tunnu oikein itse ymmärtävän. Ei meillä muutakaan paikkaa muksulle ole... Tokihan esikoisen synnytyksessä oli reilusti aikaa odotella vaikka toiselta puolen Suomea lapsenvahtia tulevaksi :) Mutta kun ei kuitenkaan voi tietää jos toinen tulee vaikka huomattavan nopeammin, usein kuulemma näin on.
Nyt tuollanen 80-senttinen tuli tökkimään minua eli heräsi yöunilta :) Sain tunnin verran olla hiljaisuudessa kun nukkui miehen kanssa.
Palaillaan myöhemmin, hyvää kiprakkaa lauantaita kaikille!
Coe rv 34+6
Eilinen olikin eka edes hieman syksyisen tuntuinen päivä, etenkin aamulla sai ihan tosissaan miettiä mitä päälleen laittaa:O Onneksi aurinko paistoi kuitenkin koko päivän ja oikeastaan ilma oli mitä ihanin! Tällaiset kelit saisivat mielellään jatkua, ainakin siihen saakka kunnes vauva syntyy=> COEN talvitakki-kysymykseen: mulla on parin vuoden takaisesta esikoisen odotuksesta tallessa toppatakki, ostin ihan tavis-takin, mutta pari-kolme numeroa normaalia isomman. Menisi ihan hyvin vieläkin, mutta enpä usko että kuukaudessa ihan vielä toppatakkikauteen siirrytään. Tosin tällä kertaa vatsa on suurinpiirtein samankokoinen kuin esikoisestakin, mutta muuten (varsinkin yläkropasta) olen jotenkin pienempi. En oikeastaan pysty pitämään mitään M-kokoisia mammavaatteita (paitsi trikoopaitoja) kun eivät meinaa istua ollenkaan hartioista:( Eli voi olla, että tuo takkikin oln valtavan kokoinen, en ole sitä kokeillut. Ajattelin, että voisin antaa takin jollekin tarvitsevalle tai vaikka myydä huutonetiss tms. mutta sitten keksin, että JOS innostun hommaamaan kantoliinan vauvalle, niin ko. takki saattaisi olla loistava käytettäväksi niin, että vauva on liinassa sen sisällä. Saas nähdä.
COEN toinen G eli esikoisen hoito: auki:/ En vielä tiedä ketä pyydetään vai viedäänkö tyttö hoitoon. Toiset isovanhemmat on parinkymmenen kilsan päässä, mutta työssäkäyviä molemmat. Toiset asuvat vähän kauempana, mutta ovat sen sijaan jo eläkkeellä. Sitten on vielä yksi tuttavaperhe, jonne ainakin viikonloppuna saadaan tyttö ja lisäksi mun sisko, joka on varmaan sitten se vaihtoehto, joka pyydetään jos lähtö tulee yöllä. Kenenkään kanssa ei olla vielä asiasta puhuttu mitään, vaikka alkaisi varmaan kohta olla jo ajankohtaista...
Mitäs muuta. Eilen oltiin Kättärillä painoarviossa ja vauva painaa (ultran mukaan) nyt 2,7 kiloa eli vastaa hyvin viikkoja:) Jos pitää paikkansa niin on jo nyt ohittanut isosiskonsa syntymäpainon! Omituista, että lääkäri ei tehnyt mitään sisätutkimusta, olen siis autuaan tietämätön kohdunsuun tilanteesta. Soitin vielä omaan neuvolaankin ja kyselin, pitäisikö varata vielä lääkärille aikaa, muttei kuulemma tartte. No, ei kai tässä sitten muuta voi kun alkaa pikkuhiljaa odottelemaan, milloin se synnytys mahdollisesti olisi ajankohtainen. LA:hankin tosin vielä lähes neljä pitkää viikkoa, eli täytyy malttaa mieli vielä aikasta kauan. Pahimmillaan kuusi viikkoa...
Mutta nyt sitä aikaa tappamaan kotihommissa, seonmoro.
-L-
Täällä meni pakkasen puolelle ekaa kertaa...enää ei vois kyllä laulella " Vielä on kesää jäljellä...." :-)
" mielenkiintoinen" yö taas takana. Nukuin päivällä 15-18 päikkärit ja sitte ku mentiin yhden jälkeen yöllä nukkumaan, ei väsyttänyt sitte pätkääkään. Koiralla korva kipeenä (edelleen...lääkekuuri loppu tänään, ma taas lekurille...huoh) ja kuuntelin sitte ravisteleeko päätänsä tai raapiiko korvaansa. Kahden maissa päätin, että NYT nousen ylös!! Lähdin siivoomaan yhtä lipastoa alakertaan ja sainkin sen siivottua :-D Joskus siinä puol 4 maissa menin takas sänkyyn ja masuasukki alkoi pitää sellasta biletystä masussa, etten saanut unen päästä kiinni. En oikein tiiä mitä touhuili ja sitte aloin miettimään, että ei kai vaan kääntynyt siellä???! En jaksa millään uskoa, että kääntyisi rt.stä....No, nyt on yön jäljiltä vähän hissukseen vielä eikä ole kovasti paljon potkutellut:-)
Seiskan aikaan sitte heräsin sormien poltteluun ja mietin nousisinko ylös vaiko en...No, olin nukahtanut ja heräsin isännän kellon soidessa 8:30. Nousin sitte ysiltä ylös. Että mitään pitkiä unia ei tullu nyt vedettyä, tarvii varmaan päivällä taas nukkua:-)
En käynyt eilen missään!! On mulle tosi harvinaista olla KOKO päivä kotosalla!! En vaan viitsinyt/jaksanut lähteä. Pelkkää säästöä, kun kuitenkin olisin mennyt kaupunkiin ja matkaa yli 10 km ja todennäköisesti johki kauppoihin jne...Tänään sitte tarvii kyl ihan oikeesti mennä jo kauppaan, alkaa jääkaappi näyttää aikas tyhjältä:-/
Eilen (vai oliko ed. päivänä) kyseltiin BIG BROTHERISTA ja suosikeista...Mä olen koukussa tosiaan ja kattonut jokasen jakson. Aina vaan mielenkiintosemmaksi tuo käy eikä ainakaan ole ykstoikkosta katottavaa ollut, aikamoista porukkaa siellä. Toivottavasti Henri joutuu lähtemään-en voi sietää sellasta sikaa, joka toisia tuolla lailla simputtaa ja muutoinkin sen känniääliökäytölstä en oikein jaksa!!! Toisaalta taas, jos se lähtee niin ehkei niin paljon synny konflikteja..??!
Mikasta EN tykkää, on liian " tylsä" eikä tee mitään!!!!! Nukkuu vaan mokomakin!! Kari oli ensi TOSI ällö, mutta on näyttänyt kyllä mielestäni olevansa empaattinen kaveri ja täysin oma ittensä-ei koita esittää mitään eikä ole ylpeä! Voi piru vie vaikka viedä voiton:-) Naisista ei oo selvää suosikkia mulla...Jenni ehkä on kaikista sellasin " tavallisin" ...Mira on kyl räväkkä, mut Sarista en tykkää-ihme kyhnöttäjä ja aina järkyttävässä pakkelissa :-O Mutta se siitä BB:stä!
Ihanaa, kun on viileempää niin turvotustakaan ei juurikaan ole-jippiii!!!! Jalat näyttävät suhteellisen omilta.
Synnytys on mielessä tuon tuosta ja käyn hommaa jotenkin läpi henkisesti. Lähtöhän voi tulla hetkenä minä hyvänsä-huii :-)
Vauvan loput vaatteet laitoin eilen lipaston laatikoihin.
Tänään pitää sovittaa kaukalon jalustaa autoon, ettei sen kanssa sitten ihmetellä, kun pitäisi hakea mamma ja vaavi sairaalasta kotiin.
Eilen masu oli koko päivän vähän arka tuolta alhaalta, mutta ei pahasti kuitenkaan.
Suppareita odotellessa toivottelen kaikille oikein mukavaa syksyistä lauantaita :-)
PALAILLAAN!!!
T. Je_Ni 37+6--------> Huomenna pamahtaa taas !!!!! Jeah !!!!!
siis täh?? Voiko jollaki lokakuisella olla jo kohta 38rv täynnä! Mulla ei vielä edes 34 :) Tuntuu ihan hassulta.. teillä se on sitte lähellä tuo synnytys, iik! Haluaa iteki :)
VAIKKA, toisaalta en halua, koska esikoisen HOITOPAIKKA on ihan auki:( Jos vauva päättää syntyä vkl, oon enemmän ku onnellinen, koska sillon saan tänne hoitajan meille kotiin jommasta kummasta mummulasta. MUTTA, jos päättä syntyä vkolla, oon vähän ymmälläni että mitä teen. Niinku sanottu, meillä täällä on kyllä sellasia perheitä joille muuten vois viiä, mutta ku tyypit on päivät koulussa/töissä, niin ei sellasille kehtaa viedä ku ne tarvii yöllä nukkumisrauhan, päivät ovat koulussa, ja illat..niin, illalla ehkä vois viedäki, muttaku tod.näk. se synnytys ei oo ohi siinä yhessä illassa. Että ongelma on suuri ton suhteen:( Ei yhtään paikkaa mielessä edes minne VOIS viiä. Tässä sitä sitte ollaan hermona sen asian kanssa :( No, pakko luottaa että hoitpaikka jostai järjestyy.
TALVITAKKIA en oo aatellu tarvihtevani raskauden aikana :) Kuljen syystakilla, joka kylläkin alkaa olla jo melko piukka, mutta täytyy sitte pitää sitä auki jos ei sovi kiinni. On nimittäin tarkotus ostaa uus talvitakki, enkä sitäkää aio tod. ostaa ennenku oon eronnu tästä mahasta.
(.) Supisteli taas illalla aika kipeesti ja tiuhaan tahtiin. Tulee paljon sellasia suppareita, että ku istuu, niin tuntuu että henkeä salpaa. Mutta onneksi nyt yöllä ja aamulla ei oo taas suppaillu. Yönki sai nukuttua ku esikoinen ei herätelly ja vessassa kävin vaan 3 kertaa.
Muita vaivoja nuitten suppareitten lisäksi ei sitte ookkaa.
Mutta JOKA aamu ahistaa tuo painon nousu! JOKA aamu se on noussu ainaki sen 100g, ja vaikka en syö yhtään enempää ku ennenkää niin se vaan nousee:( Kasvaako vauva näillä viikoilla niin paljon, että se vaikuttaa painon nousuun?? No, nyt on kyllä taas varmaan 3 päivä, ettei oo mahakaa toiminu, seki saattaa mulla vaikuttaa jopa 400g painoon :o
Nälkä on, joten lähen katteleen josko löytäs jotain syötävää. Tänään voiski keittää mansikkasoppaa, nam :)
Jääsydän rv 33+4
En ole paljon ehtinyt pinoja lukemaan tässä viimeaikoina. Mitäs tänne kuuluu? Onkos lisää lokavauvoja? Itsellä huomenna 37 vkoa täynnä!!! No olen varautunut odottelemaan vielä 5vkoa synnytystä... (esikoinen siis käynnistettiin rv 41+5). Siskoni on ollut lastensa kanssa meillä paripäivää käymässä ja juuri sanoin hänelle että laitan hoitopöydän ja sairaalakassin valmiiksi vasta kun rv40 täyttyy. Hän oli kyllä sitä mieltä, että ehkä kanttaisia ainakin ajatella VÄHÄN ennemmin : D
TALVI-/SYYSTAKISTA: ei ole, enkä tähän hätään aiokkaan hankkia. Aion pärjätä villapaidalla/neuleilla, kaulahuoveilla ja toppaliiveillä (eli samalla lailla kun esikoisestakin 2v sitten)
VANHEMMAN LAPSEN HOIDOSTA: tästä olikin jo aikaisemmin puhe ja olen edelleen ihan käsipäässä sen asian suhtee. Eli EI MITÄÄN TIETOA. Meillä siis sukulaiset asuvat kaukana ja itseasiassa minun ja mieheni vanhemmat ovat juuri tuossa lokakuun alussa molemmat matkoilla. Kaverit ovat taas töissä... : /
Oikein hyviä vointeja kaikille (.):lle toivottaa art rv 36+6
Yö meni aivan valvoessa supistusten kanssa. Sellasia tuhnu supistuksia olivat enkä kyllä huolestunut yhtään mutta sen verran kuitenkin tuntuivat että häirittivät unta ja pahasti. Mies lähti aamulla kouluun ja nyt pitäisi sitten jaksaa esikoisen kanssa tehdä jotakin rakentavaa..ulos ajattelin lähteä, on niin kaunis ilma. Meinas kyllä synnytys tänään käynnistyä ihan muustakin syystä, meidän asunnossa oli aivan elävä ampiainen joka pörhähteli sinne tänne. Minulla on jonkin sortin fobia nuita ötököitä kohtaan ja menin aivan paniikkiin. Juoksin pitkin olohuonetta ampparia pakoon ja kiljuin. Ei voi mitään..vaikka pitäis olla niinku ettei pelkäis muka ettei esikoiselle tuu mitään traumoja niin en voinu olla. Esikoinen kyllä istukskeli rauhassa sohvalla ja sano että äiti, minä tapan sen imurilla :) Ihana poika mulla. No sain sen sitte listittyä sanomalehellä, onneksi. Nyt sitte vaan pelkään että niitä tulee lisää, naapuri asuonnossa oli nimittäin ollu tässä yks aamu 20 elävää ampparia :(
Mutta ei se auta kun lähtiä tuo kersukka pukemaan ja ulos..Jos kävin vähän kärryilemässä. Iltapäivästä ku ukko kulta tulee kotiin pitäis esikoiselle alkaa laittaan omaa huonetta..nyyh, en millään haluaisi vielä omaa huonetta laittaa mutta ei kait se auta, saapipas esikko nukkua sitten yönsä hyvin ku vauke pauke syntyy...
Miulla vähän jännittää tuo sukupuoli arvio. Meille on sanottu että rinsessa tulee mutta jotenkin mulla on niin älytön poika tunne, ja meidän sukuun ei oikeasti ole tyttö vauvoja syntynyt ku viimeeksi 16v sitte, eli poikaa kovasti veikkailen silti..Kaksi lääkäriä on kyllä tyttöä povannut mutta saas nähdä. Aika jännä muuten ku aika monella on vielä nevuola lääkäri. Täällä ei oo. Toisaalta harmi, ois kiva tietää että kuinka tuolla on paikat auki..viikolla 27 oli synnytyskanava lyhentyny jo 3cm...nyt on jo varmaan enemmän ku kuitenkin kipeitä suppareita on useampana iltana ollu.
Talvitakki G: Sellasta ei oo, vois kirpparilta kattoa jos löytäs jonku edulllisen väliaka takin pariksi viikoksi. Lasten hoidosta: Saas nähdä jos synnytys käynnistyy viikolla että pääseekö tuo ukko kulta ollenkaan synnärille. Mummola on kyllä täällä mutta heillä alkaa työt niin aikasten että jos yöllä päättää vauva syntyä niin hoitopaikasta tosiaankin on pulaa. Mutta asioilla on tapana järjestyä..Nyt meen pukeen tuon esikon ja lähetään ottaan vähä raitista ilmaa. Kivaa päivää lokamammoille,masuille ja muikeloille.
T.opokas ja uppis 36 ja jotain
Otsikostakin voi jo arvata, että täällä on hyvä yö takana :) Kuopus itki kerran yöllä ja silloin kävin samalla vessassa. Muuten nukuin kuin tukki koko yön klo 23-7, mitä nyt kyljen vaihtamiseen jossain määrin aina havahduin.
Nyt on olo hyvä ja pirteä, aamulla köllöteltiin miehen kans kauan peiton alla, kun tytöt katto lastenohjelmia ja sitten sain vielä pikkuveljen kaveriksi kauppaan. Nyt pyykkikonen hyrisee, tytöt leikkii keskenään ja mies lähti porukoilleen siivoustalkoisiin (autotallia, hallia jne siivoilevat että ei siis sentään pölyjä lähteny äitilleen pyyhkimään ;) Poika on tosiaan anoppilassa myös.
Raskausvaivaakaan ei oo just nyt minkaanlaista. Välillä vähän liitoskipuilua, mutta ei todellakaan mitään edellisiin raskauksiin verrattavaa.
TALVITAKKIA ei oo, mutta ajattelin pärjätä kylmillä ilmoilla isolla neuleella + väljällä anorakilla. Itseasiassa käytän normaalistikin TOSI harvoin toppa- tms takkia vaan yleensä tykkään laittaa vaan enempi ouhemman takin alle.
ISOMMAT LAPSET SYNNYTYKSEN AJAKSI.. Jaa, siinäpä kysymys. En oo itseasiassa miettiny koko asiaa vaan luotan siihen, että se asia sumpliutuu vaan jotenkin. Se kun riippuu NIIN paljon siitä, että millon lähtö tulee. Mies ei edelleenkään tiedä lähteekö mukaan, jos Oysiin asti menen synnyttämään. Anoppi voinee periaatteessa viikonloppuisin tulla lyhyelläkin varoajalla hoitamaan lapsia ja viikolla pääsee aika helposti mun äiti. Tosin, kun vauva syntynee just hyvään metsästysaikaan, niin voi olla että mun isä ei oo töissä ja sillon ei kyllä äitikään pääse liikkeeltä nuin vaan lähtemään. No, en aio asialla stressata, soittelen mummit läpi kun aika tulee ja jos ei kumpikaan pääse, niin mies jää kotiin lasten kans. Ois se kiva saada mies mukaan synnytykseen, mutta ei se mulle lopulta ihan hirveen iso juttu oo. Mulla on kuitenki takana aika nopeet ja helpot synnytykset ja eipä siellä kauheesti oo muuta tullu tehtyä ku keskityttyä siihen itse asiaan ;)
Sitten tuli mieleen yks juttu, mistä on pitänyt kirjoittaa jo aiemmin. Elikäs ainakin Coe, Nazu, Fiikuna ja ketäs kaikkia olikaan, joille on tulossa nyt toinen lapsi reilusti alle 2v ikäerolla. Teille kaikille on pitänyt sanoa, että vaikka (luultavasti) ensimmäisen vuoden aikana teillä voi tulla muutaman kerran mieleen, että mitä hemmettiä ootte menny tekemään, niin kyllä se kannattaa :) Nimittäin meillä nuo tytöt syntyi pikkasta vajaan 1,5-v ikäerolla. Ja todella, pari kuukautta yhdessä välissä (kun nuorempi oli jotain 7-10kk) oli suorastaan yhtä helvettiä, mutta nyt, kun ovat reilu 3v ja kohta 1v8kk, niin huomaa tuon pienen ikäeron edut. Ovat ehdottomasti toistensa parhaat kaverit ja leikkivät todella paljon yhdessä. Toki myös riitoja tulee, mutta koko ajan mennään parempaan suuntaan. Ja paljon varmaan vaikuttaa myös se, kun ovat molemmat tyttöjä.
Ja meillä ainakin alku oli helppoa, kun vauva nukkui paljon, isompikin nukkuin vielä pitkät päiväunet ja käsitteli vauvaa tosi nätisti. Alussa ei siis ollut mitään mustasukkaisuutta. Mutta sitten, kun vauva nousi jaloilleen, alkoi se vaikea aika. Silloin kai isompi tyttö jotenki ajatteli, että ei hitto, nyt tuo rääpäle on kohta hänen kans samalla viivalla ja silloin alko ne muksimiset, repimiset, tönimiset jne jne. JOKA ikinen kerta, kun pienempi nousi seisomaan, isompi kävi pukkaamassa hönet kumoon jne. Helpotti vasta, kun pienemmän tasapaino oli kehittynyt ja ei enää joka hipasusta kaatunut.
Oho, tulipas pitkästi tuosta aiheesta :) Toivottavasti kuitenki oli ees jotain apua :))
Hurjaa tosiaan ajatella, että täällä on jo ihan täysaikaisia vauvoja ja mm. jenillä tulee huomenna jo 38 vkoa täyteen! Se on jo semmoinen määrä, että vauva _todella_ voi syntyä ihan mikä päivä tahansa. Hui, voi kun olis itselläkin tuo aika mahdollisimman pian edessä..
BB:tä en oo seurannut, tosin mies jäi siihen koukkuun! Eli pikkasen aikaa olen joinakin iltoina saattanut katsoa. Eli enpä osaa sanoa mitään suosikkeja tai inhokkeja. Se yks kai erottuu joukosta (onko se just se Kari?) ja sitten taas suurin osa niistä ihmisistä vaikuttaa mun mielestä aika ärsyttäviltä. Ylipäänsä mun mielestä pitää olla pikkasen pipipää, että edes haluaa lähtee tuommoseen mukaan ;)
Nyt pelastamaan pyykit koneesta.
Mianni 35+0 (siinähän se taas yks viikko meni..)
Uimassa keretty jo käydä ,jee.Heti aamusta mentiin ja oli mukavaa.Lapset tykkää tosi paljon.
Supistellu säännöllisen epäsäännölisesti kuten aina,tähänkin tottuu.
BB:stä,No yllätys mun suosikki on Sari koska on mun " vanhin" ystävä.Olen tuntenut 24v. ja lapsuus sekä nuoruus yhdessä menty.On myös tytön kummitäti,kattookin ihan innoissaan BB:tä :)
Jännä lukea muitten mielipiteitä hänestä,vähän kirpasee.
KOhta kebappi valmista ja syömään pitää mennä.
Illalla kahville kavereitten kanssa,kiva päivä .
Wades & Natika 35+5
Vilu on tääläki. Ny paistaa arska tohon mittariin suoraan, näyttää 21C, joten kyl se arska lämmittää, mutta aamulla oli kylmä kun tulin alakertaan, hrrrrr....Pitää alkaa pian puita polttamaan.
Eilen kierreltiin siskon kans Keskisellä Tuuris varmaan 4-5 tuntia. Illalla jalat oli ihan pökkelöt. Muutenkin on tosi turvonnu olo, naamastaki jo näkee. Sukista jää inhottavat kolot, ja kestää tovi ennenkö ne häviää kun sukat ottaa pois.
Maanantaina neuvola, hitsi kun odotan sitä, paitti kilot taas varmaan rapsuu..!! Niitä on tullu jo NIIN PALJON, että enää ei tarttis, mutta pistetään turvotuksen piikkiin :) Saan lähetteen samalla polille, vauvelin kokoa katotaan, kun sf-mitta ollu yläkäyrällä ja yli kokoajan.
BB:ssä täällä kans koukussa, kuten viime vuonnakin... Karista en minäkään yhtää tykänny aluksi, mutta nyt tykkään tosi paljon. Se on niin symppis ihminen. On tasapuolisesti kaikkien kans tekemisis, ei unohda ketään ottaa huomioon, eikä oo mikään vittuilija. Sarista kans jostain syystä tykkään. En tiedä miksi, mutta on jotenkin symppis, eikä kanskaan esitä yhtään mitään. Henri saa mun puolesta poistua seuraavaksi, Mira sit vaikka seuraavalla kerralla... On niin kova marisemaan.
Olo on ihan ok, ei valittamista. Masussa ei muutenkaan mitään uutta.
Nyt ruokaa laittaan pöytään.
bernuski 35 + 5
Täällä on mielenkiintoinen vuorokausi takana. Nuorempi mahataudissa 24 tuntia, oltiin keskussairaalassakin nesteytyksessä useampi tunti. Kotiuduttiin illalla yhdeksän aikaan ja sen jälkeen on ripuloinut ja oksentanut kerran molempia. Mutta vieläkin on sen olonen että maha menee sekaisin kun sinne jotain laittaa. Onneksi mä en oo saanut sitä ainakaan vielä. Tän mahan kanssa ei huvittaisi istua pöntöllä vati sylissä.... No onneksi vauva on vielä turvassa mahassa. Ensimmäisen kanssa kun aikoinani sairastin todella pahan mahataudin kolme kuukauden iässä ja vaikka täysimetin niin menihän se vauvankin masu ruikulle. Siinä menee pieni aika nopeesti veltoksi jos kovin paha tauti on.
Mutta nyt pääsen jo koneelle, pahin on jo takana :). Gallupeista: Talvitakki menettelee hämärässä...eli kaksi edellistähän on syntynyt tammi ja helmikuussa, joten tuolloin tuli hankittua ihan ookoo takit. Mulla on sellanen kiva a linjanen takki, jolla menee paremmatkin menot ja kaikesta parasta siinä on että siitä saa vuoren irti vetoketjulla eli voi käyttää jo tässä alku syksystä! Ulkoiluun muksujen kanssa mulla on sellanen löysä pusakkamallinen takki, joka kyllä ei mahdu lokakuun viimesenä päivänä päälle jos tää maha kasvaa tätä vauhtia, mutta toivottavasti ei kylmä tuu kauheen nopeesti... Muuten joudun lainaan isännän toppista... En kyllä osta uutta sen takia, varsinkaan kun mulle vilauteltiin käynnistystä viikolla 38.
Lapset menee mummulaan toivottavasti, kun äiti ja isi lähtee laitokselle. Tai jos lähtö on yöaikaan niin tulevat meille. Molemmat isovanhemmat kun asuvat viiden minuutin sisällä. Eriasia on että toiset tuntuvat luulevan että se viimenen päivä lokakuuta on toimituspäivä ja sitä ennen voi käydä rauhassa kaikki vapaa-ajan mökillä ja lapissa viikon matkalla yms. Toki saavat mennä mökille ei siinä mitään, mutta joskus huvittaa kommentit tyyliin hyvinhän me tässä ehditään ennen kun sä synnytät.. Synnytin nimittäin ekan viikolla 34+6 vajaassa kahdessa tunnissa... Ja nyt on jo 33 +4 kasassa... No toiset isovanhemmat eivät ole lastenhoitoon muuten oikein osallistuneet eli eivät ole mikään ihanne valinta, mutta kyllä kai ne nyt sen ajan pärjää kun isäntä pääsee pois sairaalasta. Meille kun ei ole vaihtoehtoa, että isäntä jäisi pois synnytyksestä muuten kuin äärimmäisessä poikkeustilanteessa. Vanhoja synnytystraumoja varten tarvii olla mies apuna...
Joku tässä eräänä päivänä kyseli mahan naksumisesta. Mulla alko eilen. Se on aika hassun kuuloista. Edellisistä ei oo kuulunut mitään vastaavaa.
Hyvät viikonlopun jatkot kaikille! Ai joo kevennykseksi: paikkakuntamme alko muutti vuosi sitten uusiin tiloihin ja en ole tullut käyneeksi ko liikkeessä kertaakaan. Tyttäreni oli eilen käynyt siellä anopin seurassa ja todennut isoon ääneen, että kylläpä täällä viinikaupassa käy paljon ihmisiä, mekin äidin kanssa käydään melkein joka päivä. :)
huh huh mikä viikko takana. Nyt ekan kerran tuntuu, että elämä voittaa iskiaskivun jälkeen. Eilinen päivä oli aivan yhtä tuskaa ja oletin että sama jatkuu, mutta nyt pääsen jo kävelemään. Ja mikä yö - nukuin kuin tukki. Nyt pitää nauttia tästä hetkestä, sillä huominen tai jo tämä ilta voi olla taas helvetillinen.
Mulla siis vauva aiheutti viime lauantaina yhtäkkiä kauhean iskiaskivun, joka alkoi selästä ja siirtyi säteilemään vasempaan pakaraan ja reiteen. Sunnuntai oli parempi mutta koko viikko ma-pe oli vuodelepoa. To-Pe yönä tytölle puhkesi mahdoton flunssa (siis meillä ollut aiemmin pari pientä nuhaa, mutta tämä on aivan älytön räkätauti) ja valvottiin ekan kerran läpi yön tytön kanssa. Siitä johtuen eilinen oli aivan hirveä päivä. Selkä oli niin kipeä, että täällä pyöri ensin mun äiti päivän, iltapäivän anoppi ja illan mun sisko ja oma mies. Mies sai myös illalla saman taudin, joten tänään on pakko jaksaa yksin kahden sairaan kanssa enkä kehtaa enää mummoja pyytää - ovat auttaneet koko viikon mua.
BabyBelt tuki vyö auttaa kävellessä ja siirtää kivun selästä pakaroihin. Välillä en tiedä tukivyötä käyttäessä, onko kipu liitoskipua vai iskiasta. Lämmitettävä kauratyyny on myös mahtava apu, tosin vain sen aikaa kun istuu ja pitää sitä selkää vasten.
Viikon aikana en ole ehtinyt yhtää kuulostella masua, potkuja tms. olen vain toivomisen perään toivonut, että vauva kohta syntyy. Ensi viikon suhteen toiveet on korkealla, vaikka MITÄÄN oireita ei ole ilmassa.
GALLUPIT; ole ole ehtinyt lukea kaikkia pinoja joten vastailen kunhan tässä pääsen alkuun.
Kiitos MIANNI " lohdutuksesta" , varmaan tulee hetkiä jolloin tuntuu ettei kädet tai voimat riitä, mutta itse uskon vahvasti siihen, että osaan ainakin vauvan suhteen olla rennompi kuin esikoisen aikana. Josko se vähentäisi stressiä.
VAUVAN KOKOA en voi enää ajatella, loukkasin omalla murehtimisella yhtä ystävääni (pitkä juttu) ja päätin, että lopetan murehtimisen kun en asialle mitään voi. Vauva syntyy kun syntyy ja sen kokoisena kuin hänet on tarkoitettu.
Mukavaa viikonloppua kaikille, menen nyt taas lepäämään että jaksan loppuillan täällä räkäparantolassa. Kumpa en itse saa tuota tautia - sitten hajoaa kyllä pää.
Nazu ja viikot 37+5
Voi että oli ihanaa aamulla kun mies ja poika antoi mun nukkua..Nukkua posotin sitten puoli kymppiin, joka on NIIN harvinaista mulle =O
Ihanaa, lähdettiin siinä sitten talvikenkäostoksille( huvittavaa, kun just vasta kesävaatteista luovuttu;) ja löydettiinkin hyvät. Olipa vaan ihan pirun kalliit! No, siihen asti meni ihan hyvin kun kengät löydettiin ja vauvallekin löytyi pieni kotiintulo body. Sitten iskikin armoton huono olo ja väsymys. Tuntui että jalat menee alta..Mentiin siinä sitten syömään kun aattelin että nälän takia niin heikottaa, mutta ei. Syömässäkin kun istuttiin niin tuntui jaloissa ihan vetelältä ja päätä huippasi. Sitten pitikin tulla huruvauhtia takaisin kotiin ja tässä sitä ollaan. Mikä ihme mua vaivasi?? =O
BB:stä :) Minähän siitä kyselin kun niin olen koukkuuntunut myös minä =)
Wadesinkos hyvä kaveri se Sari oli? No mutta mä voisin kans kuvitella miten kirpaisisi jos oma läheinen siellä olisi ja lukisi sitä negatiivista palautetta, mutta on varmaan järkevintä olla lukematta niitä ettei ihan mieltään pahoita. Sillä sitä kommenttia ja palautetta aivan satavarmasti tulee jos jonkinmoista!
Mutta varmasti aika hauskakin seurata niin hyvän tutun toilailuita tuolla talossa ;)
Hauska kommentti Rapuäidin(sori, meniköhän nimim. ihan väärin) tytöllä. Tilannekomiikkaa parhaimmillaan ;)
Mutta uskomatonta, että teillä joillain jo 38vko täynnä =O
Ei sitä oiekin itsekään ymmärrä, että ei tässä loppujen lopuksi enää kovin montaa viikkoa mene kun nyytti kun mahan ulkopuolella. Toisaalta haluais jo heti vauvan viereen, mutta sitten taas toisaalta saisi pysyä siellä mahassakin vielä tovin :)
Mun tekis mieli aina tuolla kaupungilla kävellessä kysyä raskaana olevilta että missä vaiheessa raskautta on =P
Kun joskus oman mahan sivuprofiili tuntuu NIIN järkyttävän isolta, että kaikkien muiden mahat on niin pikkuisia..Mutta onhan jossain isompi maha kuin minulla, onhan?
Tosi ärsyttävää kun koko ajan joutuu nykimään housuja ylemmäksi ja paitaa alemmaksi...Noloakin.
Talvitakkia ei ole, mutta elän siinä toiveessa ettei sitä tarviisi ennen kun toukka syntyy ;)
Hoitajaa esikoiselle ei olekaan, kun jo hetken sain huokaista helpotuksesta kun velipoika lupasi hoitaa. Mutta se ei onnistukaan ja nyt joutuu pähkäilemään asiaa taas. Pahus!
Toivottavasti COE miehesi saa pitää työpaikkansa, täällä on peukut pystyssä. Kyllä se epävarma työtilanne aina aiheuttaa niin suurta stressiä että mukavahan se olisi saada selvyyttä ja mielenrauhaa tilanteeseen.
Mutta nyt menen lepäämään ja annan palstatilaa teille muille :)
Aurinkoista lauantaita :o)
Camelot 35+2
siis Raputytön lapsen kommentti. Arvasin että meni väärin, mutta tunnistit varmaan itsesi :)
Herättiin sitten koko porukka ku miehellä soi kello seittämän aikaan. Noustiin sitten tytönkin kans ylös ja kaheksalta oltiin jo raksalla. Siellä sitten jonkin aikaa siivoilin ja lakasin lattiaa. Yheksän jälkeen sitten kotiin ja kaupassa käymään. Nyt sitten tyttö päikkäreillä...
Minun piti kans sanoo Miannille kiitokset tuosta pienen ikäeron lohduttamisesta. Meillä siis tulee lapsille ikäeroa noin 1v8kk. Mua onki vähän stressannu, et miten jaksan ja selviän kahden pienen kanssa ku tuota mun miestä ei paljoa täällä kotona näy. Mieheni siis rakentaa meille omaa kotia. On se vaan tämä rakennusaika melko raskasta aikaa. Mut jospa se oma koti sitte joskus valmistuis. Ehkä joskus ensi vuoden alkupuolella päästään muuttamaan.
Keskiviikkona kävin neuvolassa. Ja mikä järkytys, kun kahden viikon aikana paino oli noussut kaksi kiloa. Nyt ois painoa sitte tullu yhteensä seittämän kiloa. Kovastihan tuo neuvolatäti kehui mahaani nätiksi.. =) Muuten kaikki oli hyvin.
G: Esikoisen hoitoa synnytyksen ajaksi en ole vielä kovin paljoa miettiny. Mutta aivan varma kuitenki oon, et joku tänne meille tulee tyttöä hoitamaan. Minun joku siskoistani tai sitten minun vanhempani. Meillä ei onneksi sairaalaan ole matkaa kuin muutama kilometri.
Täällä oli toissa yönä pakkasta ja eilen illalla piti sitten laittaa lattialämmitys jo päälle et tarkenee nukkua. Nyt sitte aurinko paistaa, mut on kova tuuli.
Mukavat päivänjatkot kaikille!
-Tiar 33+6
Heippa kaikille ja nyt meillä on sitten taivaallinen tyttö!!
Keskiviikko aamuna siis alkoi synnytys vesien menolla, jota jatkui ja jatkui ja jatkui ja jatkui..... Synnytys ei siis lähtenyt käyntiin niin nopeasti kuin luultiin. Kolmelta oltiin vasta kättärillä ja sairaala tupaten täynnä kun osasto 6 oli suljettu kokonaan jonkin epidemian vuoksi. No pääsimme onneksi seurantaosastolle odottelemaan josko supistukset alkaisivat. Vuorokauden odottavat vesien menosta ennenkuin käynnistystä aloitellaan. No onneksi jouduimme odottelemaan, sillä kun supparit alkoivat noin kasilta oli jo hyvät mahiksetä päästä Haikaranpesään. Ja yheltästoista kun välit olivat enää pari minsaa ja kivut melkoisia oli Haikaranpesä ihan tyhjillään synnyttäjistä ja olivat oikein iloisia kun saivat meidät sinne. Meillä siis todella henkilökohtaista kätilöpalvelua koko yön! :) Aivan ihana nuori kätilönainen tsemppasi minua jaksamaan näitä nyt siis älyttömän voimakkaita supistuksia (paljon tuskallisempaa kuin ekalla kertaa). Sitten olin jo nin kipeaä että oksensin kivusta ja päätin että nyt en enää odottele epiduraalia vaan anestesialääkäri tuli nopeasti ja hoiti homman todella hienosti. Olin tässä vaiheessa niin rättiväsynyt että aina suppareiden välilä meinasin nukahtaa ja sitten taas julma herätys kipuun. Kaikki meni kokoajan tosi hyvin kuitenkin. Epiduraali tuli taas aivan loistavaan aikaan ja sain vähän levätyksi kunnes tosi nopsaan alkoi painon tunne alapäässä. Edes oksitosiini tippaa ei tarvittu kun aukeaminen edistyi niin hienosti. Sitten vaan mies hereille horroksesta ja jakkaralle ponnistamaan. Kyllä taas meinasi usko lähteä kun ensimmäinen valtava supistuksen johdattama ponnistuksentunne tuli. Se voima on niin mieletön (ainakin minulla) Usko palasi siinä vaiheessa kun valtava aalto lähti yläkropasta ja pakotti ponnistamaan. Oikein tunsin kuinka vauvan pää alkoi tulla ja vauva liikkui alaspäin. Pää lumpsahti ekalla ponnistuksella. Tässä vaiheessa kätilö poisti kerrankiertyneen napanuoran kaulanympäriltä. Pieni tauko ja taas tuli valtava ponnistusaalto avukseni ja toisella työnnöllä koko tyttö olikin maailmassa. Vain neljän minutin ponnistamien jälkeen. (voimaa siinä kyllä tarvittiin :)) Tyttö oli kuin mustikka. Ihan sininen kasvoiltaan kun vauhti oli niin valtava. Pientä köhimistä ja selkään taputtelua ja hieromista tarvittiin kunnes ihana rääkäisy täytti huoneen. Tyttö nostettiin heti rinnalle ja onnen kyyneleet valuivat niin äidiltä kuin isältäkin. Hän oli niin täydellinen pitkine sormineen ja tummine tukkineen. Itku loppui lyhyeen ja pieni inisevä nyytti aloitti hurjan punkeamisen tissiä kohti. Tässä vaiheessa noustiin sängylle, jotta päästään tutustumaan rauhassa ja etsimään sitä elämän eliksiiriä. Silmät aukenivat heti ja neiti isäänsä tillitteli oikein pitkään. Sitten ei enää malttanut vaan etsittiin yhdessä tisu ja harjoiteltiin luonnonvoimien ohjaamina miten sitä maitoa siltä saa. Niinhän se imetys sitten lähti heti hyvin käyntiin ja muutama tippakin taisi herahtaa pikkuisen suuhun. IHANAA!!!! Täysin käsittämätöntä. Nyt minulla on sitten pieni ihana melkein 2 v. poika ja tämä uskomattoman ihana meille tarkoitettu tyttövauva.
Seuraavaksi oli isän kylvetysvuoro ja äidin suihku sekä pikkuisen mitat, jotaka olivat 3465 g ja 51 cm, eli tosi hyvät kun viikkoja oli vasta 37+5. Olin todella hyvässä kunnossa. Yksi tikki laitettiin kun halusin vanhaan eppari haavaan, ettei valu ja on sitten siisti. :) Eli repämiä ei tullut ja vuotoa on muutenkin ollut tosi vähän. Haikaran perhehuoneet ja koko talon perhehuoneet olivat täynnä, joten saimme jäädä toipumaan yhdesä synnytyshuoneeseen kun synnyttäjiä ei ollut. Ainakin siihen asti kun niitä sitten tulisi. Hyvä onni jatkui ja yksi perhe lähti Haikarasta ja se huone sitten saatiin. Sinne sitten koko pieni perhe, kylläkin vata iltapäivällä, mutta saimme nukuttua kaikki koko aamupäivän siellä synnärihuoneessa. Kokoajan oli niin hyvä olo ja vauva oli hyvänä, joten pyysimme lupaa saada lähteä seuraavana päivänä. Perjantaina sitten saimme lääkärin siunauksen kotiin lähtöön sillä ehdolla että maanantaina käymme kontrollissa. Eka yö sairaalassa meni oikein hyvin. Mulla oli illalla melkoisia jälkisupistuksia varsinkin imetyksen yhteydessä, mutta sehän vain kertoi hyvästä kohdun supistumisesta. Särkylääkkeet auttoivat tähän melko hyvin. Kuitenkin oli yllätys kuinka voimakkaita ne olivat. Tyttö on ihan mielettömän rauhallinen. Ei juuri itke ja syö ja nukkuu. Isoveljensä oli pitänyt jo monet kiljumiset tässä vaiheessa, Tämä vain hieman inisee että olisi, äiti, vähän nälkä, jos ehit... Eka oli sitämieltä että tissiä ja heti, muuten tulee tupenrapinat. Ihanaa kun ovat ihan erilaisia alusta asti.
Nyt siis kotona ollaan oltu jo yö ja kaikki mennyt tosi hyvin. Isoveli on ollut vielä oikein kiinnostunut ja varovainen. Kaikki siis sujuu! :)
Oikein paljon kaikille terveisiä ja eiköhän näitä tässä nyt ala kohta viikottain ja päivittäin pullahtelemaan. Ja joka kerta on yhtälainen ihana ihme!!!! Sitten tavataan tuolla vauvapuolella varmasti. Käyn kyllä edelleen säännöllisesti katsomassa odottajien kuulumiset!
Halit kaikille, Aleksanteri ja Pikkuinen Sirpukka 2 vrk
Ihanaa kun alkaa vauvoja putkahtelemaan :)
Mäkin haluun jo...
merileijona 35+1
Miten ihania uutisia <3
Oikein paljon onnea koko perheelle pienestä ihmeestä!
Nätisti kirjoitettu kertomus, pisti tälle herkkikselle kyyneleet virtaamaan :)
Ihanaa, onnea vielä kerran!
ulkona 3 astetta! ihanaa! vaikka kyllä se lämpötila taitaa päivällä taas nousta siihen kahteenkymmeneen, riittäisi minulle jo nuo lämpimät!!
..ja ampparit, on käyneet tosi ärhäköiksi, inhoan yli kaiken!
ja vielä kun nuo pistot saa aikaan allergisen reaktion, edellispäivänä nimittäin pisti taas yksi ja eilinen meni käden kanssa kipuillessa...
en tiedä oikein edes mitä voi raskaana ottaa avuksi.
eilen kun oltiin kaupassa ja näin isomassuisen naisen tuli olo että ompas oma massu pieni, vaikka olenkin pitänyt TOSI isona!!
..ja vielä tuo massu näytti siltä että ei olla yhtä pitkällä kuin me..tai siis oli semmoinen ettei ole vielä ihan loppuraskaudessa..
mulla tuntuu nämä viikot ottaneen oikein spurtin! ei todellakaan tunnu että aika menisi hitaasti näillä vikoilla viikoilla..vaan että aika loppuu kesken, kun juoksee niin kovaa vauhtia! kohtahan on jo 37 viikkoa täynnä, ja kääks, sehän tarkoittaa sitä että vauva voi tulla milloin hyvänsä! nyt pitäisis ottaa itseä oikein niskasta kiinni ja ruveta laittamaan paikkoja valmiiksi pikkuisen tulolle, joteknin sitä on vaan iltaisin niin väsy kunmies tulee kotiin ettei enää jaksa tehdä mitään ylimääräistä pakollisten kotihomminen lisäksi, päivällä en voi edes aatella että jotain saisin ton pikku tuholaisen kanssa tehtyä, sen verran kova menijä on ja tarvii ihan kokoaikaisen huomion osakseen..
masuun ei kummempia, kovasti pikkuinen jumppailee iltaisin, supistuksia tulee tasasiesti mutta eivät aina ole niitä kipeitä.
kainenlaisia kummia tuntemuksia o n ollut mutta eipä tästä vielä mihinkään ole lähdetty;)
tiistaina neuvola ja kauhulla ootan taas tuota punnitusta, alkaa olla mittarissa jo sen verran että riittäisi kyllä enemmän kuin hyvin!
tietty pääasia että pikkuisella kaikki hyvin!
no juu täytyy kai lähteä aamupalan laittoon kun tuo napero tuollla jo rapistelee leipäpussia, niin millähän senkin saanut korkealta pöydältä?!
oikein ihanan aurinkoista syysviikonloppua masuille!
fiikuna ja mytty rv 36+3