Lue keskustelun säännöt.
Kun tajusin olevani muita rumempi...
04.04.2015 |
Toisella luokalla menin luokkakaverini synttäreille tyttökavereideni kanssa. Sinne oli kutsuttu myös kolme luokkamme poikaa meidän lisäksi. Jostain kumman syystä joku keksi alkaa leikkiä pusupiilosta. Menin sängyn alle piiloon ja odotin. Ja odotin. Minut oli jo nähty, mutta pojat esittivät, etteivät löydä minua. Lopulta tulin itse ulos piilosta. Muistan tuon kuin eilisen päivän ja siitä on jo melkein 20 vuotta.
Niin se vaan on, että jo pienet pojat tuijottavat tyttöjen ulkoista olemusta.
Kommentit (16)
Se on aika kova isku 8-vuotiaalle, kun tajuaa, että sinua pidetään vastenmielisenä pussattavaksi. Vaikkei tuon ikäisillä kyse olekaan mistään seksuaalisesta, niin kyllähän jokainen 8-vuotias tyttö on haaveillut prinssin suutelemisesta ja toljottanut silmät pyöreinä Disneyn prinsessapiirrettyjä haaveillen salaa täydellisestä suudelmasta. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi ei, olisipa minulla nykyiset aivoni ja voisin olla fyysisesti tokaluokkalainen, niin yrittäisin pussata myös sitä tyttöä, jota muut eivät :(
Ei siis irstaassa mielessä :DD
Mä jaksan vieläkin ihmetellä näin 32-vuotiaana että kuinka minusta, todella suloisesta ja nätistä pienestä tytöstä alkoi tulla ruma noin viidennen luokan aikoihin. Ja ei tämä ei todellakaan ole vain oma mielipiteeni. On se vaan kurjaa elää tässä maailmassa rumana.
Mutta koska olet nainen, on sinua varmaan myöhemmin haluttu pussata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onneksi ei tuollaisia leikitty.
Mutta kyllä minäkin muistan kuinka yläasteella koulun diskoissa odottelin josko joku hakisi tanssimaan. Ja sittemmin baareissa jne.
Kunnes lopetin käymästä.
Nykyään meikkaan aina, jos lähden ulos. Yritän myös pitää huolto kunnostani. Oma oloni on ehkä iän tuoman kypsyyden mukana parantunut, mutta silti aina välillä mietin, miksi kouluaikoina minusta ei pitänyt yksikään poika siinä mielessä. Ensimmäinen seurustelusuhteenikin alkoi internetissä 18-19-vuotiaana. Muuten en koskaan saanut huomiota vastakkaiselta sukupuolelta, vaikka kävin bilettämässä ja ulkona ihan tarpeeksi ja olin ystävällinen kaikille.
Netti-ihastus muuttui seurusteluksi lähinnä minun tahdostani, eikä todellakaan ollut kyse ulkonäöstä. Suhteemme nimittäin melkein päättyi, sillä poikaystäväni häpesi esitellä minua kavereilleen/perheelleen, jonka sain kuulla johtuvan siitä, että olen "erilainen". Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voisi olla myös kuten minulla: pienenä/nuorena tytöt tykkäsivät minusta ja olisin ollut yksi noista kolmesta kutsutusta pojasta. Mutta jokin muuttui lukiossa. Sen jälkeen ei ole tarvinnut hätistellä vastakkaista sukupuolta kimpusta!
Parempi siis melkein noin kuin sinulla. Itse ehdin jo vähän tottua rooliini ennen kuin pääsin kunnolla vauhtiinkaan, haha.
[quote author="Vierailija" time="04.04.2015 klo 16:46"]Nykyään meikkaan aina, jos lähden ulos. Yritän myös pitää huolto kunnostani. Oma oloni on ehkä iän tuoman kypsyyden mukana parantunut, mutta silti aina välillä mietin, miksi kouluaikoina minusta ei pitänyt yksikään poika siinä mielessä. Ensimmäinen seurustelusuhteenikin alkoi internetissä 18-19-vuotiaana. Muuten en koskaan saanut huomiota vastakkaiselta sukupuolelta, vaikka kävin bilettämässä ja ulkona ihan tarpeeksi ja olin ystävällinen kaikille.
Netti-ihastus muuttui seurusteluksi lähinnä minun tahdostani, eikä todellakaan ollut kyse ulkonäöstä. Suhteemme nimittäin melkein päättyi, sillä poikaystäväni häpesi esitellä minua kavereilleen/perheelleen, jonka sain kuulla johtuvan siitä, että olen "erilainen". Ap
[/quote]
aikatutulta toi alku kuulostaa, mä tajusin jo päiväkodissa olevani liian erilainen ja ruma. Itsetuntoni ei parantunut kiusaamisesta/syrjimisestä eikä siitä, että koko peruskouluaikana ei kukaan kiinnostunut muusta, kun meidän luokan pojat tisseistä ja perseestä 12vuotiaana
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On totta, että pienillä lapsillakin on evoluution luoma kiinnostus viehättäviin piirteisiin ihmisissä. Olen itse vaalea ja kaunis nainen ja ihan pienetkin lapset ovat aina tykänneet minusta, niin tytöt kuin pojatkin. Tyttöjen mielestä olen prinsessa ja minulta yritetään saada huomiota monin tavoin. Ystäväni poikien mielestä olen "se nätti tyttö". Lisäksi lapset tulevat mielellään istumaan syliini ja ovat lähelläni. Tämä on ollut aina hieman kiusallista, sillä en ite osaa oikein olla lasten kanssa enkä juuri välitä heidän seurastaan.
[quote author="Vierailija" time="04.04.2015 klo 16:49"]
Voisi olla myös kuten minulla: pienenä/nuorena tytöt tykkäsivät minusta ja olisin ollut yksi noista kolmesta kutsutusta pojasta. Mutta jokin muuttui lukiossa. Sen jälkeen ei ole tarvinnut hätistellä vastakkaista sukupuolta kimpusta!
Parempi siis melkein noin kuin sinulla. Itse ehdin jo vähän tottua rooliini ennen kuin pääsin kunnolla vauhtiinkaan, haha.
[/quote]
Eikun se vaan muuttuu niin, että sun pitäs alkaa jahdata niitä tyttöjä. Tohon saakka ne on jahdanneet poikia. Toivottavasti ei ole vielä liian myöhäistä tälle tietoiskulle :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="04.04.2015 klo 17:09"]
On totta, että pienillä lapsillakin on evoluution luoma kiinnostus viehättäviin piirteisiin ihmisissä. Olen itse vaalea ja kaunis nainen ja ihan pienetkin lapset ovat aina tykänneet minusta, niin tytöt kuin pojatkin. Tyttöjen mielestä olen prinsessa ja minulta yritetään saada huomiota monin tavoin. Ystäväni poikien mielestä olen "se nätti tyttö". Lisäksi lapset tulevat mielellään istumaan syliini ja ovat lähelläni. Tämä on ollut aina hieman kiusallista, sillä en ite osaa oikein olla lasten kanssa enkä juuri välitä heidän seurastaan.
[/quote]
Jos siis lapset pitävät randomista aikuisesta niin silloin tietää olevansa kaunis?
Kuulostaa tietysti sinänsä loogiselta.
Minulla kävi hyvä tuuri....
Olin nuorena ehkä n. 17-18 vuotiaaksi asti mitään sanomattoman näköinen...
Pienenä suorastaan ruma!!
Ja aivan yhtäkkiä n. 24 vuotiaana minusta SIIS minusta alkoi tulla nätti!
Nyt 26v. Ja kokoajan ollaan treffeille pyytämässä yms.. Toivottavasti tämä kauniina oleminen vielä kestää... Koska huomion saaminen on ihanaa!
Mutta! En anna tämän nousta päähäni, koska: sisimissäni tunnen aina olevani se ruma tyttö :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulla kävi hyvä tuuri....
Olin nuorena ehkä n. 17-18 vuotiaaksi asti mitään sanomattoman näköinen...
Pienenä suorastaan ruma!!
Ja aivan yhtäkkiä n. 24 vuotiaana minusta SIIS minusta alkoi tulla nätti!
Nyt 26v. Ja kokoajan ollaan treffeille pyytämässä yms.. Toivottavasti tämä kauniina oleminen vielä kestää... Koska huomion saaminen on ihanaa!
Mutta! En anna tämän nousta päähäni, koska: sisimissäni tunnen aina olevani se ruma tyttö :(
Kuva? Olen krapulassa ja panettaa. Kiitos jo etukäteen!
Mä voin niin samaistua tuohon...