Uskotteko intuitioon esim. ihmisten ollessa kyseessä?
Minusta eräs ihminen on outo, ja olen visusti sitä mieltä.
Kommentit (14)
Kyllä. Ja ikävä kyllä jouduin äsken pettymään. Henkilö oli aluksi ärsyttävä vähän, vaikka pidin työkaverina. En juuri tykännyt hänestä erityisemmen. Opin kuitenkin pitämään, mutta noin parin vuoden päästä huomannut, ettei henkilö ole sellainen mitä antaa ymmärtää ja ulkokuori hämää tai se mitä "esittää".
Vierailija kirjoitti:
Uskon, mutta sitä ei voi tietää, miksi hän on outo. Outous voi nousta myös siitä, että hän pelkää sinua ja siksi on varovainen sinun kanssasi. Ja sinä vaistoat tämän vain outoutena.
En kyllä keksi, miksi minua pitäisi pelätä. Tällainen täti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskon, mutta sitä ei voi tietää, miksi hän on outo. Outous voi nousta myös siitä, että hän pelkää sinua ja siksi on varovainen sinun kanssasi. Ja sinä vaistoat tämän vain outoutena.
En kyllä keksi, miksi minua pitäisi pelätä. Tällainen täti.
No vaikka siksi, että muistutat hänen ilkeää äitiään tai opettajaa.
Tai hän on outo, koska ei omaa sosiaalisia taitoja, tai on huono itsetuntonto ja siksi piilottelee itseään, tai tai tai.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Ja ikävä kyllä jouduin äsken pettymään. Henkilö oli aluksi ärsyttävä vähän, vaikka pidin työkaverina. En juuri tykännyt hänestä erityisemmen. Opin kuitenkin pitämään, mutta noin parin vuoden päästä huomannut, ettei henkilö ole sellainen mitä antaa ymmärtää ja ulkokuori hämää tai se mitä "esittää".
Mikä sai sinut pettymään? Millä tavalla se "totuus" eroaa ulkokuoresta? Mistä tiedät, mikä edes on totuus?
Mitä vikaa on outoudessa? Mielestäni he ovat paljon mielenkiintoisempia ja originellimpia kuin tavikset.
Vierailija kirjoitti:
Mitä vikaa on outoudessa? Mielestäni he ovat paljon mielenkiintoisempia ja originellimpia kuin tavikset.
Ai kuten se Ensitreffit ulkomailla Juho-Kustaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Ja ikävä kyllä jouduin äsken pettymään. Henkilö oli aluksi ärsyttävä vähän, vaikka pidin työkaverina. En juuri tykännyt hänestä erityisemmen. Opin kuitenkin pitämään, mutta noin parin vuoden päästä huomannut, ettei henkilö ole sellainen mitä antaa ymmärtää ja ulkokuori hämää tai se mitä "esittää".
Mikä sai sinut pettymään? Millä tavalla se "totuus" eroaa ulkokuoresta? Mistä tiedät, mikä edes on totuus?
Valehtelu ja empatiakyvyn puute
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Ja ikävä kyllä jouduin äsken pettymään. Henkilö oli aluksi ärsyttävä vähän, vaikka pidin työkaverina. En juuri tykännyt hänestä erityisemmen. Opin kuitenkin pitämään, mutta noin parin vuoden päästä huomannut, ettei henkilö ole sellainen mitä antaa ymmärtää ja ulkokuori hämää tai se mitä "esittää".
mulla sama ensin ihminen on ärsyttävä, sitten opin toimimaan hänen kanssaan ja puolen vuoden päästä huomaan henkilön olevan täys ku#pää.
Luottakaa aina ihan siihen ensimmäiseen fiilikseen, mikä itsellenne tulee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Ja ikävä kyllä jouduin äsken pettymään. Henkilö oli aluksi ärsyttävä vähän, vaikka pidin työkaverina. En juuri tykännyt hänestä erityisemmen. Opin kuitenkin pitämään, mutta noin parin vuoden päästä huomannut, ettei henkilö ole sellainen mitä antaa ymmärtää ja ulkokuori hämää tai se mitä "esittää".
mulla sama ensin ihminen on ärsyttävä, sitten opin toimimaan hänen kanssaan ja puolen vuoden päästä huomaan henkilön olevan täys ku#pää.
Olisi pitänyt luottaa vaan siihen intuitioon ;D. Itse sen verran kiltti ja hyväkäytöksinen, joten en vaan tykkää henkilön toiminnasta. Ollaan kai liian erilaisia sitten. Ei pitäisi luottaa... vaan mennä intuitiolla :)
En usko.
Tämä "intuitio" tarkoittaa oikeasti sitä, että jonkun suupieli on 2 mm alempana kuin havainnoitsija haluaisi. Perusilmeelle ei voi mitään, omille ennakkoluuloille voi.
Intuitiolla aika hyvin voi haistaa, jos joku on epärehellinen tai piilottelee jotakin.
Se asia voikin sit olla mitä vain kirvesmurhasta seksuaaliseen suuntautumiseen, syvään piilotettuun epävarmuuteen tai vain se, että tosiaan henkilö ei pidä sinusta.
Tai ajattelet toisen käyttäytyvän oudosti ja piilottelevan jotakin. Koko ajan se toinen miettii, että sulla on salaattia hampaankolossa ja kehtaisiko mainita.
Nykyään uskon. Luulin olevani huono ihmistuntija, mutta kokemus osoitti toista. Olen usein soimannut itseäni siitä, jos minulle tulee vähäisen tutustumisen jälkeen joku negatiivinen tunne ihmesestä. Että en saisi olla niin tuomitseva kun en tunne ihmistä..
Ja aina on osunut oikeaan.
Uskon, mutta sitä ei voi tietää, miksi hän on outo. Outous voi nousta myös siitä, että hän pelkää sinua ja siksi on varovainen sinun kanssasi. Ja sinä vaistoat tämän vain outoutena.