IL: 36-vuotias nainen ei ole koskaan seurustellut

En tiedä tekeekö hiusmalli, -väri vai mikä mutta näyttää reilusti vanhemmalta kuin 36v. Kasvojen piirteet ehkäpä. Mutta tuskin sillä nyt merkitystä tässä asiassa. Jos omasta halusta niin mikäs siinä sitten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En minäkään ole ja juuri lainasin hänen kirjansa. - Olen tosin mies joten oma seurustelemattomuuteni tuskin yltäisi uutiskynnystä.

Lässyn lässyn. Sinun kaltaisista miehistä on vähän väliä lehdissä juttua. Mutta toki olet niin katkera ja naisia vihaava tyyppi, ettet edes huomaa niitä. Sinulla on kiire pitää yllä käsitystä, että miesten ongelmista ei kukaan puhu. 

Sinä tässä vaikutat katkeralta ja vihaavalta jos joku.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En minäkään ole ja juuri lainasin hänen kirjansa. - Olen tosin mies joten oma seurustelemattomuuteni tuskin yltäisi uutiskynnystä.

Lässyn lässyn. Sinun kaltaisista miehistä on vähän väliä lehdissä juttua. Mutta toki olet niin katkera ja naisia vihaava tyyppi, ettet edes huomaa niitä. Sinulla on kiire pitää yllä käsitystä, että miesten ongelmista ei kukaan puhu. 

Höpsis. - En väittänyt etteikö meistä miehistä olisi juttuja. - Ainoa joka niiden kohdalla pistää merkille on se, että niissä hyvin usein toistuu samat kliseet ja stereotypiat. Hyvin harvoin kukaan mies -eikä se ole naisilla sen yleisempää- esiintyy jutussa kertomalla, että hän on "jo" vähän vanhempi, sanotaanko nyt vaikka yli 35 vuotias mutta vailla kokemusta parisuhdetta ja lukijana minulle jäisi mielikuva, että jutussa esiintyvä vaikuttaa ns. täyspäiseltä.

Ihan liian usein kohtaa kirjoituksia, joissa minulle jää mielikuva, että jutussa omilla kasvoilla esiintyvillä ikisinkuilla jokin muu tai muita ongelmia tai haasteita tai seikkoja, jotka saattavat olla heille merkittävämpiä elämään kulkuun vaikuttavia seikkoja kuin se, että heiltä puuttuu kokemus parisuhteesta.

Toisinaan nämä jutut vaikuttavat jutussa esiintyvän kiusanteolta tai hyväksikäytöltä, saaden kysymään, että eikö tuo n.n oikeasti näe miten pihalla hän on. 

Tarkoitan kirjoituksia, joissa useimmiten mies ihmettelee omaa ikisinkkuutaan vaika kuvaillessaan unelmiensa kumppania tulee mieleen, että kaipaako hän enemmän edunvalvojaa tai yleiskonetta? - Paljon hänellä on toiveita kumppanin suhteen mutta mitä hän itse voisi tarjota parisuhteelle. - En tarkoita, että saadakseen parisuhteen pitäisi olla jokin tulotaso tai varallisuus tai koulutus mutta jos on pitkäaikaistyötön, vähäisellä koulutuksella omaava ja harrastukset videopelien pelaamista tai asuu pikkukylillä ja vaatetustaan on uusinut viimeksi vuosikymmen sitten niin kyllä jokin sanoo, ett enpä ihmettele, jos olet sinkkuna.

Oma ryhmäsnä ovat he, joista jää mielikuva, että omaavat erityisen uskonnollisen vakaumuksen tai muutoin verraten jyrkät rajat siihen, millaisen roolin he odottavat kumppaninsa asettuvan heidän rinnallaan.

Joitain vuosia sitten oli myös melko tavallista, että jutussa esiintynyt mies jonka kerrottiin kyllä kaipaavan ja haaveksivan kumppanista. - Vaikka jutusta saattoi saada hätäisesti lukemalla mielikuvan, että mies haluaisi löytää ja saada rinnalleen elämänsä naisen, niin vähänkään huolellisempi lukeminen saattoi kyllä antaa mielikuvam että mies on kyllä hyvin todennäköiesti homoseksuaali...

Muistaakseni viime kesänä Hesari (tai yle) haki juttunsa raaka-aineeksi ilmoituksella kokemuksia ikisinkkuudesta ja kokemattomista haluten mm. haastatella heitä myöhemmin julkaistavaan juttuun varten.

Harkitsen hetken itse vastaamista. Mutta jätin sen koska vaikka ole ikisinkku, niin en halua tai koen vieraaksi, että koko elämäni valaistaisiin tai pyrittäisiin jäsentämään sen kautta. Elämässäni olen kokenut yhtä ja toista ja olisi kovin vaivaannuttavaa jos se tai ne mitä olen kokenut arvioitaisiin ja peruteltaisiin, jotenkin sen kautta rinnallani ei ole koskaan ollut parisuhdekumppania.

Niin, on se kyllä liikaa vaadittu että nainen rakastuisi miehen persoonaan, eikä vaatetustyyliin tai siihen että on "oikeat" harrastukset. Me miehet ollaan typeriä romantikkoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tunnen vastaavanlaisen henkilön. On ujo, viihtyy omissa oloissaan ja keskittyy harrastuksiinsa. Näin on aina ollut ja on edelleen. On kyllä periaatteessa kiinnostunut miehistä, mutta ei niin paljon, että olisi ikinä mitenkään etsinyt seuraa, eikä ole hengaillut oikein missään, missä potentiaalisia kumppaneitakaan olisi.

Kuvailit juuri minut. Näiden lisäksi olen tosi itsenäinen ja haluan, että asiat tapahtuvat mieleni mukaan. En osaisi kuvitellakaan esim. jakavani asuntoa jonkun kanssa. Eihän se yhdessä asuminen tosin pakollista olekaan, mutta vähentää entisestään miesvaihtoehtoja. Mistä löytää mies, joka haluaa vakavan suhteen, mutta asua erillään? Lapsiakaan en ole koskaan halunnut. Pelkkä seksisuhde ei myöskään kiinnosta, joten mitä vaihtoehtoja jää jäljelle? Ja koska viihdyn hyvin yksin, niin miksi edes yrittäisin etsiä ketään?

Samaistun todella paljon kaikkiin yllä oleviin kuvailuihin.

Juuri eilen pidin sukulaiseni pariviikkoista pikkulasta sylissä, eikä tuntunut yhtään miltään.

(Vaikka mukamas tässä iässä pitäisi jo olla haaveilemassa lapsista ja häistä.. 🥶.

Ei kiitos, rakastan itsenäisyyttäni).

Ei toisen lapsi tunnukaan yhtään samalta kuin oma, sen pohjalta ei kannata vetää johtopäätöksiä. Mutta kukin tyylillään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En minäkään ole ja juuri lainasin hänen kirjansa. - Olen tosin mies joten oma seurustelemattomuuteni tuskin yltäisi uutiskynnystä.

Lässyn lässyn. Sinun kaltaisista miehistä on vähän väliä lehdissä juttua. Mutta toki olet niin katkera ja naisia vihaava tyyppi, ettet edes huomaa niitä. Sinulla on kiire pitää yllä käsitystä, että miesten ongelmista ei kukaan puhu. 

Höpsis. - En väittänyt etteikö meistä miehistä olisi juttuja. - Ainoa joka niiden kohdalla pistää merkille on se, että niissä hyvin usein toistuu samat kliseet ja stereotypiat. Hyvin harvoin kukaan mies -eikä se ole naisilla sen yleisempää- esiintyy jutussa kertomalla, että hän on "jo" vähän vanhempi, sanotaanko nyt vaikka yli 35 vuotias mutta vailla kokemusta parisuhdetta ja lukijana minulle jäisi mielikuva, että jutussa esiintyvä vaikuttaa ns. täyspäiseltä.

Ihan liian usein kohtaa kirjoituksia, joissa minulle jää mielikuva, että jutussa omilla kasvoilla esiintyvillä ikisinkuilla jokin muu tai muita ongelmia tai haasteita tai seikkoja, jotka saattavat olla heille merkittävämpiä elämään kulkuun vaikuttavia seikkoja kuin se, että heiltä puuttuu kokemus parisuhteesta.

Toisinaan nämä jutut vaikuttavat jutussa esiintyvän kiusanteolta tai hyväksikäytöltä, saaden kysymään, että eikö tuo n.n oikeasti näe miten pihalla hän on. 

Tarkoitan kirjoituksia, joissa useimmiten mies ihmettelee omaa ikisinkkuutaan vaika kuvaillessaan unelmiensa kumppania tulee mieleen, että kaipaako hän enemmän edunvalvojaa tai yleiskonetta? - Paljon hänellä on toiveita kumppanin suhteen mutta mitä hän itse voisi tarjota parisuhteelle. - En tarkoita, että saadakseen parisuhteen pitäisi olla jokin tulotaso tai varallisuus tai koulutus mutta jos on pitkäaikaistyötön, vähäisellä koulutuksella omaava ja harrastukset videopelien pelaamista tai asuu pikkukylillä ja vaatetustaan on uusinut viimeksi vuosikymmen sitten niin kyllä jokin sanoo, ett enpä ihmettele, jos olet sinkkuna.

Oma ryhmäsnä ovat he, joista jää mielikuva, että omaavat erityisen uskonnollisen vakaumuksen tai muutoin verraten jyrkät rajat siihen, millaisen roolin he odottavat kumppaninsa asettuvan heidän rinnallaan.

Joitain vuosia sitten oli myös melko tavallista, että jutussa esiintynyt mies jonka kerrottiin kyllä kaipaavan ja haaveksivan kumppanista. - Vaikka jutusta saattoi saada hätäisesti lukemalla mielikuvan, että mies haluaisi löytää ja saada rinnalleen elämänsä naisen, niin vähänkään huolellisempi lukeminen saattoi kyllä antaa mielikuvam että mies on kyllä hyvin todennäköiesti homoseksuaali...

Muistaakseni viime kesänä Hesari (tai yle) haki juttunsa raaka-aineeksi ilmoituksella kokemuksia ikisinkkuudesta ja kokemattomista haluten mm. haastatella heitä myöhemmin julkaistavaan juttuun varten.

Harkitsen hetken itse vastaamista. Mutta jätin sen koska vaikka ole ikisinkku, niin en halua tai koen vieraaksi, että koko elämäni valaistaisiin tai pyrittäisiin jäsentämään sen kautta. Elämässäni olen kokenut yhtä ja toista ja olisi kovin vaivaannuttavaa jos se tai ne mitä olen kokenut arvioitaisiin ja peruteltaisiin, jotenkin sen kautta rinnallani ei ole koskaan ollut parisuhdekumppania.

Niin, on se kyllä liikaa vaadittu että nainen rakastuisi miehen persoonaan, eikä vaatetustyyliin tai siihen että on "oikeat" harrastukset. Me miehet ollaan typeriä romantikkoja.

Eikö persoona mielestäsi heijastu ollenkaan esim. siihen, mitä ihminen harrastaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kirja oli vähän hämmentävä kokemus. Siinä eriteltiin hänen nuoruuden suhteita, mutta ne eivät olleet sitten oikeita seurustelusuhteita. Toisaalta hän sanoo, että saisi esim. Tinderistä seuraa koska tahansa, mutta ei kuitenkaan hae sitä. 

Kyllä siinä enemmän näkyi taustalla omien traumojen ja sitoutumisen vaikeus (mm. seksuaalista väkivaltaa nuorena) kuin tämä tyypillinen palstamamman vastaus, että suomalaiset miehet ovat sitä ja tätä. 

Minusta kirja oli hämmentävä kokemus, koska olihan hänellä ollut useitakin suhteita ja laskisin nuo kyllä seurusteluksi. Ja todella paljon kokemusta miehistä. Itselläni ei kyllä ennen avioliittoon astumista ole ollut läheskään noin vilkas seuraelämä.

Oliko kyse siis siitä, että ei ole saanut juuri sitä viimeistä piirtoa myöten täydellistä kumppania josta on päässään haaveillut ja näin taas kerran paljastuu se todellinen luonne naisen "yksinäisyydestä"?

Eihän tuossa mitään, kaunis ja älykkään oloinen nainen, luulisi ottajia olevan jos vain itse kelpuuttaa ketään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En minäkään ole ja juuri lainasin hänen kirjansa. - Olen tosin mies joten oma seurustelemattomuuteni tuskin yltäisi uutiskynnystä.

Lässyn lässyn. Sinun kaltaisista miehistä on vähän väliä lehdissä juttua. Mutta toki olet niin katkera ja naisia vihaava tyyppi, ettet edes huomaa niitä. Sinulla on kiire pitää yllä käsitystä, että miesten ongelmista ei kukaan puhu. 

Höpsis. - En väittänyt etteikö meistä miehistä olisi juttuja. - Ainoa joka niiden kohdalla pistää merkille on se, että niissä hyvin usein toistuu samat kliseet ja stereotypiat. Hyvin harvoin kukaan mies -eikä se ole naisilla sen yleisempää- esiintyy jutussa kertomalla, että hän on "jo" vähän vanhempi, sanotaanko nyt vaikka yli 35 vuotias mutta vailla kokemusta parisuhdetta ja lukijana minulle jäisi mielikuva, että jutussa esiintyvä vaikuttaa ns. täyspäiseltä.

Ihan liian usein kohtaa kirjoituksia, joissa minulle jää mielikuva, että jutussa omilla kasvoilla esiintyvillä ikisinkuilla jokin muu tai muita ongelmia tai haasteita tai seikkoja, jotka saattavat olla heille merkittävämpiä elämään kulkuun vaikuttavia seikkoja kuin se, että heiltä puuttuu kokemus parisuhteesta.

Toisinaan nämä jutut vaikuttavat jutussa esiintyvän kiusanteolta tai hyväksikäytöltä, saaden kysymään, että eikö tuo n.n oikeasti näe miten pihalla hän on. 

Tarkoitan kirjoituksia, joissa useimmiten mies ihmettelee omaa ikisinkkuutaan vaika kuvaillessaan unelmiensa kumppania tulee mieleen, että kaipaako hän enemmän edunvalvojaa tai yleiskonetta? - Paljon hänellä on toiveita kumppanin suhteen mutta mitä hän itse voisi tarjota parisuhteelle. - En tarkoita, että saadakseen parisuhteen pitäisi olla jokin tulotaso tai varallisuus tai koulutus mutta jos on pitkäaikaistyötön, vähäisellä koulutuksella omaava ja harrastukset videopelien pelaamista tai asuu pikkukylillä ja vaatetustaan on uusinut viimeksi vuosikymmen sitten niin kyllä jokin sanoo, ett enpä ihmettele, jos olet sinkkuna.

Oma ryhmäsnä ovat he, joista jää mielikuva, että omaavat erityisen uskonnollisen vakaumuksen tai muutoin verraten jyrkät rajat siihen, millaisen roolin he odottavat kumppaninsa asettuvan heidän rinnallaan.

Joitain vuosia sitten oli myös melko tavallista, että jutussa esiintynyt mies jonka kerrottiin kyllä kaipaavan ja haaveksivan kumppanista. - Vaikka jutusta saattoi saada hätäisesti lukemalla mielikuvan, että mies haluaisi löytää ja saada rinnalleen elämänsä naisen, niin vähänkään huolellisempi lukeminen saattoi kyllä antaa mielikuvam että mies on kyllä hyvin todennäköiesti homoseksuaali...

Muistaakseni viime kesänä Hesari (tai yle) haki juttunsa raaka-aineeksi ilmoituksella kokemuksia ikisinkkuudesta ja kokemattomista haluten mm. haastatella heitä myöhemmin julkaistavaan juttuun varten.

Harkitsen hetken itse vastaamista. Mutta jätin sen koska vaikka ole ikisinkku, niin en halua tai koen vieraaksi, että koko elämäni valaistaisiin tai pyrittäisiin jäsentämään sen kautta. Elämässäni olen kokenut yhtä ja toista ja olisi kovin vaivaannuttavaa jos se tai ne mitä olen kokenut arvioitaisiin ja peruteltaisiin, jotenkin sen kautta rinnallani ei ole koskaan ollut parisuhdekumppania.

Niin, on se kyllä liikaa vaadittu että nainen rakastuisi miehen persoonaan, eikä vaatetustyyliin tai siihen että on "oikeat" harrastukset. Me miehet ollaan typeriä romantikkoja.

Eikö persoona mielestäsi heijastu ollenkaan esim. siihen, mitä ihminen harrastaa?

Jonkin verran varmasti, mutta ei niin paljon että kaikki tietokonepelaajat tai kaikki kalliokiipeilijät tms. olisivat täysin samasta muotista. Tai että harrastuksilla olisi ratkaisevaa merkitystä parisuhdetaitojen kannalta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tunnen vastaavanlaisen henkilön. On ujo, viihtyy omissa oloissaan ja keskittyy harrastuksiinsa. Näin on aina ollut ja on edelleen. On kyllä periaatteessa kiinnostunut miehistä, mutta ei niin paljon, että olisi ikinä mitenkään etsinyt seuraa, eikä ole hengaillut oikein missään, missä potentiaalisia kumppaneitakaan olisi.

Kuvailit juuri minut. Näiden lisäksi olen tosi itsenäinen ja haluan, että asiat tapahtuvat mieleni mukaan. En osaisi kuvitellakaan esim. jakavani asuntoa jonkun kanssa. Eihän se yhdessä asuminen tosin pakollista olekaan, mutta vähentää entisestään miesvaihtoehtoja. Mistä löytää mies, joka haluaa vakavan suhteen, mutta asua erillään? Lapsiakaan en ole koskaan halunnut. Pelkkä seksisuhde ei myöskään kiinnosta, joten mitä vaihtoehtoja jää jäljelle? Ja koska viihdyn hyvin yksin, niin miksi edes yrittäisin etsiä ketään?

Toisen naisen rooli kuulostaa sopivalta sinulle. Saat parhaat puolet.

"Öö" onko tuo fantasia vai mikä saa sinut ajattelemaan, että jos olisit ns. 2. nainen, niin vosi kuvitella, että asiat tapahtuisi aina oman mielen mukaan.... ? Kai sille on jokin syy, miksi on ns. 2. nainen, eikö se se ensimmäinen. Vai onko yleistäkin, että kun nainen näkee ja huomaa, että mies on jonkun kanssa jo parisuhteessa niin hän kuvittelee ja uskoo, että pyrkimällä kolmanneksi, niin hän saisi haluamansa ja valitsemansa?  Ja mies olisi erinomaisen tyytyväinen kun hän saisi olla toiselle naiselle leikkikaluna. Miten lie hän kuvittelee asemoivansa "ensimmäisen naisensa" rinnalla.

Alkoholin käytön vähyys tai olemattomuus on lähes suoraan verrannollista siihen, löytyykö kumppania vai ei. Kaikki meistä, jotka eivät juo tietävät, miten yksinäistä elämä voi olla.

"IL: 36-vuotias nainen ei ole koskaan seurustellu

https://www.iltalehti.fi/tv-ja-leffat/a/8983c6ba-1b28-4782-bf0e-a13fbb4e...

36-vuotias kirjailija nainen ei ole koskaan seurustellut. Mitäs veikkaatte mikä syynä? Treffaillut kuitenkin on"

Ja kuitenkin jutussa nainen sanoo, ettei ole seurustellut vakavasti. Eli on seurustellut mutta ei ole löytänyt omat kriteerit täyttävää kumppania. Joko tarjokkaitten taso on ollut matala, tai omat kriteerit ovat korkeat. Mutta siis, fiksu ihminen!

Vierailija kirjoitti:

Alkoholin käytön vähyys tai olemattomuus on lähes suoraan verrannollista siihen, löytyykö kumppania vai ei. Kaikki meistä, jotka eivät juo tietävät, miten yksinäistä elämä voi olla.

Alkoholin suurkuluttajilla voi olla paljon kavereita, mutta yksinäisiä he pohjimmiltaan ovat.

Käytät selvästi juomattomuutta tekesyynä yksinäisyyteesi, tai haluat peittää itseltäsi todellisen ongelmasi.

Oletko mies vai nainen? Siksi kysyn, että muutamia naisia tunnen, jotka nimenomaan haluavat raittiin miehen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En minäkään ole ja juuri lainasin hänen kirjansa. - Olen tosin mies joten oma seurustelemattomuuteni tuskin yltäisi uutiskynnystä.

Lässyn lässyn. Sinun kaltaisista miehistä on vähän väliä lehdissä juttua. Mutta toki olet niin katkera ja naisia vihaava tyyppi, ettet edes huomaa niitä. Sinulla on kiire pitää yllä käsitystä, että miesten ongelmista ei kukaan puhu. 

Höpsis. - En väittänyt etteikö meistä miehistä olisi juttuja. - Ainoa joka niiden kohdalla pistää merkille on se, että niissä hyvin usein toistuu samat kliseet ja stereotypiat. Hyvin harvoin kukaan mies -eikä se ole naisilla sen yleisempää- esiintyy jutussa kertomalla, että hän on "jo" vähän vanhempi, sanotaanko nyt vaikka yli 35 vuotias mutta vailla kokemusta parisuhdetta ja lukijana minulle jäisi mielikuva, että jutussa esiintyvä vaikuttaa ns. täyspäiseltä.

Ihan liian usein kohtaa kirjoituksia, joissa minulle jää mielikuva, että jutussa omilla kasvoilla esiintyvillä ikisinkuilla jokin muu tai muita ongelmia tai haasteita tai seikkoja, jotka saattavat olla heille merkittävämpiä elämään kulkuun vaikuttavia seikkoja kuin se, että heiltä puuttuu kokemus parisuhteesta.

Toisinaan nämä jutut vaikuttavat jutussa esiintyvän kiusanteolta tai hyväksikäytöltä, saaden kysymään, että eikö tuo n.n oikeasti näe miten pihalla hän on. 

Tarkoitan kirjoituksia, joissa useimmiten mies ihmettelee omaa ikisinkkuutaan vaika kuvaillessaan unelmiensa kumppania tulee mieleen, että kaipaako hän enemmän edunvalvojaa tai yleiskonetta? - Paljon hänellä on toiveita kumppanin suhteen mutta mitä hän itse voisi tarjota parisuhteelle. - En tarkoita, että saadakseen parisuhteen pitäisi olla jokin tulotaso tai varallisuus tai koulutus mutta jos on pitkäaikaistyötön, vähäisellä koulutuksella omaava ja harrastukset videopelien pelaamista tai asuu pikkukylillä ja vaatetustaan on uusinut viimeksi vuosikymmen sitten niin kyllä jokin sanoo, ett enpä ihmettele, jos olet sinkkuna.

Oma ryhmäsnä ovat he, joista jää mielikuva, että omaavat erityisen uskonnollisen vakaumuksen tai muutoin verraten jyrkät rajat siihen, millaisen roolin he odottavat kumppaninsa asettuvan heidän rinnallaan.

Joitain vuosia sitten oli myös melko tavallista, että jutussa esiintynyt mies jonka kerrottiin kyllä kaipaavan ja haaveksivan kumppanista. - Vaikka jutusta saattoi saada hätäisesti lukemalla mielikuvan, että mies haluaisi löytää ja saada rinnalleen elämänsä naisen, niin vähänkään huolellisempi lukeminen saattoi kyllä antaa mielikuvam että mies on kyllä hyvin todennäköiesti homoseksuaali...

Muistaakseni viime kesänä Hesari (tai yle) haki juttunsa raaka-aineeksi ilmoituksella kokemuksia ikisinkkuudesta ja kokemattomista haluten mm. haastatella heitä myöhemmin julkaistavaan juttuun varten.

Harkitsen hetken itse vastaamista. Mutta jätin sen koska vaikka ole ikisinkku, niin en halua tai koen vieraaksi, että koko elämäni valaistaisiin tai pyrittäisiin jäsentämään sen kautta. Elämässäni olen kokenut yhtä ja toista ja olisi kovin vaivaannuttavaa jos se tai ne mitä olen kokenut arvioitaisiin ja peruteltaisiin, jotenkin sen kautta rinnallani ei ole koskaan ollut parisuhdekumppania.

Niin, on se kyllä liikaa vaadittu että nainen rakastuisi miehen persoonaan, eikä vaatetustyyliin tai siihen että on "oikeat" harrastukset. Me miehet ollaan typeriä romantikkoja.

Eikö persoona mielestäsi heijastu ollenkaan esim. siihen, mitä ihminen harrastaa?

Jonkin verran varmasti, mutta ei niin paljon että kaikki tietokonepelaajat tai kaikki kalliokiipeilijät tms. olisivat täysin samasta muotista. Tai että harrastuksilla olisi ratkaisevaa merkitystä parisuhdetaitojen kannalta.

Ei toki, mutta joku yksittäinen ihminen saattaa siitä huolimatta tehdä parinvalintansa sillä perusteella, että hän tapaa tämän ihmisen juurikin vaikkapa siellä "oikeassa" harrastuksessaan.

Vierailija kirjoitti:

Siis miksi pitää aina epätoivoisesti etsiä sitä puolisoa? Minäkin olin aivan varma etten ikinä tule löytämään miestä kun olen erakko ja viihdyn yksikseni hyvin... mutta mitä tapahtuikaan. Löysin miehen, mutta se meni kyllä enemmän niin että mies löysi minut.

Onko tämä olevinaan muka jotenkin ihmeellistä, niinhän se naisilla yleensä menee että mies tulee vaikka kotoa hakemaan kunhan nainen nyt edes jossain päin nettiä viitsii vähän jotain kirjoitella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tunnen vastaavanlaisen henkilön. On ujo, viihtyy omissa oloissaan ja keskittyy harrastuksiinsa. Näin on aina ollut ja on edelleen. On kyllä periaatteessa kiinnostunut miehistä, mutta ei niin paljon, että olisi ikinä mitenkään etsinyt seuraa, eikä ole hengaillut oikein missään, missä potentiaalisia kumppaneitakaan olisi.

Sama ongelma kai tällaisilla naisilla on kuin miehilläkin, on se tietty aikaväli nuorena jona aikana pitäisi olla se kuumin seurusteluvaihe ja opetella niitä juttuja. Vaan kun se jää väliin eikä muutenkaan oikein harrasta sosiaalista kanssakäymistä, niin eipä niillä olemattomilla kyvyillä enää keski-ikäisenä mistään parisuhteista kannata haaveilla.

Olennaista tuossa on todennäköisesti osallsitua ja olla avoin ja mukana erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa. Ei ole mikään tae, että olisi vanhempana mahd parempi kumppani jos tai kun vain on nuorena päässyt "harjoittelemaan" parisuhteessa olemista. - Tosin ei sinkkuna olokaan jalosta ja tai yksin eläminen ilman parisuhdetta automaattisesti muokkaa sen paremmin sopivammaksi kumppaniksi.

Ei tietenkään, mutta onhan se nyt selviö että yksikseen eläneistä erakoista harvemmin on parisuhdemateriaalia, toisin kuin niistä jotka on nimenomaan harjoitelleet enemmän sitä toisten ihmisten kanssa olemista. Tämä tuli itsellekin harvinaisen selväksi, kun keski-ikäisenä erakkoihmisenä ajauduin yrittämään ensimmäistä parisuhdettani ja mulla oli kaikki ihan hakusessa, enkä osannut juuri mitään. Siinä paloi toisella vaan hermot lähinnä.

Mulla ylipaino, huono itsetunto, ujous ja huonot sosiaaliset taidot aikaansai sen että en nuorena seurustellut. Sitten kun sain nuo kondikseen tuntui että miehiä tuli ovista ja ikkunoista. 

Vierailija kirjoitti:

Mulla ylipaino, huono itsetunto, ujous ja huonot sosiaaliset taidot aikaansai sen että en nuorena seurustellut. Sitten kun sain nuo kondikseen tuntui että miehiä tuli ovista ja ikkunoista. 

Tarkoitatko, että aloit väkisin miellyttää, olemalla ns. "helppo nakki?"

Tykkää tytöistä ?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En minäkään ole ja juuri lainasin hänen kirjansa. - Olen tosin mies joten oma seurustelemattomuuteni tuskin yltäisi uutiskynnystä.

Lässyn lässyn. Sinun kaltaisista miehistä on vähän väliä lehdissä juttua. Mutta toki olet niin katkera ja naisia vihaava tyyppi, ettet edes huomaa niitä. Sinulla on kiire pitää yllä käsitystä, että miesten ongelmista ei kukaan puhu. 

Höpsis. - En väittänyt etteikö meistä miehistä olisi juttuja. - Ainoa joka niiden kohdalla pistää merkille on se, että niissä hyvin usein toistuu samat kliseet ja stereotypiat. Hyvin harvoin kukaan mies -eikä se ole naisilla sen yleisempää- esiintyy jutussa kertomalla, että hän on "jo" vähän vanhempi, sanotaanko nyt vaikka yli 35 vuotias mutta vailla kokemusta parisuhdetta ja lukijana minulle jäisi mielikuva, että jutussa esiintyvä vaikuttaa ns. täyspäiseltä.

Ihan liian usein kohtaa kirjoituksia, joissa minulle jää mielikuva, että jutussa omilla kasvoilla esiintyvillä ikisinkuilla jokin muu tai muita ongelmia tai haasteita tai seikkoja, jotka saattavat olla heille merkittävämpiä elämään kulkuun vaikuttavia seikkoja kuin se, että heiltä puuttuu kokemus parisuhteesta.

Toisinaan nämä jutut vaikuttavat jutussa esiintyvän kiusanteolta tai hyväksikäytöltä, saaden kysymään, että eikö tuo n.n oikeasti näe miten pihalla hän on. 

Tarkoitan kirjoituksia, joissa useimmiten mies ihmettelee omaa ikisinkkuutaan vaika kuvaillessaan unelmiensa kumppania tulee mieleen, että kaipaako hän enemmän edunvalvojaa tai yleiskonetta? - Paljon hänellä on toiveita kumppanin suhteen mutta mitä hän itse voisi tarjota parisuhteelle. - En tarkoita, että saadakseen parisuhteen pitäisi olla jokin tulotaso tai varallisuus tai koulutus mutta jos on pitkäaikaistyötön, vähäisellä koulutuksella omaava ja harrastukset videopelien pelaamista tai asuu pikkukylillä ja vaatetustaan on uusinut viimeksi vuosikymmen sitten niin kyllä jokin sanoo, ett enpä ihmettele, jos olet sinkkuna.

Oma ryhmäsnä ovat he, joista jää mielikuva, että omaavat erityisen uskonnollisen vakaumuksen tai muutoin verraten jyrkät rajat siihen, millaisen roolin he odottavat kumppaninsa asettuvan heidän rinnallaan.

Joitain vuosia sitten oli myös melko tavallista, että jutussa esiintynyt mies jonka kerrottiin kyllä kaipaavan ja haaveksivan kumppanista. - Vaikka jutusta saattoi saada hätäisesti lukemalla mielikuvan, että mies haluaisi löytää ja saada rinnalleen elämänsä naisen, niin vähänkään huolellisempi lukeminen saattoi kyllä antaa mielikuvam että mies on kyllä hyvin todennäköiesti homoseksuaali...

Muistaakseni viime kesänä Hesari (tai yle) haki juttunsa raaka-aineeksi ilmoituksella kokemuksia ikisinkkuudesta ja kokemattomista haluten mm. haastatella heitä myöhemmin julkaistavaan juttuun varten.

Harkitsen hetken itse vastaamista. Mutta jätin sen koska vaikka ole ikisinkku, niin en halua tai koen vieraaksi, että koko elämäni valaistaisiin tai pyrittäisiin jäsentämään sen kautta. Elämässäni olen kokenut yhtä ja toista ja olisi kovin vaivaannuttavaa jos se tai ne mitä olen kokenut arvioitaisiin ja peruteltaisiin, jotenkin sen kautta rinnallani ei ole koskaan ollut parisuhdekumppania.

Niin, on se kyllä liikaa vaadittu että nainen rakastuisi miehen persoonaan, eikä vaatetustyyliin tai siihen että on "oikeat" harrastukset. Me miehet ollaan typeriä romantikkoja.

Eikö persoona mielestäsi heijastu ollenkaan esim. siihen, mitä ihminen harrastaa?

Jonkin verran varmasti, mutta ei niin paljon että kaikki tietokonepelaajat tai kaikki kalliokiipeilijät tms. olisivat täysin samasta muotista. Tai että harrastuksilla olisi ratkaisevaa merkitystä parisuhdetaitojen kannalta.

Ei toki, mutta joku yksittäinen ihminen saattaa siitä huolimatta tehdä parinvalintansa sillä perusteella, että hän tapaa tämän ihmisen juurikin vaikkapa siellä "oikeassa" harrastuksessaan.

Kyllä, näin toki paljon tapahtuukin. Vaikka itse harrastuksen luonne onkin siinä sivuseikka.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla ylipaino, huono itsetunto, ujous ja huonot sosiaaliset taidot aikaansai sen että en nuorena seurustellut. Sitten kun sain nuo kondikseen tuntui että miehiä tuli ovista ja ikkunoista. 

Tarkoitatko, että aloit väkisin miellyttää, olemalla ns. "helppo nakki?"

Se että ihminen on parempi versio itsestään ei tarkoita että hän on helppo nakki. Hän on vain halutumpi saalis, pääsee valkkaamaan.

-eri

Voi kun minä taas tekisin vaikka mitä että saisin olla rauhassa, vaikka sen kaksi päivää. Ilman velvoitteita tai perheeseen liittyviä paineita. Ei se parisuhde aina mitään autuutta ole eikä se aina tuo vain jotain hyvää. Mieluummin on yksin kuin huonossa tai toimimattomassa suhteessa.

Olen sitä mieltä jos ei ole onnea parisuhdemarkkinoilla niin kannattaa ainakin pitää ystävyyssuhteita yllä, se tuo paljon sisältöä elämään. Ei kannata vaikka surkutteluun jos ei onnistu... jos ei onnistu niin sitten ei. Elämä jatkuu.