Kuinka pitkään kuollut vaeltaa tutuissa paikoissa
Kommentit (46)
Mun mutsi kuoli viime syksynä ja ikävä on kova. Ihmettelen kun en ole kertaakaan nähnyt unta hänestä. Ei mitään merkkiä tai viestiä.
Kaverin mies kuoli äkillisesti.
Kävi tervehtimässä mua noin parin kolmen kuukauden päästä, pienen hetken ajan..
jep jep.. hihhulit taas hihhuloimassa.. eiköhän se niin ole että kuollut on.. no kuollut ja tuo tunteilu yms on SINUSSA ei missään muussa.. sinun päässäsi.. ja tosiaan nää ''vierailut'' alkaa vähenee kun aika kuluu ja pikkuhiljaa unohdat henkilön.. fakta
15. onko sinulla yleensä tapana nähdä ja muistaa unia? Värillisiä vaiko mustavalkoisia unia? Olitteko läheisiä? Oletko vielä liian järkyttynyt voidaksesi käsitellä hänen kuolemaansa ja siksi ei esiinny?
[quote author="Vierailija" time="02.04.2015 klo 23:08"]jep jep.. hihhulit taas hihhuloimassa.. eiköhän se niin ole että kuollut on.. no kuollut ja tuo tunteilu yms on SINUSSA ei missään muussa.. sinun päässäsi.. ja tosiaan nää ''vierailut'' alkaa vähenee kun aika kuluu ja pikkuhiljaa unohdat henkilön.. fakta
[/quote]
On sulla vielä oppimista.
[quote author="Vierailija" time="02.04.2015 klo 23:02"]
Kyllä ne vaeltavat. Tahtovat käydä lävitse kaikki elämässään tärkeät ihmiset, paikat jne. Olisi hyvä toivotella heille jossain vaiheessa hyvää matkaa ja kertoa, että pärjäätte eteenpäin hänen kuolemansa jälkeenkin. Lähtevät mieluiten viimeistään neljäntenä päivänä, sillä lienee kohtuutonta pidätellä heitä kauempaa? Monentena päivänä Jeesus nousi kuolleista?
Käy sellainen pieni tuulenvire, kun vasta kuollut vainaja liikkuu.
[/quote]
Tätä asiaa pitää tarkkailla
Miten tuon vaeltelun voisi todistaa? Meinaan, mitä muuta te uskotte vaan puheiden perusteella?
[quote author="Vierailija" time="02.04.2015 klo 23:14"]
Miten tuon vaeltelun voisi todistaa? Meinaan, mitä muuta te uskotte vaan puheiden perusteella?
[/quote]
Osa on varmaan ihmisen mielikuvituksen tuotetta. Mutta mulla on tutuilla useampikin kokemus. Voimakkain se kun pieni lapsi kuoli. Eihän meidän rajalliset aistit ja itsekeskeinen egomme tiedä oikeasti juuri mitään tästä maailmankaikkeudesta.
Voihan se olla että hirveä kaipuu saa näkemisen kokemuksen hyvin aidoksi.
Äitini sanoi nähneensä viisivuotiaana liikenneonnettomuudessa kuolleen poikansa tulevan ulko-ovesta sisälle eteiseen.
Hän oli siis veljeni, mutta kukaan muu meistä sisaruksista ei ollut syntynyt vielä silloin.
[quote author="Vierailija" time="02.04.2015 klo 22:54"]
Faija kuoli tänään. Voin siis yhä puhua hänelle. Kiitokset
[/quote]
Otan osaa. En ole joutunut sitä vielä kokemaan, mutta ystävät sanovat, että erittäin kova paikka. Halaus.
Mä epäilen että mun mummo syntyi kuoltuaan mun koirana. Ovat niin samanlaisia, ja palvovat molemmat mun faijaa, jossa ei muitten mielestä oo mitään palvottavaa. Lisäksi epäilen että koirani on ollut jossain aiemmassa elämässään joku kuningatar, sillä se paheksuu pieruja yli kaiken, siis niitä ääniä. Nolointa mitä se tietää. Niin ja sit se rakastaa balettia ja ranskan kieltä! Ja laulaa.
[quote author="Vierailija" time="02.04.2015 klo 23:14"]
Miten tuon vaeltelun voisi todistaa? Meinaan, mitä muuta te uskotte vaan puheiden perusteella?
[/quote]
Vaikka sinä et siihen usko, aika moni muu uskoo. Olisko n. miljardi tai enempi?
[quote author="Vierailija" time="02.04.2015 klo 23:14"]
Miten tuon vaeltelun voisi todistaa? Meinaan, mitä muuta te uskotte vaan puheiden perusteella?
[/quote]
Täytyy varmaan ensin kuolla ja sitten käydä itse testaamassa.
Ap:lla räpsähtännä käyneet mämmit piähän? Jotku ne osaa ottaa ilon irti pääsiäisestäkin.
Mulle tuli anoppi unessa kertomaan että hänellä on kaikki hyvin. En muista kuinka kauan hänen kuolemastaan oli, saattoi olla viikkojakin.
En tiedä miksi juuri minulle hän ilmestyi, koska välimme ei olleet kovin sydämelliset. Hän uskoi enkeleihin, yliluonnollisiin asioihin ja taivaaseen. Minä en.
[quote author="Vierailija" time="02.04.2015 klo 23:20"]
[quote author="Vierailija" time="02.04.2015 klo 22:54"]
Faija kuoli tänään. Voin siis yhä puhua hänelle. Kiitokset
[/quote]
Otan osaa. En ole joutunut sitä vielä kokemaan, mutta ystävät sanovat, että erittäin kova paikka. Halaus.
[/quote]
Kiitos!
ei yhtään. minulta on kuollut kaksi niin läheistä rakasta että olen varma että he olisivat jonkin merkin antaeet jos olisivat pystyneet. osanotto suruusi, se helpottaa aikanaan.
Työkaveri tuli neuvomaan, kun jouduin tekemään hänen työtehtäviään, hänen kuolemansa jälkeen. Oli hätkähdyttävä kokemus. En olisi saanut työtä tehdyksi ilman hänen neuvojaan. Siihen päälle hän vielä viljeli itselleen tyypillistä työpaikkahuumoria ja haihtui pois näkyviistä hymyillen iloisesti. Oli täysin ainutkertainen tapahtuma.
Haha :) Mä olen hirmu skeptinen näiden suhteen, toivoisin, että en olisi. Suuri osa läheisistä on kuolleita ja mielelläni olisin tavoittanut heidät edes hetkeksi kuoleman jälkeen :(
Pakko kertoo tähän tyttären tarina, mikä liittyy tuohon, että oma kaipuu saa kuvittelemaan "yhteyden" vainajaan.
Tytär meni pankkiin ja näki siellä yhden isoäitinsä "kesämökkinaapurin" (jota oli usein tavannut, mutta ei ollut millään muotoa läheinen).
Kohteliaasti oli tervehtinyt ja rouva oli tervehtinyt takaisin. Olivat rupatelleet säästä, kesämökkipaikasta (ovatko jäät jo lähteneet) ja isoäidistä (rouva oli pyytänyt kertomaan terveisiä).
Tytär tuli kotiin ja kertoi isälleen ihmeissään, että "et usko kenet juuri näin, mitähän se täällä kaupungissa teki" -isällä oli tosiaan ilmeiden kanssa pitelemistä, kun kertoi, että oli kuullut juuri äidiltään, että tuo kyseinen mökkinaapuri oli nukkunut pois kolme päivää aiemmin.
Kyllä ne vaeltavat. Tahtovat käydä lävitse kaikki elämässään tärkeät ihmiset, paikat jne. Olisi hyvä toivotella heille jossain vaiheessa hyvää matkaa ja kertoa, että pärjäätte eteenpäin hänen kuolemansa jälkeenkin. Lähtevät mieluiten viimeistään neljäntenä päivänä, sillä lienee kohtuutonta pidätellä heitä kauempaa? Monentena päivänä Jeesus nousi kuolleista?
Käy sellainen pieni tuulenvire, kun vasta kuollut vainaja liikkuu.