Diabetesteinit
Onko kokemuksia teini-ikäisten diabeetikkojen kanssa elämisestä? Minulla on kaksi lasta. 14 ja 15 vuotiaat ja molemmilla on diabetes. Voin sanoa että näin yksinhuoltajana on tuossa kyllä homma. Varsinkin kun toinen käy edelleen kapinaa koko tautia vastaan eikä ole sitä vielä hyväksynyt.
Kommentit (26)
Teinien kanssa haastetta, eivät halua puhua, vertaistuki kauhistuttaa. Suurta diplomatiaa tarvitaa ja lehmän hermoja vanhemmalta. Koeta pysyä puheväleissä ja elää rinnalla liikaa painostamatta mutta huolehtien. Oma lapsi ei kertaakaan Ole ääneen sanonut että D on syvältä. Harrastukset ja kiinnostus johonkin vie ajatuksia pois 24/7 hoidosta hetkittäin.
Lapsille kannattaa hankkia psykologista apua, jos perussairaus tuottaa suurta ahdistusta ja itsetuhoista käyttäytymistä (verensokerimittausten ja insuliinin pistämisen "unohtelu" ) . Tuttavani lapsi kävi jonkinlaisessa keskusteluterapiassa ja sai siitä apua. Teiniä voi toki olla vaikea saada sellaiseen raahattua.
Me saatiin nyt lähete nuorisopsykiatrille lastenpolin kautta. Saa nähdä millaisella aikataululla sinne päästään.
Ehkä kannattaisi kertoa kuinka käy jos ei itseään hoida?
Ehdottaisin kanssa jotain vertaistukileiriä tai muita tapaamisia. Nuorelle on tärkeää se, ettei ole sairauden kanssa yksin .. Että on muitakin samanikäisiä sairastavia!
Insuliinipumppu oli tytöllä pari vuotta ja halusi vaihtaa takaisin monipistoshoitoon. Poika ei halua pumppua. Kammoaa sitä kanyyliä niin paljon. Ei ole helppoa olla toimenpide/neulakammoinen diabeetikko.