Lue keskustelun säännöt.
Mikä ihme minua vaivaa?
31.03.2015 |
Alunperin minulla alkoi ilmetä terveysongelmia sen jälkeen, kun muutin mieheni luokse muutama vuosi sitten. Noin kuukauden sisään siitä ilmestyi kroppaani kymmeniä pieniä sentin-parin halkaisijaltaan olevia mustelmaläiskiä (ilmeisesti katkenneita verisuonia). Nykyään kropassani on kymmeniä pieniä puolen millimetrin halkaisijaltaan olevia kirkkaanpunaisia "veripilkkuja", myös kasvoissa suun ympärillä. Aiemmin minulla ei ollut kuin ehkä pari sellaista veripilkkua. Silmäni verisuonet muuttuivat erottuvammiksi (silmät alkoivat punoittaa). Myös silmäni alkoivat kuivua melko pahasti (joudun nykyään käyttämään päivittäin kostuttavia silmätippoja).
Nykyään minulla on päivittäin melkein rytmihäiriöitä sekä sellaista, että sydämen pulssi onkin yllättävän nopea ilman mitään syytä. Mulla ilmeni noita sydänongelmiakin suunnilleen samoihin aikoihin sen jälkeen, kun olin muuttanut miehen luokse, mutta tuolloin niitä ilmeni lähinnä öisin. Nyt niitä ilmenee päiväsaikaankin ja mm. tälläkin hetkellä (rintakipua on ollut nyt koko päivän ajan ja pulssi on oudon korkea verrattuna normaalipulssiini). Olen käynyt asiasta lääkärillä pari kertaa, mutta mitään ihmeellistä ei löytynyt ainakaan perustarkistuksissa.
Tässä on sellainen pikku sivuvivahde, että kerran pari vuotta sitten heräsin siihen, että mies piti kättään suuni ja nenäni edessä, mutta olimme matkalla, joten en siinä tilanteessa ns. lähtenyt kävelemään, sillä en olisi päässyt sieltä enää helposti kotiin, joten olin miehen varassa. Jälkikäteen kun katsoin sitä yötä seuraavalta aamulta valokuvia, niin vaikutan jotenkin aivan poissaolevalta ja todella väsyneeltä. Vielä edeltävän päivän kuvissa olen pirtsakka ja virkeä. Voi olla, että se oli vain yksittäinen tapaus ja että mies ei ole tehnyt vastaavaa sen jälkeen uudelleen, mutta olen joskus sitäkin itsekseni epäillyt syyksi sydänongelmiini ja niihin veripilkkuihin iholla sekä punoittaviin silmiin. Verenpaineeni on normaali ja yleensä sykekin on alhainen (paitsi ajoittain, jolloin se on noin 30-50 krt/min korkeampi kuin muuten ilman ruumiillista rasitusta).
Elän muuten ihan normaalia elämää eikä minulla ole mitään mielenterveysongelmia. Valvon melko paljon, mutta toisaalta nukun myös ihan kohtuullisesti. Olen pähkäillyt tätä jo vuosikaudet. Ihan aluksi niistä silmäoireista (todella voimakkaasti kuivuvat silmät) panikoin oikein kunnolla ja menin heti lääkärille. Sydänoireista olen käynyt pari kertaa lääkärillä pahimpien rytmihäiriöiden jälkeen. Olen silti ihan ymmällä, kun en tajua, mikä mulla voisi olla. Miehen mielestä "vanhuuteni" ja ikääntyminen olisivat todennäköisimmin syynä (olen 37-vuotias), mutta itse en siihenkään usko. Ongelmat alkoivat ollessani 34-vuotias pian sen jälkeen, kun muutin mieheni luokse asumaan.
Kommentit (42)
Miehesi myrkyttää sinua. Hitaasti mutta tappavasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aloitit e-pillerit/ hormonaalisen ehkäisyn?
Provoanalyysi: Viesteillä #23 ja #24 yrittää AP pelastaa provoaan liikkeelle. Hän itse kirjoitti kaksi lyhyttä viestiä, joissa esittää kahta vastakkaista selityslinjaa. Pian hän palaa paikalle kommentoimaan kumpaakin selitystä ja hän tulee tekemään sen pähkäilevän ja päättämiskyvyttömän oloisesti, jotta saisi reaktioita liikkeelle.
[quote author="Vierailija" time="31.03.2015 klo 14:29"]
Tässä on sellainen pikku sivuvivahde, että kerran pari vuotta sitten heräsin siihen, että mies piti kättään suuni ja nenäni edessä, mutta olimme matkalla, joten en siinä tilanteessa ns. lähtenyt kävelemään, sillä en olisi päässyt sieltä enää helposti kotiin, joten olin miehen varassa. Jälkikäteen kun katsoin sitä yötä seuraavalta aamulta valokuvia, niin vaikutan jotenkin aivan poissaolevalta ja todella väsyneeltä.
Ongelmat alkoivat ollessani 34-vuotias pian sen jälkeen, kun muutin mieheni luokse asumaan.
[/quote]
Tämä "pikku sivuvivahde" huolestuttaa minua, toivottavasti myös sinua! Luonnollisesti rinta-alueen tuntemustesi lisäksi. Sinulla on runsaasti fyysisiä oireita, joista osa voi olla psykosomaattisia, osa taas ei. Sinun olisi päästävä asialliselle lääkärille, joka ottaa vakavasti kokonaistilanteesi. Tee niin nopeasti, itsesi takia. Tee tiivistetty lista oireistasi, jos on epäilystä, että et saa kerrottua "ulkomuistista" kaikkea. Miehesi mahdollinen piilevä väkivaltaisuus tai vastaava on huolestuttava ajatus: myös tämä asia eli mainitsemasi kokemus sinun tulisi ottaa esille jonkun ulkopuolisen ihmisen kanssa!
Voimia, terveyttä ja suojaa sinulle!
[quote author="Vierailija" time="31.03.2015 klo 15:21"]
Provoanalyysi: Viesteillä #23 ja #24 yrittää AP pelastaa provoaan liikkeelle. Hän itse kirjoitti kaksi lyhyttä viestiä, joissa esittää kahta vastakkaista selityslinjaa. Pian hän palaa paikalle kommentoimaan kumpaakin selitystä ja hän tulee tekemään sen pähkäilevän ja päättämiskyvyttömän oloisesti, jotta saisi reaktioita liikkeelle.
[/quote]
Olet kyllä innokas analysoija. ;) Mutta nuo kyseiset viestit eivät ole itse kirjoittamiani. :) T. AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä sama trolli-AP kolme kuukautta sitten:
http://www.vauva.fi/keskustelu/4355826/ketju/pelkaan_etta_mieheni_yritti_kuristaa_mua_yolla
Silloin hän ehdottomasti oli jo lähdössä. Kuristamisen ei kerrottu tapahtuneen ulkomailla, mutta edellisessä versiossa mies on estänyt pääsyn labrakokeisiin. Siihen saakka emme ole vielä tässä trollauksessa päässeet. Ehkä se olisi ollut luvassa jatkossa.
Edellisessä ketjussa jo joku muisti, että sama avaus on ollut kolmasti aiemminkin. Lapselliset huvit on AP:llä, kun pitää Vauva-lehden palstalle kirjoitella valheita.
[quote author="Vierailija" time="31.03.2015 klo 15:31"]
[quote author="Vierailija" time="31.03.2015 klo 15:21"]
Provoanalyysi: Viesteillä #23 ja #24 yrittää AP pelastaa provoaan liikkeelle. Hän itse kirjoitti kaksi lyhyttä viestiä, joissa esittää kahta vastakkaista selityslinjaa. Pian hän palaa paikalle kommentoimaan kumpaakin selitystä ja hän tulee tekemään sen pähkäilevän ja päättämiskyvyttömän oloisesti, jotta saisi reaktioita liikkeelle.
[/quote]
Olet kyllä innokas analysoija. ;) Mutta nuo kyseiset viestit eivät ole itse kirjoittamiani. :) T. AP
[/quote]
Mutta tuo on:
http://www.vauva.fi/keskustelu/4355826/ketju/pelkaan_etta_mieheni_yritti_kuristaa_mua_yolla
Monesko kerta on, kun trollaat täällä samalla kaavalla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
AP:tä selvästikin kiehtoo kuristetuksi tuleminen:
http://www.vauva.fi/keskustelu/4298759/ketju/poikaystavani_yritti_kuristaa_minut_kun_nukuin/sivu/2
Tuo on taas muutamaa kuukautta edellistä aiemmin. Tuossakin ketjussa muistetaan AP:n aiemmat kuristusprovot.
[quote author="Vierailija" time="31.03.2015 klo 15:30"]
[quote author="Vierailija" time="31.03.2015 klo 14:29"]
Tässä on sellainen pikku sivuvivahde, että kerran pari vuotta sitten heräsin siihen, että mies piti kättään suuni ja nenäni edessä, mutta olimme matkalla, joten en siinä tilanteessa ns. lähtenyt kävelemään, sillä en olisi päässyt sieltä enää helposti kotiin, joten olin miehen varassa. Jälkikäteen kun katsoin sitä yötä seuraavalta aamulta valokuvia, niin vaikutan jotenkin aivan poissaolevalta ja todella väsyneeltä.
Ongelmat alkoivat ollessani 34-vuotias pian sen jälkeen, kun muutin mieheni luokse asumaan.
[/quote]
Tämä "pikku sivuvivahde" huolestuttaa minua, toivottavasti myös sinua! Luonnollisesti rinta-alueen tuntemustesi lisäksi. Sinulla on runsaasti fyysisiä oireita, joista osa voi olla psykosomaattisia, osa taas ei. Sinun olisi päästävä asialliselle lääkärille, joka ottaa vakavasti kokonaistilanteesi. Tee niin nopeasti, itsesi takia. Tee tiivistetty lista oireistasi, jos on epäilystä, että et saa kerrottua "ulkomuistista" kaikkea. Miehesi mahdollinen piilevä väkivaltaisuus tai vastaava on huolestuttava ajatus: myös tämä asia eli mainitsemasi kokemus sinun tulisi ottaa esille jonkun ulkopuolisen ihmisen kanssa!
Voimia, terveyttä ja suojaa sinulle!
[/quote]
Paljon kiitoksia asiallisesta vastauksesta! Aion kyllä ottaa tämän koko tilanteen puheeksi, varsinkin jos oireet vain jatkuvat. Olen vain itse pelännyt sitä, että lähtee ns. isommat rattaat pyörimään, jos mainitsen siitä yhdestä tapauksesta tai epäilyistäni. Haluaisin selvyyden oireisiini sekä apua niihin, mutta periaatteessa mulle riittäisi ero miehestä. Tai siis en haluaisi sotkea mitään poliisikuulusteluja yms., jos mies oikeasti olisikin tehnyt jotain. Ja jos niitä epäilyjä ei pystyisi todentamaan, niin joutuisin itse erikoiseen valoon ja mielenterveyttäni epäiltäisiin. Sen takia mun täytyy jotenkin yrittää miettiä, että miten ottaisin ne puheeksi tavalla, josta ei tule kamalia seuraamuksia. Haluaisin tosiaan avun niihin vaivoihin sekä parantua, jos mahdollista, mutta en sitä muuta, mikä tulisi sen myötä, että epäilisin miestäni rikoksesta itseäni vastaan ja nostettaisiin syyte jne. Mies on tosiaan ollut ajoittain avoimestikin väkivaltainen (lyönyt, töninyt, repinyt hiuksista, ravistellut, potkaissut), tosin ihan hiljattain se on alkanut lieventyä. Yritän hakeutua taas lääkärille ja tällä kertaa kirjoitan vielä seikat muistiin, niin ne eivät unohdu siinä vastaanottotilanteessa. T. AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="31.03.2015 klo 15:39"]
AP:tä selvästikin kiehtoo kuristetuksi tuleminen:
http://www.vauva.fi/keskustelu/4298759/ketju/poikaystavani_yritti_kuristaa_minut_kun_nukuin/sivu/2
Tuo on taas muutamaa kuukautta edellistä aiemmin. Tuossakin ketjussa muistetaan AP:n aiemmat kuristusprovot.
[/quote]
Ei todellakaan kiehdo!! Enemmänkin järkyttää ja aiheuttaa riitoja mieheni kanssa, kun en pääse katkeruudestani eroon, kun hän on tehnyt minulle pahaa. Sitäpaitsi en tunnista, että olisin tuollaisia itse kirjoittanut. :O Eivät ole käsialaani mitenkään. T. AP
[quote author="Vierailija" time="31.03.2015 klo 15:39"]
[quote author="Vierailija" time="31.03.2015 klo 15:30"]
[quote author="Vierailija" time="31.03.2015 klo 14:29"]
Tässä on sellainen pikku sivuvivahde, että kerran pari vuotta sitten heräsin siihen, että mies piti kättään suuni ja nenäni edessä, mutta olimme matkalla, joten en siinä tilanteessa ns. lähtenyt kävelemään, sillä en olisi päässyt sieltä enää helposti kotiin, joten olin miehen varassa. Jälkikäteen kun katsoin sitä yötä seuraavalta aamulta valokuvia, niin vaikutan jotenkin aivan poissaolevalta ja todella väsyneeltä.
Ongelmat alkoivat ollessani 34-vuotias pian sen jälkeen, kun muutin mieheni luokse asumaan.
[/quote]
Tämä "pikku sivuvivahde" huolestuttaa minua, toivottavasti myös sinua! Luonnollisesti rinta-alueen tuntemustesi lisäksi. Sinulla on runsaasti fyysisiä oireita, joista osa voi olla psykosomaattisia, osa taas ei. Sinun olisi päästävä asialliselle lääkärille, joka ottaa vakavasti kokonaistilanteesi. Tee niin nopeasti, itsesi takia. Tee tiivistetty lista oireistasi, jos on epäilystä, että et saa kerrottua "ulkomuistista" kaikkea. Miehesi mahdollinen piilevä väkivaltaisuus tai vastaava on huolestuttava ajatus: myös tämä asia eli mainitsemasi kokemus sinun tulisi ottaa esille jonkun ulkopuolisen ihmisen kanssa!
Voimia, terveyttä ja suojaa sinulle!
[/quote]
Paljon kiitoksia asiallisesta vastauksesta! Aion kyllä ottaa tämän koko tilanteen puheeksi, varsinkin jos oireet vain jatkuvat. Olen vain itse pelännyt sitä, että lähtee ns. isommat rattaat pyörimään, jos mainitsen siitä yhdestä tapauksesta tai epäilyistäni. Haluaisin selvyyden oireisiini sekä apua niihin, mutta periaatteessa mulle riittäisi ero miehestä. Tai siis en haluaisi sotkea mitään poliisikuulusteluja yms., jos mies oikeasti olisikin tehnyt jotain. Ja jos niitä epäilyjä ei pystyisi todentamaan, niin joutuisin itse erikoiseen valoon ja mielenterveyttäni epäiltäisiin. Sen takia mun täytyy jotenkin yrittää miettiä, että miten ottaisin ne puheeksi tavalla, josta ei tule kamalia seuraamuksia. Haluaisin tosiaan avun niihin vaivoihin sekä parantua, jos mahdollista, mutta en sitä muuta, mikä tulisi sen myötä, että epäilisin miestäni rikoksesta itseäni vastaan ja nostettaisiin syyte jne. Mies on tosiaan ollut ajoittain avoimestikin väkivaltainen (lyönyt, töninyt, repinyt hiuksista, ravistellut, potkaissut), tosin ihan hiljattain se on alkanut lieventyä. Yritän hakeutua taas lääkärille ja tällä kertaa kirjoitan vielä seikat muistiin, niin ne eivät unohdu siinä vastaanottotilanteessa. T. AP
[/quote]
http://www.vauva.fi/keskustelu/4355826/ketju/pelkaan_etta_mieheni_yritti_kuristaa_mua_yolla
http://www.vauva.fi/keskustelu/4298759/ketju/poikaystavani_yritti_kuristaa_minut_kun_nukuin/sivu/2
Kun hakeudut sinne lääkärille, kysy mikä ihme fetissi ajaa sinut lämmittelemään eri variaatioita samasta provosta Vauva-lehden palstalle.
Provoanalyysi: AP haluaa yllä herättää reaktioita kertomalla miehensä aiemmasta väkivallasta, joka nyttemmin on lientynyt. Hän haluaa saada aikaan tunnepitoisia kommentteja, joissa häntä nimitetään hulluksi kun uskoo, että väkivaltainen mies muuttuisi.
Pitäkää silmällä noita tunnereaktion herättämiseksi tarkoitettuja täkyjä. Niitä on AP:n lähes joka viestissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="31.03.2015 klo 15:41"]
[quote author="Vierailija" time="31.03.2015 klo 15:39"]
AP:tä selvästikin kiehtoo kuristetuksi tuleminen:
http://www.vauva.fi/keskustelu/4298759/ketju/poikaystavani_yritti_kuristaa_minut_kun_nukuin/sivu/2
Tuo on taas muutamaa kuukautta edellistä aiemmin. Tuossakin ketjussa muistetaan AP:n aiemmat kuristusprovot.
[/quote]
Ei todellakaan kiehdo!! Enemmänkin järkyttää ja aiheuttaa riitoja mieheni kanssa, kun en pääse katkeruudestani eroon, kun hän on tehnyt minulle pahaa. Sitäpaitsi en tunnista, että olisin tuollaisia itse kirjoittanut. :O Eivät ole käsialaani mitenkään. T. AP
[/quote]
Ei sinulla ole mitään miestä, joka sinua kuristaa. Sinä olet trolli, joka kirjoittaa tänne omaksi huvituksekseen. Sinua huvittaa, kun ihmiset reagoivat tunnepitoisesti sinun juksauksiisi. Kirjoittelusi seuraavat aivan klassista trollauksen kaavaa ja sisältävät tarpeellisen määrän täkyjä reaktioiden aikaansaamiseksi.
Tämä on ilmiselvästi sinun kirjoittamasi. Sama tarina, mutta hieman eri tavalla viety eteenpäin ja hieman eri yksityiskohdin:
http://www.vauva.fi/keskustelu/4355826/ketju/pelkaan_etta_mieheni_yritti_kuristaa_mua_yolla
Ja tämä on vain hieman erilainen variaatio samasta teemasta. Olit käyttänyt tätä teemaa niin monta kertaa, että se jo tunnistettiin täällä. Sen vuoksi jouduit vaihtamaan hieman kehystarinaasi:
http://www.vauva.fi/keskustelu/4298759/ketju/poikaystavani_yritti_kuristaa_minut_kun_nukuin/sivu/2
Lapsellista kuitenkin tuollainen sinulta. Aikuinen ihminen viitsii leikkiä tuolla tavoin toisten kustannuksella.
[quote author="Vierailija" time="31.03.2015 klo 15:44"]
[quote author="Vierailija" time="31.03.2015 klo 15:39"]
[quote author="Vierailija" time="31.03.2015 klo 15:30"]
[quote author="Vierailija" time="31.03.2015 klo 14:29"]
Tässä on sellainen pikku sivuvivahde, että kerran pari vuotta sitten heräsin siihen, että mies piti kättään suuni ja nenäni edessä, mutta olimme matkalla, joten en siinä tilanteessa ns. lähtenyt kävelemään, sillä en olisi päässyt sieltä enää helposti kotiin, joten olin miehen varassa. Jälkikäteen kun katsoin sitä yötä seuraavalta aamulta valokuvia, niin vaikutan jotenkin aivan poissaolevalta ja todella väsyneeltä.
Ongelmat alkoivat ollessani 34-vuotias pian sen jälkeen, kun muutin mieheni luokse asumaan.
[/quote]
Tämä "pikku sivuvivahde" huolestuttaa minua, toivottavasti myös sinua! Luonnollisesti rinta-alueen tuntemustesi lisäksi. Sinulla on runsaasti fyysisiä oireita, joista osa voi olla psykosomaattisia, osa taas ei. Sinun olisi päästävä asialliselle lääkärille, joka ottaa vakavasti kokonaistilanteesi. Tee niin nopeasti, itsesi takia. Tee tiivistetty lista oireistasi, jos on epäilystä, että et saa kerrottua "ulkomuistista" kaikkea. Miehesi mahdollinen piilevä väkivaltaisuus tai vastaava on huolestuttava ajatus: myös tämä asia eli mainitsemasi kokemus sinun tulisi ottaa esille jonkun ulkopuolisen ihmisen kanssa!
Voimia, terveyttä ja suojaa sinulle!
[/quote]
Paljon kiitoksia asiallisesta vastauksesta! Aion kyllä ottaa tämän koko tilanteen puheeksi, varsinkin jos oireet vain jatkuvat. Olen vain itse pelännyt sitä, että lähtee ns. isommat rattaat pyörimään, jos mainitsen siitä yhdestä tapauksesta tai epäilyistäni. Haluaisin selvyyden oireisiini sekä apua niihin, mutta periaatteessa mulle riittäisi ero miehestä. Tai siis en haluaisi sotkea mitään poliisikuulusteluja yms., jos mies oikeasti olisikin tehnyt jotain. Ja jos niitä epäilyjä ei pystyisi todentamaan, niin joutuisin itse erikoiseen valoon ja mielenterveyttäni epäiltäisiin. Sen takia mun täytyy jotenkin yrittää miettiä, että miten ottaisin ne puheeksi tavalla, josta ei tule kamalia seuraamuksia. Haluaisin tosiaan avun niihin vaivoihin sekä parantua, jos mahdollista, mutta en sitä muuta, mikä tulisi sen myötä, että epäilisin miestäni rikoksesta itseäni vastaan ja nostettaisiin syyte jne. Mies on tosiaan ollut ajoittain avoimestikin väkivaltainen (lyönyt, töninyt, repinyt hiuksista, ravistellut, potkaissut), tosin ihan hiljattain se on alkanut lieventyä. Yritän hakeutua taas lääkärille ja tällä kertaa kirjoitan vielä seikat muistiin, niin ne eivät unohdu siinä vastaanottotilanteessa. T. AP
[/quote]
http://www.vauva.fi/keskustelu/4355826/ketju/pelkaan_etta_mieheni_yritti_kuristaa_mua_yolla
http://www.vauva.fi/keskustelu/4298759/ketju/poikaystavani_yritti_kuristaa_minut_kun_nukuin/sivu/2
Kun hakeudut sinne lääkärille, kysy mikä ihme fetissi ajaa sinut lämmittelemään eri variaatioita samasta provosta Vauva-lehden palstalle.
Provoanalyysi: AP haluaa yllä herättää reaktioita kertomalla miehensä aiemmasta väkivallasta, joka nyttemmin on lientynyt. Hän haluaa saada aikaan tunnepitoisia kommentteja, joissa häntä nimitetään hulluksi kun uskoo, että väkivaltainen mies muuttuisi.
Pitäkää silmällä noita tunnereaktion herättämiseksi tarkoitettuja täkyjä. Niitä on AP:n lähes joka viestissä.
[/quote]
En provoile, ei ole mitään fetissejä, enkä ole aiemmin tästä kirjoittanut. Jollain muulla on voinut olla samoja kokemuksia tai sitten joku on aiemmin provoillut samasta aiheesta. Mun tapauksessani kyseessä on pelko lähinnä ja se, että mä ihmettelen niitä oireita, sillä ne ovat inhottavia. Ennen olin ihan fyysisesti terve, mutta nyt on sydänvaivoja melkein viikoittain. Ne veripilkut eivät edes näytä häviävän (mustelmat sentään hävisivät nopeasti). Varmasti monet kokevat paljon, paljon pahempaa, mutta mua pelottaa noi jutut ja oireet yhden tapauksen takia. Myös ajallisesti on alkanut samaan aikaan yhteenmuuton kanssa. Se matkalla ulkomailla tapahtunut juttu oli myös sellainen, että voi mennä sen piikkiin, että olin kuorsannut unissani ja mies unissaan vain laittanut kätensä suuni päälle hiljentääkseen mut tai herättääkseen, mutta sain siitä kamalat traumat oikeasti. Suomessa olisin siinä tilanteessa ottanut heti eron (ja mahdollisesti mennyt jopa poliisille), mutta matkalla en jotenkin sitten kyennyt tekemään niin. Jos Suomessa kävisi sama juttu (siten että oikeasti näkisin tai huomaisin), soittaisin hätänumeroon asap. Mutta ei ole tapahtunut. Mulla on vain oireita siis ja niihin voi olla muukin syy. En oo tosiaankaan päästäni sairas, että tuollaisia huvikseni miettisin, vaan mieheni on tosi outo joissain jutuissa. En ollut ennen hänen tapaamistaan varmaan koskaan edes miettinyt tuollaisia. T. AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="31.03.2015 klo 15:49"]
[quote author="Vierailija" time="31.03.2015 klo 15:41"]
[quote author="Vierailija" time="31.03.2015 klo 15:39"]
AP:tä selvästikin kiehtoo kuristetuksi tuleminen:
http://www.vauva.fi/keskustelu/4298759/ketju/poikaystavani_yritti_kuristaa_minut_kun_nukuin/sivu/2
Tuo on taas muutamaa kuukautta edellistä aiemmin. Tuossakin ketjussa muistetaan AP:n aiemmat kuristusprovot.
[/quote]
Ei todellakaan kiehdo!! Enemmänkin järkyttää ja aiheuttaa riitoja mieheni kanssa, kun en pääse katkeruudestani eroon, kun hän on tehnyt minulle pahaa. Sitäpaitsi en tunnista, että olisin tuollaisia itse kirjoittanut. :O Eivät ole käsialaani mitenkään. T. AP
[/quote]
Ei sinulla ole mitään miestä, joka sinua kuristaa. Sinä olet trolli, joka kirjoittaa tänne omaksi huvituksekseen. Sinua huvittaa, kun ihmiset reagoivat tunnepitoisesti sinun juksauksiisi. Kirjoittelusi seuraavat aivan klassista trollauksen kaavaa ja sisältävät tarpeellisen määrän täkyjä reaktioiden aikaansaamiseksi.
Tämä on ilmiselvästi sinun kirjoittamasi. Sama tarina, mutta hieman eri tavalla viety eteenpäin ja hieman eri yksityiskohdin:
http://www.vauva.fi/keskustelu/4355826/ketju/pelkaan_etta_mieheni_yritti_kuristaa_mua_yolla
Ja tämä on vain hieman erilainen variaatio samasta teemasta. Olit käyttänyt tätä teemaa niin monta kertaa, että se jo tunnistettiin täällä. Sen vuoksi jouduit vaihtamaan hieman kehystarinaasi:
http://www.vauva.fi/keskustelu/4298759/ketju/poikaystavani_yritti_kuristaa_minut_kun_nukuin/sivu/2
Lapsellista kuitenkin tuollainen sinulta. Aikuinen ihminen viitsii leikkiä tuolla tavoin toisten kustannuksella.
[/quote]
Oukei, selvännäkijä. o_O En meinaa mitään pahaa silti kellekään.
[quote author="Vierailija" time="31.03.2015 klo 15:56"]
[quote author="Vierailija" time="31.03.2015 klo 15:49"]
[quote author="Vierailija" time="31.03.2015 klo 15:41"]
[quote author="Vierailija" time="31.03.2015 klo 15:39"]
AP:tä selvästikin kiehtoo kuristetuksi tuleminen:
http://www.vauva.fi/keskustelu/4298759/ketju/poikaystavani_yritti_kuristaa_minut_kun_nukuin/sivu/2
Tuo on taas muutamaa kuukautta edellistä aiemmin. Tuossakin ketjussa muistetaan AP:n aiemmat kuristusprovot.
[/quote]
Ei todellakaan kiehdo!! Enemmänkin järkyttää ja aiheuttaa riitoja mieheni kanssa, kun en pääse katkeruudestani eroon, kun hän on tehnyt minulle pahaa. Sitäpaitsi en tunnista, että olisin tuollaisia itse kirjoittanut. :O Eivät ole käsialaani mitenkään. T. AP
[/quote]
Ei sinulla ole mitään miestä, joka sinua kuristaa. Sinä olet trolli, joka kirjoittaa tänne omaksi huvituksekseen. Sinua huvittaa, kun ihmiset reagoivat tunnepitoisesti sinun juksauksiisi. Kirjoittelusi seuraavat aivan klassista trollauksen kaavaa ja sisältävät tarpeellisen määrän täkyjä reaktioiden aikaansaamiseksi.
Tämä on ilmiselvästi sinun kirjoittamasi. Sama tarina, mutta hieman eri tavalla viety eteenpäin ja hieman eri yksityiskohdin:
http://www.vauva.fi/keskustelu/4355826/ketju/pelkaan_etta_mieheni_yritti_kuristaa_mua_yolla
Ja tämä on vain hieman erilainen variaatio samasta teemasta. Olit käyttänyt tätä teemaa niin monta kertaa, että se jo tunnistettiin täällä. Sen vuoksi jouduit vaihtamaan hieman kehystarinaasi:
http://www.vauva.fi/keskustelu/4298759/ketju/poikaystavani_yritti_kuristaa_minut_kun_nukuin/sivu/2
Lapsellista kuitenkin tuollainen sinulta. Aikuinen ihminen viitsii leikkiä tuolla tavoin toisten kustannuksella.
[/quote]
Oukei, selvännäkijä. o_O En meinaa mitään pahaa silti kellekään.
[/quote]
^Tuo ei ollut minun viestini. T. AP
[quote author="Vierailija" time="31.03.2015 klo 15:52"]
[quote author="Vierailija" time="31.03.2015 klo 15:44"]
[quote author="Vierailija" time="31.03.2015 klo 15:39"]
[quote author="Vierailija" time="31.03.2015 klo 15:30"]
[quote author="Vierailija" time="31.03.2015 klo 14:29"]
Tässä on sellainen pikku sivuvivahde, että kerran pari vuotta sitten heräsin siihen, että mies piti kättään suuni ja nenäni edessä, mutta olimme matkalla, joten en siinä tilanteessa ns. lähtenyt kävelemään, sillä en olisi päässyt sieltä enää helposti kotiin, joten olin miehen varassa. Jälkikäteen kun katsoin sitä yötä seuraavalta aamulta valokuvia, niin vaikutan jotenkin aivan poissaolevalta ja todella väsyneeltä.
Ongelmat alkoivat ollessani 34-vuotias pian sen jälkeen, kun muutin mieheni luokse asumaan.
[/quote]
Tämä "pikku sivuvivahde" huolestuttaa minua, toivottavasti myös sinua! Luonnollisesti rinta-alueen tuntemustesi lisäksi. Sinulla on runsaasti fyysisiä oireita, joista osa voi olla psykosomaattisia, osa taas ei. Sinun olisi päästävä asialliselle lääkärille, joka ottaa vakavasti kokonaistilanteesi. Tee niin nopeasti, itsesi takia. Tee tiivistetty lista oireistasi, jos on epäilystä, että et saa kerrottua "ulkomuistista" kaikkea. Miehesi mahdollinen piilevä väkivaltaisuus tai vastaava on huolestuttava ajatus: myös tämä asia eli mainitsemasi kokemus sinun tulisi ottaa esille jonkun ulkopuolisen ihmisen kanssa!
Voimia, terveyttä ja suojaa sinulle!
[/quote]
Paljon kiitoksia asiallisesta vastauksesta! Aion kyllä ottaa tämän koko tilanteen puheeksi, varsinkin jos oireet vain jatkuvat. Olen vain itse pelännyt sitä, että lähtee ns. isommat rattaat pyörimään, jos mainitsen siitä yhdestä tapauksesta tai epäilyistäni. Haluaisin selvyyden oireisiini sekä apua niihin, mutta periaatteessa mulle riittäisi ero miehestä. Tai siis en haluaisi sotkea mitään poliisikuulusteluja yms., jos mies oikeasti olisikin tehnyt jotain. Ja jos niitä epäilyjä ei pystyisi todentamaan, niin joutuisin itse erikoiseen valoon ja mielenterveyttäni epäiltäisiin. Sen takia mun täytyy jotenkin yrittää miettiä, että miten ottaisin ne puheeksi tavalla, josta ei tule kamalia seuraamuksia. Haluaisin tosiaan avun niihin vaivoihin sekä parantua, jos mahdollista, mutta en sitä muuta, mikä tulisi sen myötä, että epäilisin miestäni rikoksesta itseäni vastaan ja nostettaisiin syyte jne. Mies on tosiaan ollut ajoittain avoimestikin väkivaltainen (lyönyt, töninyt, repinyt hiuksista, ravistellut, potkaissut), tosin ihan hiljattain se on alkanut lieventyä. Yritän hakeutua taas lääkärille ja tällä kertaa kirjoitan vielä seikat muistiin, niin ne eivät unohdu siinä vastaanottotilanteessa. T. AP
[/quote]
http://www.vauva.fi/keskustelu/4355826/ketju/pelkaan_etta_mieheni_yritti_kuristaa_mua_yolla
http://www.vauva.fi/keskustelu/4298759/ketju/poikaystavani_yritti_kuristaa_minut_kun_nukuin/sivu/2
Kun hakeudut sinne lääkärille, kysy mikä ihme fetissi ajaa sinut lämmittelemään eri variaatioita samasta provosta Vauva-lehden palstalle.
Provoanalyysi: AP haluaa yllä herättää reaktioita kertomalla miehensä aiemmasta väkivallasta, joka nyttemmin on lientynyt. Hän haluaa saada aikaan tunnepitoisia kommentteja, joissa häntä nimitetään hulluksi kun uskoo, että väkivaltainen mies muuttuisi.
Pitäkää silmällä noita tunnereaktion herättämiseksi tarkoitettuja täkyjä. Niitä on AP:n lähes joka viestissä.
[/quote]
En provoile, ei ole mitään fetissejä, enkä ole aiemmin tästä kirjoittanut. Jollain muulla on voinut olla samoja kokemuksia tai sitten joku on aiemmin provoillut samasta aiheesta. Mun tapauksessani kyseessä on pelko lähinnä ja se, että mä ihmettelen niitä oireita, sillä ne ovat inhottavia. Ennen olin ihan fyysisesti terve, mutta nyt on sydänvaivoja melkein viikoittain. Ne veripilkut eivät edes näytä häviävän (mustelmat sentään hävisivät nopeasti). Varmasti monet kokevat paljon, paljon pahempaa, mutta mua pelottaa noi jutut ja oireet yhden tapauksen takia. Myös ajallisesti on alkanut samaan aikaan yhteenmuuton kanssa. Se matkalla ulkomailla tapahtunut juttu oli myös sellainen, että voi mennä sen piikkiin, että olin kuorsannut unissani ja mies unissaan vain laittanut kätensä suuni päälle hiljentääkseen mut tai herättääkseen, mutta sain siitä kamalat traumat oikeasti. Suomessa olisin siinä tilanteessa ottanut heti eron (ja mahdollisesti mennyt jopa poliisille), mutta matkalla en jotenkin sitten kyennyt tekemään niin. Jos Suomessa kävisi sama juttu (siten että oikeasti näkisin tai huomaisin), soittaisin hätänumeroon asap. Mutta ei ole tapahtunut. Mulla on vain oireita siis ja niihin voi olla muukin syy. En oo tosiaankaan päästäni sairas, että tuollaisia huvikseni miettisin, vaan mieheni on tosi outo joissain jutuissa. En ollut ennen hänen tapaamistaan varmaan koskaan edes miettinyt tuollaisia. T. AP
[/quote]
Provosi on tältä erää kuollut AP. Kukaan ei enää usko sinua, kun näkee tämänkertaisen avauksesi ja joulukuisen avauksesi auki rinnakkain. Tarinoiden yhtäläisyydet ovat liian samanlaiset ollakseen kaksi eri henkilöä. Kukaan ei myöskään usko, että vanhemman ketjun viestissä #5 lähtövalmiina ollut AP ihmettelisi nyt kolmea kuukautta myöhemmin viattomasti, että mitäs nämä näpyt ovat ja mahtavatko liittyä jotenkin tähän ihan vain sivuhuomioon. Sivuhuomioon, josta sinä nopeasti kehittelit kunnon trolliperinteiden mukaisesti tarinan pääaiheen.
Ehkä voit lisätä tähän perään muutaman herkkäuskoisen viestin, jotka vielä uskovat tarinaasi, mutta pelkäänpä että tämän ketjun osalta hupisi loppui tähän. En oikein muutenkaan tiedä miksi ylipäätään kierrätät vanhaa aihetta, kun trollausaiheita on kehitettävissä vaikka pilvin pimein. Tuo kuristysteeman yhä uudelleen lämmittely kertoo jonkinlaisesta fetissistä. Sinua kai kiehtoo (siellä oikeassa elämässäsi, ei trollitodellisuudessasi) miehen toimesta kuristetuksi tuleminen.
Ehkä saat jotain viboja täysin toisen armoilla olemisen tunteesta. En osaa sanoa. Outoa tuollainen kuristusaiheen kierrätys kuitenkin on. Jokin sinussa vippaa, kun tuolla tavoin pitkäjänteisesti viitsit trollata.
[quote author="Vierailija" time="31.03.2015 klo 14:52"][quote author="Vierailija" time="31.03.2015 klo 14:47"]
Yasunnossa on hometta
[/quote]
mä ajattelin samaa
[/quote]
Tai miehessä.
Ehkä kuristusfetisisti-AP muistelee viime kesän trollauksensa menestystä:
[quote author="Vierailija" time="31.03.2015 klo 16:16"]
Ehkä kuristusfetisisti-AP muistelee viime kesän trollauksensa menestystä:
[/quote]
AP kävi jopa mainostamassa oman ketjunsa vaikuttavuutta muisteloketjussa (nro #22):
http://www.vauva.fi/keskustelu/3995579/ketju/ketjut_jotka_ovat_jaaneet_vaivaamaan
On sen nyt, kun kesäkuusta lähtien on epäillyt samaa ja vieläkään ei ole ottanut oireista selvää.
[quote author="Vierailija" time="31.03.2015 klo 15:08"]
Tämä ei nyt oikein ole kovinkaan taitava provo. Kauhean helppo jo aloituksesta nähdä mihin suuntaan AP haluaa tätä kehittää ja miten hän haluaa tunnereaktioita kirjoittamaansa saada aikaan.
[/quote]
Tämä ei itse asiassa edes ole provo. Olen kirjoittanut tekstin hieman "yliampuvan" kuuloisesti ehkä, mutta totta se on. Käytännössä oon ihan normaali, keskituloinen siistin näköinen henkilö ja niin on miehenikin. Silti oikeasti pinnan alla on tällaista p*skaa ja tällaisia pelkoja elämässäni. :( Ihan oikeasti. T. AP