Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

D-vitamiini helpottaa synnytyskipua

Kommentit (4)

Vierailija
1/4 |
31.03.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset


1.8.2012   Euroopan Unionin elintarviketurvallisuuselin EFSA nosti D-vitamiinin turvallisena päiväannoksena pidetyn nuorten (11–17 v) ja aikuisten rajan 100 µg:aan. Vauvojen rajana EFSA pitää nyt 25 µg ja 1–10-vuotiaiden 50 µg päivässä. Lausunnossa mainitaan, että edes 250 µg päiväannoksella ei löydetty mitään haittavaikutuksia.

http://www.efsa.europa.eu/en/efsajournal/pub/2813.htm

Vierailija
2/4 |
31.03.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

D-vitamiinin puute lisää muitakin kipuja. Kovassa puutteessa voi saada ihan lihas- nivel- ja luustosärkyjä.

 

D-vitamiinin lähde ihmiselle on aurinko. Olemme lähtöisin päiväntasaajalta, jossa tämä on mahdollista läpi vuoden. Suomessa auringonvaloa on riittävästi D-vitamiinin valmistukseen vain huhti-toukokuun vaihteesta elokuun loppuun eli kun UVB-indeksi on vähintään 3, kello 10-16 välisenä aikana, vähintään kädet ja jalat paljaina 30 minuuttia päivittäin. Joskus lähes koko kesä on niin pilvinen, kylmä tai sateinen, että pelkästään auringosta on vaikea saada riittävästi D-vitamiinia. Talvella UVB-indeksi on nolla. Tummaihoisilla maahanmuuttajilla suomen kesän UVB-indeksi 3-6 ei riitä muodostamaan heidän ihollaan riittävästi D-vitamiinia, joten heidän täytyy syödä kesälläkin D-vitamiinia lisäravinteena.

Ruuan merkitys D-vitamiinin lähteenä on vähäinen. Suomalainen saa hyvästäkin ruokavaliosta, runsaasti kalaa ja suositusten määrän D-vitaminoituja maitotaloustuotteita tai teollisia rasvoja alle 10µg D-vitamiinia päivää kohti. Suomessa syödään pääosin kasvatettua kalaa, jossa ei ole D-vitamiinia, johtuen kalan rehusta, joka ei sisällä D-vitamiinia. Suomessa kaksikolmasosaa syötävästä kalasta on kasvatettua Norjan lohta tai Suomalaista kirjolohta. Kasvatettujen kalojen D-vitamiinipitoisuudet ovat vain neljäsosa villiin kalaan verrattuna eli n. 2µg / 100 grammaa kalaa ja pannussa paistettuna tästä määrästä häviää vielä noin puolet eli jäljelle jää 1µg / 100 grammaa kalaa. Toiseksi eniten syödään pakasteseitä, jossa D-vitamiinia on 1µg / 100 grammaa kalaa. Myös suurin osa siiasta on kasvatettua, jossa on D-vitamiinia n. 5µg / 100 grammaa kalaa. Villin kalan lajien välillä vaihtelua esiintyy paljon, keskiarvon ollessa n.8µg / 100 grammaa kalaa. 

D-vitamiinia pitää syödä niin paljon, jotta veren D-vitamiinipitoisuus nousee luonnolliselle (kesäauringon nostamalle) tasolle, joka on keskimäärin 100-150 nmol/l. Lukuisten tutkimusten valossa tämä tarkoittaa vähintään 50µg D-vitamiinia päivässä. Yleensä 100µg ja jopa enemmänkin, jos on isokokoinen ihminen. Ylipainoisilla on tutkimuksissa usein keskimäärin hiukan alhaisempi D-vitamiinipitoisuus veressä kuin normaalipainoisilla, ja pitoisuus nousee D-vitamiinilisää otettaessa heikommin kuin normaalipainoisilla.

D-vitamiinin puutos on osallisena yli 70:een syöpätyyppiin ja lukuisiin eri sairauksiin (mm. I- ja II-tyypin diabetesluuston- ja lihasten heikkoushengitystieinfektiotMS-tautineurologiset sairaudetpsyykkiset sairaudetverenpainetauti,reumataudit jne...), jotka Suomessa ovat erittäin yleisiä verrattuna päiväntasaajalla asuviin ihmisiin. Pelkästään luuston, hampaiden, nivelten ja lihasten hyvinvoinnin kannalta suositeltava veren D-vitamiinipitoisuus on 80 nmol/l ja kokonaisterveyden kannalta 100-150 nmol/l. 

Meillä virallinen taho (THL, VRN, viralliset ravitsemusprofessorit, viralliset ravitsemusterapeutit jne...) jatkuvasti mediassa toistavat iänikuista mantraansa 10µg / vrk annoksesta, jota ei saa ylittää. Se on epäeettistä ja väärää. Sama jos hoitaisi päänsärkyä jalkarasvalla. Ainoastaan vastasyntyneet saavuttavat tällä annoksella veren D-vitamiinipitoisuuden 50 nmol/l, jonka tiedetään estävän riisitaudin. Muilla veren D-vitamiinipitoisuus jää selvästi alle 50 nmol/l, joka heikentää kokonaisterveyttä.

Nykypäivän lääkärin pitäisi ymmärtää, että veren D-vitamiinipitoisuuden määritys kuuluu tärkeänä osana potilaan hoitoon ja sairauksien diagnosointiin, siinä missä muutkin ravitsemukselliset puutteet.

Eli jos ette syö D-vitamiinilisää, aloittakaa nyt! 

Kannattaa seurata D-vitamiiniasioita esim. Lääkäri Matti Tolosen sivuilta, jonka sivut päivittyvät säännöllisesti uusimmasta tutkimustiedosta.

http://www.tritolonen.fi/index.php?page=articles&id=247



Aikuisten ja lasten D3-vitamiinivalmisteet!


D3-vitamiinia on Suomessa monia eri vahvuuksia: kuivatabletteina, imeskelytabletteina, suusuihkeina (imeytyy suolistosairailla), öljykapseleina ja öljytippoina. Joita myydään ruokakaupoissa, apteekeissa, verkkokaupoissa sekä luontaistuotekaupoissa (tuotteet ja hinnat vaihtelee paikoittain ja paikkakunnittain). Apteekeissa on suppein ja kallein valikoima, joten D-vitamiinit kannattaa ostaa muualta. Öljykapseleissa EI ole lisä- eikä makeutusaineita. Ota D-vitamiinisi ruuan kanssa, joka sisältää rasvaa imeytymisen varmistamiseksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/4 |
31.03.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kaipa se sitten pitää opetella noita syömään. Nytkin on kaapissa mutta usein jää ottamatta.
Mun ruokavaliokaan ei mikään hyvä ole, ja on noita vaivojakin riittämiin.

Vierailija
4/4 |
20.04.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Moi!

Pitäis varmaan itsekkin kokeilla noita. Muuten, miten tää maha voi olla jo tosi iso vaikka olen vasta 11 raskausviikolla? 

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kolme kolme seitsemän