Vihaan työtäni. Olen lastenhoitaja
Ei voi mitään, töihin on lähdettävä. En jaksa sitä huutoa, itkua ja kiljumista päiväkodissa. En jaksa pukea kuravaatteita. En jaksa kuunnella lastenlauluja. En jaksa sitä, että vaatteeni ovat päivän päätteeksi kuolassa, räässä ja kyyneleissä. En jaksa vaihtaa kakkavaippoja. En jaksa selostaa joka ikisen lapsen päivän joka ikistä hetkeä kaikille vanhemmille - en edes muista puoliakaan päivän tapahtumista, koska lapsia on niin paljon.
Olen täysin väärällä alalla. En saa muita töitä.
Kommentit (52)
[quote author="Vierailija" time="30.03.2015 klo 09:47"]
[quote author="Vierailija" time="30.03.2015 klo 09:42"]
[quote author="Vierailija" time="30.03.2015 klo 09:37"]
[quote author="Vierailija" time="30.03.2015 klo 08:48"]
[quote author="Vierailija" time="30.03.2015 klo 08:44"]
Ennen minäkin pidin työstäni,oli aikaa.Nyt on vaan kiire,kiire ja kiire ja ketään ei ehdi hoitaa kunnolla,hyvä kun hengissä saa pidettyä koko lauman.
Aamupäivästä on muutama tunti, että kaikki hoitajat ovat paikalla.Muuten ollaan kahden hoitajan varassa.
Päättäjien kannattaisi tehdä tälle asialle jotain,nyt kun vielä voi.Ei kukaan ihminen jaksa tehdä tätä työtä huonolla palkalla montaa vuotta varsinkin,kun ei ole parannusta näköpiirissä pikemminkin ryhmät kasvavat ja vaatimukset kasvaa koko ajan.Kohta ei hoitajia ei enää ole,kun saman rahan saa muualta paljon helpommalla.
[/quote]
Saako? Tämä saattaa olla harhakuva. Työelämä on nykyisin suurelle osalle stressaavaa. Sinun työsi etu on se, että se on päivätyö eikä vaadi töitä varsinaisen työajan ulkopuolella. Kun suljet päiväkodin oven, voit unohtaa kaikki työasiat. Ja palkankorotus, jos sellaisia olisi luvassa, ei ikinä tulisi olemaan niin suuri, että se kompensoisi jos ihminen kokee työnsä inhottavaksi.
[/quote]
En todellakaan unohda työasioita,kun laitan oven kiinni vaan murehdin ja mietin seuraavaa päivää että miten siitäkin taas selvitään ja kyllä vaikka roskakuskina saisin parempaa palkkaa eikä tarvitsisi miettiä kenenkään hyvinvointia.
t lastenhoitaja jonka ryhmään on huomenna(kin) tulossa 15 alle 3 vuotiasta ja hoitajia sama kolme joista iltavuorolainen tulee klo 10 töihin ja aamuvuorolainen lähtee 12.30.
[/quote]
Murehtiminen on eri asia kuin se, että sinulta odotettaisiin esimerkiksi toiminnan suunnittelua kotona. Uskon että roskakuskinakin murehtisit miten taas selviät huomisesta päivästä ja kuinka ne roskat haisee pahalle. Matalapalkka-ammatit ovat kaikki tuollaisia. Niille on ominaista se, että on vähän valtaa vaikuttaa omaan työhön ja vähän älyllisiä haasteita eikä juurikaan ylenemismahdollisuuksia, tärkeintä on pyörittää rutiinia.
[/quote]
Joo murehtiminen on osittain myös persoonallisuuskysymys. Itseään voi opettaa positiiviseen ajattelumalliin ja opetella jättämään turhat murheet työpaikalle, ei niitä kotiin kannata tuoda.
[/quote]
Tai opetella olemaan välittämättä, miten lapset pärjää, kun töitä tehdään alimiehityksellä. Olen itse huomannut, että rennoimpia hoitajia ovat ne, jotka eivät ota mitään vastuuta, vaan seilaavat tuurilla ja eivät välitä niistä lapsista, eivätkä työstään. Jos jotain sattuu, ovat kuin ei mitään olisi tapahtunut ja valehtelevat vanhemmille. Kun ulkoistaa itsensä koko paskasta ja ei välitä, jaksaa tehdä tällaistakin työtä ja on välittämättä laittomuuksista. Tunnolliset ihmiset, jotka ottavat vastuuta, stressaavat.
Muistakaa, työtä se vain on. Jos esimies ei hommaa henkilökuntaa, niin ei se rivityöntekijän vastuulla ole. Turhaan juoksette tuli perseen alla. Teette vain sen, mikä kuuluu teille ja jos lapsella sattuu vahinko, se on esimiehen vastuulla.
Tällaisia ketjuja lukiessa olen aina todella onnellinen ja kiitollinen siitä, että saan tehdä varastotyötä :) Mutta nostan kyllä hattua niille, jotka jaksavat ihmisläheistä työtä verrattain huonolla palkalla, itse en ikinä jaksaisi.
[quote author="Vierailija" time="30.03.2015 klo 10:56"]
[quote author="Vierailija" time="30.03.2015 klo 09:47"]
[quote author="Vierailija" time="30.03.2015 klo 09:42"]
[quote author="Vierailija" time="30.03.2015 klo 09:37"]
[quote author="Vierailija" time="30.03.2015 klo 08:48"]
[quote author="Vierailija" time="30.03.2015 klo 08:44"]
[/quote]
Murehtiminen on eri asia kuin se, että sinulta odotettaisiin esimerkiksi toiminnan suunnittelua kotona. Uskon että roskakuskinakin murehtisit miten taas selviät huomisesta päivästä ja kuinka ne roskat haisee pahalle. Matalapalkka-ammatit ovat kaikki tuollaisia. Niille on ominaista se, että on vähän valtaa vaikuttaa omaan työhön ja vähän älyllisiä haasteita eikä juurikaan ylenemismahdollisuuksia, tärkeintä on pyörittää rutiinia.
[/quote]
Joo murehtiminen on osittain myös persoonallisuuskysymys. Itseään voi opettaa positiiviseen ajattelumalliin ja opetella jättämään turhat murheet työpaikalle, ei niitä kotiin kannata tuoda.
[/quote]
Tai opetella olemaan välittämättä, miten lapset pärjää, kun töitä tehdään alimiehityksellä. Olen itse huomannut, että rennoimpia hoitajia ovat ne, jotka eivät ota mitään vastuuta, vaan seilaavat tuurilla ja eivät välitä niistä lapsista, eivätkä työstään. Jos jotain sattuu, ovat kuin ei mitään olisi tapahtunut ja valehtelevat vanhemmille. Kun ulkoistaa itsensä koko paskasta ja ei välitä, jaksaa tehdä tällaistakin työtä ja on välittämättä laittomuuksista. Tunnolliset ihmiset, jotka ottavat vastuuta, stressaavat.
Muistakaa, työtä se vain on. Jos esimies ei hommaa henkilökuntaa, niin ei se rivityöntekijän vastuulla ole. Turhaan juoksette tuli perseen alla. Teette vain sen, mikä kuuluu teille ja jos lapsella sattuu vahinko, se on esimiehen vastuulla.
[/quote]
Mä en allekirjoita tätä. Itse ollessani lastenhoitaja en koskaan näprännyt puhelinta kuin lasten nukkuessa nukkuhuoneessa valvoessa korkeintaan. Olin läsnä, välitin lapsista, olin tunnollinen ja en silti stressannut asioita työajan ulkopuolella. Se on asenteesta kiinni se murehtiminen, oikeasti. Enemmin mä sanoisin että niillä puhelinta av:ta kaiket päivät näpräävillä oli paskat päivät, kun ei saanut nauttia niistä päivän hyvistä jutuista, hauskoista höpötyksistä pienten kanssa, sanojen opetteluista, onnistuneista leikeistä, ilosta ja naurusta. Kun hehän nostivat päänsä luurista vasta kun kuului itkua.
minulla sama juttu.olen lastenhoitaja ja inhoan työtäni.likaisia,huutavia,käytöshäiriöisiä lapsia.Missä normaalit lapset.nykyajan vanhemmilla ei mitään auktoriteettia,täysin uusavuttomia,eivät pärjää ipanoidensa kanssa.sossuperheitä suurin osa.
[quote author="Vierailija" time="30.03.2015 klo 11:51"]
[quote author="Vierailija" time="30.03.2015 klo 10:56"]
[quote author="Vierailija" time="30.03.2015 klo 09:47"]
[quote author="Vierailija" time="30.03.2015 klo 09:42"]
[quote author="Vierailija" time="30.03.2015 klo 09:37"]
[quote author="Vierailija" time="30.03.2015 klo 08:48"]
[quote author="Vierailija" time="30.03.2015 klo 08:44"]
[/quote]
Murehtiminen on eri asia kuin se, että sinulta odotettaisiin esimerkiksi toiminnan suunnittelua kotona. Uskon että roskakuskinakin murehtisit miten taas selviät huomisesta päivästä ja kuinka ne roskat haisee pahalle. Matalapalkka-ammatit ovat kaikki tuollaisia. Niille on ominaista se, että on vähän valtaa vaikuttaa omaan työhön ja vähän älyllisiä haasteita eikä juurikaan ylenemismahdollisuuksia, tärkeintä on pyörittää rutiinia.
[/quote]
Joo murehtiminen on osittain myös persoonallisuuskysymys. Itseään voi opettaa positiiviseen ajattelumalliin ja opetella jättämään turhat murheet työpaikalle, ei niitä kotiin kannata tuoda.
[/quote]
Tai opetella olemaan välittämättä, miten lapset pärjää, kun töitä tehdään alimiehityksellä. Olen itse huomannut, että rennoimpia hoitajia ovat ne, jotka eivät ota mitään vastuuta, vaan seilaavat tuurilla ja eivät välitä niistä lapsista, eivätkä työstään. Jos jotain sattuu, ovat kuin ei mitään olisi tapahtunut ja valehtelevat vanhemmille. Kun ulkoistaa itsensä koko paskasta ja ei välitä, jaksaa tehdä tällaistakin työtä ja on välittämättä laittomuuksista. Tunnolliset ihmiset, jotka ottavat vastuuta, stressaavat.
Muistakaa, työtä se vain on. Jos esimies ei hommaa henkilökuntaa, niin ei se rivityöntekijän vastuulla ole. Turhaan juoksette tuli perseen alla. Teette vain sen, mikä kuuluu teille ja jos lapsella sattuu vahinko, se on esimiehen vastuulla.
[/quote]
Mä en allekirjoita tätä. Itse ollessani lastenhoitaja en koskaan näprännyt puhelinta kuin lasten nukkuessa nukkuhuoneessa valvoessa korkeintaan. Olin läsnä, välitin lapsista, olin tunnollinen ja en silti stressannut asioita työajan ulkopuolella. Se on asenteesta kiinni se murehtiminen, oikeasti. Enemmin mä sanoisin että niillä puhelinta av:ta kaiket päivät näpräävillä oli paskat päivät, kun ei saanut nauttia niistä päivän hyvistä jutuista, hauskoista höpötyksistä pienten kanssa, sanojen opetteluista, onnistuneista leikeistä, ilosta ja naurusta. Kun hehän nostivat päänsä luurista vasta kun kuului itkua.
[/quote]
Missä päiväkodissa hoitajat näpräävät puhelinta työaikana :)
Jos nukkarissa vilkaisee puhelinta, se on ihan ok. Mutta haluaisin nähdä sen päiväkodin, missä on aikaa päivitellä kuulumisia kesken työpäivän.
Toisaalta, jos jollakulla on siihen aikaa, niin todennäköisesti ei kyllä stressaa työstään. Ne stressaa, jotka yrittää juosta lasten perässä ja katsoa, ette se erityislapsi pure sitä ujoa ja arkaa ja toinen vedä mopolla otsaa auki, kun on tottunut saamaan kaiken periksi.
[quote author="Vierailija" time="30.03.2015 klo 09:01"]
[quote author="Vierailija" time="30.03.2015 klo 08:49"][quote author="Vierailija" time="30.03.2015 klo 08:37"] [quote author="Vierailija" time="30.03.2015 klo 08:28"][quote author="Vierailija" time="30.03.2015 klo 08:25"] Tiedän tunteesi, ja meitä on paljon samassa tilanteessa. [/quote] Olenkin aina ihmetellyt, miksi päiväkotitädit ovat niin usein naama norsunvitulla. [/quote]Minä olen myös ihmetellyt miks mun naapuris pienten lasten äidit ovat pihalla paskaa syöneen näköisinä joka pv.Ja sentään omiaan saavat hoitaa!Ei sit mikään ihme et sama fiilis tulee kun pitää sietää toisten lapsia [/quote] Miksi omien lasten kaitseminen olisi automaattisesti sen mukavampaa kuin vieraiden? [/quote]Monet äidit ihmettelevät miksi päiväkodin hoitajat ovat niin kypsiä.Sit kuitenkin ovat itse ihan samanlaisia,naama norsunvitulla kun joutuvat lapsiaan hoitamaan.Onko tällaisella äidillä varaa arvostella hoitajia?Arvostellahan saa jos on itse parempi.Siis jos.Ei ne päiväkodin hoitajatkaan mitään koneita ole.Eikä tarvitse olla
[/quote]
Ei tuo ollut arvostelua, ihmettelyä vain. Olen kai jotenkin naiivisti olettanut, ettei kukaan hakeudu lastenhoitajan työhön ellei nauti lasten hoitamisesta. Minä en nauti enkä pystyisi edes tekemään tuota työtä.
Minä tykkäsin lastenhoitajan työstä nuorena. Nyt nelikymppisenä, äänille herkistyneenä, väsyneenä en tykkää enää. Ja päiväkotimaailma on muuttunut valtavasti 25 vuodessa. Nyt on projektista toiseen menemistä, virikettä aamuun, iltaan ja päivään. Ei hetken rauhaa, ei kunnon leikkiaikaa. Vastuu on ihan järkyttävä, pieni mustelma voi aiheuttaa sen, että olen esimiehen ja vanhempien kanssa keskustelemassa missä kohtaa keinumuista mustelma syntyi ja ketä oli läsnä. Kellonaika on syytä tietää sekunnilleen.
Päiväkodit on suurin osa homeessa ja niitä siivotaan miten sattuu. Lasten ruoka on minun silmissä ala-arvoista. Vaatimukset kiristyy kokoa ajan. Jos 25 vuota sitten mun piti täyttää 1 paperi kuukaudessa, nyt niitä on 50.
Onneksi on täydet lomat 38 päivää, ja itsellä perheasiat kunnossa. Muuten en jaksisi, varsinkaan sillä taskurahaan verrattavalla palkalla.
Enemmän ihmettelisin sitä miten kukaan jaksaa ja niin huonolla palkalla. Ja lapsiaines muuttuu koko ajan vaikeahoitoisemmaksi, paljon ongelmia kodeissakin ja eiköhän suurin osa olekin sossuperhelapsia. Eihän siellä kukaan pysty niihin ongelmiin paneutumaan jos kotoa saa jo huonot eväät.
Tunnen useitakin jotka ovat täysin leipääntyneet työhönsä, tekevät sen mikä pakko ja hymyilevät kun vanhempia sattuu paikalle. Metelikin on kuulema niin hirveä että kotona ei kestä edes radiota. Mutta se on pieni pakko jos ei parempaa työtä saa, harvaa kuitenkaan kiinnostaa enää katsella rääkyvää laumaa. Aika moni äiti ei jaksa hoitaa edes omiaan kotona ja lapset tuntuvat usein olevan vain tiellä. Miten joku kuvittelee että päiväkodissa olisi jotain ihmnaisia, aivan samanlaisia kuin muutkin kaikkine iloineen ja ongelmineen, miettikääs joskus sitä niin ehkä havahdutte todellisuuteen.
[quote author="Vierailija" time="30.03.2015 klo 09:23"][quote author="Vierailija" time="30.03.2015 klo 09:03"]
[quote author="Vierailija" time="30.03.2015 klo 08:56"]
Mun lasten päiväkodissa ei oo koskaan mitään meteliä ja möykkää. En tiedä mitä ne lapsille siellä sanoo tai tekee mut ihan mihin aikaan vaan menee niin mitään ääntä ei kuulu. Pkssa yht 120 lasta. Kaks kertaa oon pelästyny ku oon kuullu äänenkorotuksen ja molemmilla kerroilla ollu täti ku rykäsee jonkun ohjeen. Lapsilla menossa kolmas vuosi joten kokemusta eri ryhmistä ja tädeistäkin on.
[/quote]
120 lasta? Sääli lapsiasi.
[/quote]
No ei ne samassa ryhmässä ole ! Eiköhön tuolla ole ainakin viisi ryhmää.
[/quote]
Juu itseasiassa löytyy kuusi ryhmää. Kaksi jokaista ikäryhmää. Eli 1-3, 3-4, 5-6. Ja kyllä siellä hiljaista on myös pienten 1-3 v ryhmässä. Jos tädit ois kaikki ihan loppupuhki ja vittuuntuneita niin voi olla et ääntäkin löytyis enemmän. En tiedä ku en o ammattilainen mut hiljasta siellä aina on.
Juu ja en sääli lapsiani kun ne ovat viihtyneet päiväkodissa aina erittäin hyvin. Homma toimii ja mielellään aina sinne menevät kavereiden kanssa leikkimään. Aina löytyy kavereita ja oppii tulemaan toimeen monenlaisten kanssa. Ovat rohkeita.
Vastuukin painaa,8h.Pienten ryhmässä on rankkaa,eikä se isojenkaan kanssa helppoa ole.Pitäiskö aloittajan vaihtaa alaa,sydäntä riepoo,kohta sinne menee meidänkin pieni.Pelkäsin aina joka muksun perään mitä siellä voi olla..Itse olin pksaa montakin vuotta töissä.Näki kaikenlaisia hoitajia. Viimeiset vuodet rankkoja pelasta joku 1-2v kiipeily telineestä,kun Opekin sanoi itse sinne mennyt tulee alaskin..sydäntä särki..no tuleehan alas kun tippuu..Eikö nykyään suojella lapsia vaaroilta??!jäätä nyt moniko pikkuinen isompikin kalauttaa päätään ...aikuisen pitäisi suojella!vaaran tunnistus.Vaihda ihmeessä pois muuhun työhön.Et sovellu sinne..eikä siinä mitään se on sun parhaaksi.Sekä viattomien lasten.Tykkäsin itse olla pkssa ilman homeongelmia töissä siellä oltsisi vieläkin.
[quote author="Vierailija" time="30.03.2015 klo 09:32"]
[quote author="Vierailija" time="30.03.2015 klo 08:55"]
[quote author="Vierailija" time="30.03.2015 klo 08:49"]
[quote author="Vierailija" time="30.03.2015 klo 08:44"]
[quote author="Vierailija" time="30.03.2015 klo 08:36"]
[quote author="Vierailija" time="30.03.2015 klo 08:30"]
En pääse isompien ryhmään, koska LTO:t eivät suostu tänne pienten puolelle. En todellakaan sovellu tälle alalle. Kuvittelin, että olisin sellainen Maija Poppanen - Sound of Musicin Maria -tyyppinen iloinen, lapsirakas nainen. En ole. Olen sitä omille lapsilleni, kummilapsilleni, sukulaisten ja ystävien lapsille. Näille muille olen vain nenänniistäjä ja syli. Lasten vanhemmille 'täti', jonka nimi joskus muistetaan.
ap
[/quote]
Sitten toiseen päiväkotiin. Vai oletko edes kysynyt esimieheltä? Burnoutilta vaikuttaa, koska et edes suostu ottamaan muutosehdotuksia vastaan tai tekemään asialle jotain.
[/quote]
Olen hakenut 1,5 vuotta muita töitä ja hakenut tietenkin muihin päiväkoteihin. En ole päässyt. Kunnassa on pienet piirit ja hoitajien sijoittumisista päätetään pienen pöydän ympärillä. Olen myös jutellut tästä asiasta päiväkodin johtajan kanssa, mutta hänen mielestään pitäisi ennemminkin vain muuttaa työoloja kuin vaihtaa päiväkotia. Tavallaan olen samaa mieltä, koska ei se vaipanvaihto toisessa päiväkodissa ole yhtään sen parempaa kuin mitä se on nyt.
Isompien ryhmiin laitetaan kaikki kynnelle kykenevät LTO:t, joista on huutava pula. Pienempien ryhmiin voidaan ottaa jopa kouluttautumattomia, sivareita ja kaikkia muita, kunhan lakisääteiset hoitaja-asiat täyttyvät. Nenää voi pyyhkiä kuka vain, mutta varhaiskasvatukseen tarvitaan koulutus.
ap
[/quote]
Entäpä jos kouluttautuisit pitemmälle? Jos LTO saisi tehdä mieleistäsi työtä, tavoittele sitä.
[/quote]
LTO:ksi kouluttautuminen tarkoittaisi joko sosionomiksi tai lastentarhanopettajaksi kouluttautumista. Pitäisi ensin päästä sisään oppilaitokseen ja opiskella, parhaimmillaan saisin tutkinnon valmiiksi 3-4 vuodessa. Se on aika pitkä aika. Lisäksi epäilen, ettei LTO:ksi kouluttautuminen ratkaise mitään, tämä lastenhoitoala ei vain ole sitä, mitä halusin. Päiväkodit ovat laitoksia, lapsia hoidetaan liukuhihnamenetelmällä, ei sille mitään voi.
Olen nyt hakenut opiskelemaan täysin toisia aloja. Saa nähdä, mitä käy.
ap
[/quote]
Sanoisin että kun sulla on jo kokemusta alalta, ei sulla tossa ainakaan neljää vuotta menis. Ja kun kyse yliopistopohjaisesta tutkinnosta, luennoillahan ei ole mitään läsnäolopakkoa, voit itsenäisesti opiskella asiat. Tai sitten meneet kuuntelemaan luennot ja tenttiin siltä pohjalta, pitäisi riittää ilman kummempia lukemisia. Toi LTO koulutus ei ole mitenkään niistä hankalimmista päistä yo koulutuksia. Aika järjellä pääteltäviä juttuja kaikki asiat.
[/quote]
Mitä järkeä lukea lto.ksi, jos ei tykkää olla edes päiväkodissa töissä :D
Ap.lle, en minäkään jaksaisi. Olin 6 viikkoa työharjoittelussa ja se aika oli painajaismaista. Ne mussukat ei todellakaan ole niin ihania, kuin jokainen vanhempi luulee omansa olevan. Loppujen lopuksi ihmettelen niiden jaksamista, jotka vuosia tekee tätä. Jokainen mamma luulee oman lapsensa olevan erityisälykäs yms ja oikeasti lapsia kulkee jonona ohi käsien satoja ja taas satoja. Ei voi edes muistaa murto-osaa, jos tuotakin työtä tekee 40 vuotta.
Lisäksi paskapalkka.