Lue keskustelun säännöt.
Ihmisviha, miten parannun?
28.03.2015 |
Ihmisten kanssa on pakko tulla toimeen jos ei halua elää omavaraisena jossain mökillä keskellä metsää. Suurin osa ihmisistä on ärsyttäviä, tyhmiä, itsekkäitä, juoruilevia, pinnallisia, valehtelevia, jne jne. Itsessänikin on varmasti paljon ärsyttävää, mutten onneksi itse ärsytä itseäni. On ihmisissä hyviäkin piirteitä, mutta tuntuvat olevan harvassa. Miten alan taas tykkäämään ihmisistä, ja että haluaisin tutustua uusiin ihmisiin? Nyt uusien ihmisten parissa minua joko ärsyttää tai ei kiinnosta, keskustelu on väkinäistä.
Kommentit (21)
[quote author="Vierailija" time="28.06.2015 klo 22:33"]Sama ongelma täälläkin. Tai eihän se muuten olisi ongelma mutta kun pakko kaikennäköisiä kusipäitä on nähtävä ja tavatattava tässä maailmassa. Olen toki vähentänyt kaiken sosiaalisen toiminnan minimiin. Mielummin olisin omillani mutta ei ole oikein mahdollista. Tuskin tästä eroon enää pääsee kun on silmät auenneet ihmisten suhteen. Enkä kuvittele itsekään olevani mikään pyhimys. Samanlainen paskakasa omaan napaan tuijottaja minäkin olen eli enpä pidä itsestänikään paskan vertaa. Sota ois kyllä tervetullut ja ois kiva ottaa se niskalaukaus.
[/quote]
kuulostat ihan minulta! Itsemurhaan olen kykenemätön, mutta jos työpaikalleni joku tulisi ryöstämään aseella uhaten niin sanoisin että ammu vaan, teet minulle palveluksen. Inhoan ihmisiä, ja inhoan itseäni. Inhoan kun ihmiset ovat niin typeriä, mutta haluaisin silti kuulua edes joukkoon. Ristiriitaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eipä tuossa ole mitään vikaa. Ihan normaali syy seuraus reaktio.
[quote author="Vierailija" time="28.06.2015 klo 22:40"]
[quote author="Vierailija" time="28.06.2015 klo 22:33"]Sama ongelma täälläkin. Tai eihän se muuten olisi ongelma mutta kun pakko kaikennäköisiä kusipäitä on nähtävä ja tavatattava tässä maailmassa. Olen toki vähentänyt kaiken sosiaalisen toiminnan minimiin. Mielummin olisin omillani mutta ei ole oikein mahdollista. Tuskin tästä eroon enää pääsee kun on silmät auenneet ihmisten suhteen. Enkä kuvittele itsekään olevani mikään pyhimys. Samanlainen paskakasa omaan napaan tuijottaja minäkin olen eli enpä pidä itsestänikään paskan vertaa. Sota ois kyllä tervetullut ja ois kiva ottaa se niskalaukaus. [/quote] kuulostat ihan minulta! Itsemurhaan olen kykenemätön, mutta jos työpaikalleni joku tulisi ryöstämään aseella uhaten niin sanoisin että ammu vaan, teet minulle palveluksen. Inhoan ihmisiä, ja inhoan itseäni. Inhoan kun ihmiset ovat niin typeriä, mutta haluaisin silti kuulua edes joukkoon. Ristiriitaista.
[/quote]
Minäkin oli kirjoittamassa että ihan kuin minun suustani. Meitähän saattaa olla paljonkin tälläisiä ihmisiä jotka tiedostavat ihmisyyden oksettavuuden häiritsevän voimakkaasti.
Pitäisi järjestää joku Anonyymit Ihmisvihaajat -tapaaminen ja katsoa vihataanko me toisiamme myös :D luultavasti..
Vain harvat eläimet tunnistavat itsensä peilistä. Luulen etteivät läheskään kaikki ihmiset halua tunnistaa itsensä/lajinsa todellista olemusta.
Kamalinta on kun kuvitellaan että ihminen on universumin suurin älykkyys ja mitään suurempaa ei ole.
Eniten ihmisissä (olen itsekin) inhottaa kilpaileminen ja laumasieluisuus. Sekin vituttaa kun joku tähän kohta tulee sanomaan että et ole mikään uniikki lumihiutale, ja kuvittelet ettet ole laumasielu itsekin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voisiko tänne nyt tulla joku ihmisrakastaja puhumaan järkeä ja esittämään hyvin perusteltuja näkemyksiä siitä miksi olemme väärässä tunteinemme.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuskin. Veikkaan että me ihmisvihaajat olemme enemmän valveutuneita siitä millainen ihmisluonto todellisuudessa on. Ainakaan minuun ei pure muut kuin faktat. Ihminen on itsekäs, laskelmoiva, tyhmä olento. Monet kuvitelee olevansa kovinkin humaaneja mutta todellisuudessa heillä ei ole mitään hajua tekojensa seurauksista. Ihminen on kuin virus joka tuhoaa elinympäristönsä kunnes laji lopulta kuolee. Ja hyvä niin.
No ette te mitään uniikkeja ihmisvihassanne ainakaan ole, Sartren sanoin: l'enfer, c'est les autres. Hell is other people.
T. Ihmis(suhde)vihaaja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="29.06.2015 klo 01:28"]
No ette te mitään uniikkeja ihmisvihassanne ainakaan ole, Sartren sanoin: l'enfer, c'est les autres. Hell is other people.
T. Ihmis(suhde)vihaaja
[/quote]
Ihmisvihaajat eivät kuvittelekaan olevansa uniikkeja vaan samaa sontaa mitä muutkin. Suomihan on varmaan täynnä ihmisvihaajia. Voitais perustaa kerhokin mutta ei sinne kukaan tulis. Tai mä en ainakaan.
Muista välittäminen lähtee itsestä. Ajattele että se tekee sinulle hyvää, sinä haluat välittää muista. Silloin ei ole mitään merkitystä sillä, millaisia muut ovat. Toki kaikilta ei saa hyvää vastakaikua sittenkään, mutta ihan varmasti monilta saa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aloin jo kirjottamaan tähän pitkää romaania, kunnes tajusin, että ehkä mä en olekkaan ihmisvihaaja. Nyt kun oikein aloin asiaa pohtimaan ni mä olenkin vähän turhan helposti ärsyyntyvä ja ehkä jopa katkera.
Katkera siitä, että toiset saattavat olla niin huolettomia ja "kepeitä" että sellanen tyhjän jauhaminenkin on jotenkin miellyttävää. Ja että sellainen teennäisyys koetaan kohteliaisuutena.
Ja ärsyynytyminen tulee yleensäkin siitä, että henkilöltä perus maalaisjärki puuttuu, mutta voihan olla että lähden liian nopeasti tuomitsemaan jostain jonkun töksäytyksestä..
Ehkä iso osa tapaamistamme ihmisistä on olleet hölmöjä vittupäitä, mutta ehkä myös meidän arvostelukyvyssämme on ollut aukkoja; jos elämään pääsee jatkuvasti vaikuttamaan ihmisiä, joka ajaa meidät hulluiksi, niin tyhmähän siinä pitää olla että sellaisen sallii.
Mäkin ärsyynnyn kauheen helposti. En oikein löydä sellaista helppoa oloa olla ihmisten kanssa pidempään tai useammin. Ehkä ahdistun...jotenkin riittämätön olo...että pitäis olla kauheasti mielenkiintoisia juttuja.
ja hölötyksen tuntuu niin pinnalliselta...ja toisaalta tutustuakseen pitäis höpöttää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="28.03.2015 klo 23:24"]
Muista välittäminen lähtee itsestä. Ajattele että se tekee sinulle hyvää, sinä haluat välittää muista. Silloin ei ole mitään merkitystä sillä, millaisia muut ovat. Toki kaikilta ei saa hyvää vastakaikua sittenkään, mutta ihan varmasti monilta saa.
[/quote]
En pysty välittämään muista vaikka kuinka yrittäisin niin päättää. Lähinnä vaan jotkut lapset ja vanhukset voivat herättää myötätuntoa eikä seura heti ärsytä. Ap
Hyvä, että kirjoitit, sinulla on jo oma motivaatio lakata vihaamasta ja se on aina tärkeä.
Jos muistelet sitä aikaa, kun ihmiset kiinnostivat sua, niin mistä pidit heissä? Mikä sai sut olemaan ihmisten kanssa? Voisiko näitä tuntemuksia virittää uudelleen, siitä huolimatta, mitä tällä välin olet kokenut?
Itse olen kans ihmisvihaaja ja vuosien varrella viha on vaan syventynyt kun olen koittanut siitä eroon päästä. Luottamus on mennyt kaikkiin.
[quote author="Vierailija" time="28.03.2015 klo 23:00"]
Hyvä, että kirjoitit, sinulla on jo oma motivaatio lakata vihaamasta ja se on aina tärkeä.
Jos muistelet sitä aikaa, kun ihmiset kiinnostivat sua, niin mistä pidit heissä? Mikä sai sut olemaan ihmisten kanssa? Voisiko näitä tuntemuksia virittää uudelleen, siitä huolimatta, mitä tällä välin olet kokenut?
[/quote]
En ole koskaan ollut erityisen kiinnostunut ihmisistä, varsinkaan uusista ihmisistä. Pari hyvää kaveria, siinä se. Lapsenuskoisena en kuitenkaan vihannut ihmisiä. Iän ja kokemuksen myötä viha on alkanut kertymään, niin paljon huonoja kokemuksia ihmisistä ja ihmisten kanssa kanssakäymisestä. Kavereiden kanssa olen viihtynyt, mutta nyt en ole ainakaan 10 vuoteen saanut uusia kavereita, varmaan asenteideni ja sosiaalisten taitojen puutteen tähden. En haluaisi olla yksinäinen ja siinä on yksi motivaatio luopua ihmisvihasta. Kuitenkin aina törmään ihmisissä noihin ärsyttäviin piirteisiin tai he ovat vaan epämielenkiintoisia. Mieluummin sitten olen yksin, vaikka yksinkään ei ole hyvä.
Sama ongelma täälläkin. Tai eihän se muuten olisi ongelma mutta kun pakko kaikennäköisiä kusipäitä on nähtävä ja tavatattava tässä maailmassa. Olen toki vähentänyt kaiken sosiaalisen toiminnan minimiin. Mielummin olisin omillani mutta ei ole oikein mahdollista. Tuskin tästä eroon enää pääsee kun on silmät auenneet ihmisten suhteen. Enkä kuvittele itsekään olevani mikään pyhimys. Samanlainen paskakasa omaan napaan tuijottaja minäkin olen eli enpä pidä itsestänikään paskan vertaa. Sota ois kyllä tervetullut ja ois kiva ottaa se niskalaukaus.