10 vuotias Lastenkotiin sairaalan sijaan
Surullinen tarina.
Näin sen luen: 10 vuotiaan varhaislapsuudessa vanhemmat riidelleet ja tapelleet milloin mistäkin. Mitään sovintoa ei ole ollut. Lapsi ahdistunut tästä. Viimeinen pisara ollut ero toisesta vanhemmasta. Surullista.
Myös joulut on läträtty viinan kanssa. Eikä se viina ole lapselle mitään, vaan se riita ja tappelu mitä se aiheuttaa. Riitä voidaan polkaista pystyyn pelkästään siitä, että toinen ostaa purkin pari olutta.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/d305d774-f5d6-4b23-97f4-356723e34…
Kommentit (6)
Kun vanhemmat on alkoholisteja sijoitus on oikein
Varmaan sulla on henkilökohtaiset syysi lukea se noin. Mutta suosittelen lukemaan uudelleen, siten kun se on kirjoitettu.
Vierailija kirjoitti:
Varmaan sulla on henkilökohtaiset syysi lukea se noin. Mutta suosittelen lukemaan uudelleen, siten kun se on kirjoitettu.
Tämä. Alkoholistipariskunnat eivät ikinä tappele päissään ja lehmät osaavat lentää.
Vierailija kirjoitti:
Varmaan sulla on henkilökohtaiset syysi lukea se noin. Mutta suosittelen lukemaan uudelleen, siten kun se on kirjoitettu.
Tämä. Ei tuossa jutussa viitattu mitenkään aloittajan näkemiin asioihin.
"Vaikeita" lapsia on varmaan kautta aikojen sijoitettu lastenkoteihin kun oikea paikka olisi ollut lasten psykiatrinen sairaala. Monen aikuisen takaa löytyy kauhukertomus vaikeasta lapsuudesta. Yleensä syytetään vanhempia - haetaan syytä ilkeästä äiti- tai isäpuolesta ym. Ei ajatella, että lapsi on ollut henkisesti sairas ja vaikea esim. jonkin häiriön takia (adhd, asperger ym.) Ennen käytettiin erilaisia kurinpitotoimenpiteitä, jotka tietenkin vain pahensivat asiaa. Ihminen voi vaeltaa koko elämänsä läpi vanhempiaan syytellen ja tietoisesti myötätuntoa ja säälipisteitä keräten ja hyväksikäyttäen. On jo reippaasti keski-ikäisiä ihmisiä, joita pitää ymmärtää, koska heillä on ollut kauhea isäpuoli ja lastenkotitausta. Kuin yhteisestä sopimuksesta he saavat käyttäytyä tavalla, jota kenenkään muun kohdalla ei hyväksyttäisi.
Ymmärrän toki, ettei ole kovin suosittu keskusteluaihe, kun pitäisi samaan aikaan pohtia myös omaa toimintatapaa ja tulee epämiellyttäviä tuntemuksia, kun ymmärtää riitelyllään aiheuttavansa paljon pahaa omalle lapselleen.