Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Nuorten mielenterveys - vaaditaan liikaa? Kyseenalaistan.

Vierailija
18.12.2021 |

Nyt on paljon meissä ollut kirjoituksia nuorten heikosta mielenterveystilanteesta ja osassa kirjoituksia on mainittu yhtenä syynä kuinka nuorilta vaaditaan ihan liikaa nykyään ja kuinka se aiheuttaa ahdistusta ja stressiä.

Miksi minusta silti tuntuu, että asia on oikeasti ihan toisin. Toki joukossa on niitä, jotka stressaavat itsensä täydellisyydentavoittelussaan, mutta noin lähtökohtaisesti mielestäni nuorilta ei vaadita ollenkaan niin paljon kuin ennen vaan passataan liiaksikin. Asioita tehdään paljon heidän puolestaan ja nykyteknologia on helpottanut huomattavasti moni asioita.

Esim. Koulussa pitää tehdä esitelmä aiheeseen X. Omana kouluaikana tämä olisi tarkoittanut reissua kirjastoon etsien aiheeseen liittyen kirjoja, joista koostaa sitä. Nykyään tämän tiedonkeruun voi tehdä kotisohvalta sähköisesti. Aiemmin lapsilla oli kotitöitä ja muita velvollisuuksia, joita tuli hoitaa koulun lisäksi. Nykyään se on aika harvinaista tai helpotettua. On tiskikoneet ja robotti-imurit tai osalla käy jopa siivooja kotona. Aiemmin lapsilla oli harrastuksia, joita harrastivat pitkäjänteisesti itseään kehittäen. Nykyään tämäkin on vähemmistön juttuja ja esim. soittimien soittaminen on vähentynyt todella paljon.

Nykylapsilla ei tunnu olevan resilienttiä juuri minkäänlaista. Itse vaadin omiltani, enkä anna kaikkea tarjottimella, mutta myönnän, että heidänkin vaatimukset ovat helpompia kuin omani aikanaan.

Jos ei joudu koskaan kohtaamaan haasteita, ei myöskään resilientti pääse kehittymään vaan helpotkin asiat alkavat tuntumaan haastavilta ja liian työläitä kun joku sitten joskus vaatiikin tekemään jotain.

Kommentit (75)

Vierailija
1/75 |
18.12.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei se ole tuo mitä joutuu tai ei joudu tekemään. Stressi tulee siitä tiedosta mitä koko ajan ympäristöstä tulee mihin täytyy pystyä. Pitää saada hyvät arvosanat että pääsee hyviin jatko-opintoihin, koska koulutusvaatimukset on nousseet niin poskettomiksi.

Vierailija
2/75 |
18.12.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kysyt siis:

Miksi minusta silti tuntuu, että asia on oikeasti ihan toisin.

Vastaus:

Olet kuten täti on aina ja kaikkina aikoina olleet. Joka sukupolvessa toistuu tämä nuorten helpollapääsemosen kauhistelu.

Ei mitään uutta.

Ole huoleti.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/75 |
18.12.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Siihen esitelmään ei kirjastoaikana vaadittu niin paljon kuin nykyään. Riitti että luit kirjasta asiaa ja kirjoitit siitä esitelmän. Nyt pitää etsiä netistä se päivitetty tieto (jatkuvasti tulee uutta tietoa).

Lisäksi arvosanojen merkitys on korostunut huomattavasti etenkin nyt, kun lukiosta haetaan korkeakouluihin yo-todistuksella. Rehkit 3 vuotta kuin hullu jotta arvosanat ovat huippuja eivätkä yliopistojen ovet sulkeudu naamasi edestä. Ennen riitti että kahlasi lukion läpi jotenkin ja pänttäsi pari kuukautta pääsykokeeseen. Lisäksi jo nuorena tiedostetaan tulevan työelämän kaoottisuus. Pätkää ja projektia toisensa perään, ei tietoakaan säännöllisestä toimeentulosta koulutuksesta huolimatta.

Tarviiko huolta ilmastonmuutoksesta edes mainita? Tämä oli vieras käsite edelliselle sukupolvelle.

Lisäksi ulkonäköpaineet ovat kasvaneet tolkuttomiksi somen jatkuvan kuva- ja videovirran ansiosta. Ennen kauniita ihmisiä näki telkkarissa ja naistenlehdissä, nyt ne tunkevat naamalle päivittäin joka tuutista. Ja on tutkittu juttu, että mitä enemmän kauniita ja komeita ihmisiä näkee, sitä tyytymättömämpi on itseensä. Tämä aiheuttaa ahdistusta ja myös mt-ongelmia.

Mutta joku sen jo sanoikin, aina on edeltävä sukupolvi kärsinyt ja tehnyt enemmän. Jokaisella vuosisadalla.

Vierailija
4/75 |
18.12.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen eri mieltä.

"Ennen vanhaan" jos et ollut ns. lukuihmisiä, riitti että taaplasit peruskoulun läpi ja sitten kävelit jonnekin kauppaan tai rakennusmaalle kysymään töitä jotka opetettiin samalla kun teit. Sait silti vakituisen työpaikan ja palkkaa. Oli tavallista että halutessaan töissä sai olla eläkeikään asti ja uralla pystyi jopa etenemään ihan vaan käytännön kokemuksen opettamin asioiden turvin.

Nykyään maailma on armoton niille jotka eivät opi lukemalla. Jokaiseen työhön täytyy olla vähintäänkin ammattitutkinto ja työn jatkuminen on epävarmaa. Varsinkin matalasti koulutetuilla aloilla silpputyö on enemmän sääntö kuin poikkeus.

Alalla kuin alalla tehostetaan järjettömyyksiin asti ja työntekijät ovat kertakäyttötavaraa jonka voi polttaa loppuun ja heittää pois.

Vierailija
5/75 |
18.12.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Olen eri mieltä.

"Ennen vanhaan" jos et ollut ns. lukuihmisiä, riitti että taaplasit peruskoulun läpi ja sitten kävelit jonnekin kauppaan tai rakennusmaalle kysymään töitä jotka opetettiin samalla kun teit. Sait silti vakituisen työpaikan ja palkkaa. Oli tavallista että halutessaan töissä sai olla eläkeikään asti ja uralla pystyi jopa etenemään ihan vaan käytännön kokemuksen opettamin asioiden turvin.

Nykyään maailma on armoton niille jotka eivät opi lukemalla. Jokaiseen työhön täytyy olla vähintäänkin ammattitutkinto ja työn jatkuminen on epävarmaa. Varsinkin matalasti koulutetuilla aloilla silpputyö on enemmän sääntö kuin poikkeus.

Alalla kuin alalla tehostetaan järjettömyyksiin asti ja työntekijät ovat kertakäyttötavaraa jonka voi polttaa loppuun ja heittää pois.

Jaa. Kyllä amiksille itseasiassa löytyy töitä nyt paremmin kuin akateemisille. Rakennusmiehet ja sähkärit revitään käsistä, putkareista puhumattakaan. Ja palkatkin paremmat kuin ennen. Ja ihan normaali lukutaidolla selviää. Amiksiin vaan tulee oikeasti nykyään porukkaa, jotka eivät osaa lukea tai kirjoittaa kunnolla, koska kielitaito tai vaatimisen puute aiemmin.

Vierailija
6/75 |
18.12.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Se on resilienssi. Ei resilientti.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/75 |
18.12.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Siihen esitelmään ei kirjastoaikana vaadittu niin paljon kuin nykyään. Riitti että luit kirjasta asiaa ja kirjoitit siitä esitelmän. Nyt pitää etsiä netistä se päivitetty tieto (jatkuvasti tulee uutta tietoa).

Lisäksi arvosanojen merkitys on korostunut huomattavasti etenkin nyt, kun lukiosta haetaan korkeakouluihin yo-todistuksella. Rehkit 3 vuotta kuin hullu jotta arvosanat ovat huippuja eivätkä yliopistojen ovet sulkeudu naamasi edestä. Ennen riitti että kahlasi lukion läpi jotenkin ja pänttäsi pari kuukautta pääsykokeeseen. Lisäksi jo nuorena tiedostetaan tulevan työelämän kaoottisuus. Pätkää ja projektia toisensa perään, ei tietoakaan säännöllisestä toimeentulosta koulutuksesta huolimatta.

Tarviiko huolta ilmastonmuutoksesta edes mainita? Tämä oli vieras käsite edelliselle sukupolvelle.

Lisäksi ulkonäköpaineet ovat kasvaneet tolkuttomiksi somen jatkuvan kuva- ja videovirran ansiosta. Ennen kauniita ihmisiä näki telkkarissa ja naistenlehdissä, nyt ne tunkevat naamalle päivittäin joka tuutista. Ja on tutkittu juttu, että mitä enemmän kauniita ja komeita ihmisiä näkee, sitä tyytymättömämpi on itseensä. Tämä aiheuttaa ahdistusta ja myös mt-ongelmia.

Mutta joku sen jo sanoikin, aina on edeltävä sukupolvi kärsinyt ja tehnyt enemmän. Jokaisella vuosisadalla.

Entisiin arvosanoihin vaadittiin itseasiassa enemmän. Opettajathan valittaa koko ajan kuinka taso on laskenut, eikä oppilaat enää suoriudu samoista kokeista kuin aiemmin.

Ja ihan oletusarvona pidin sitä, että arvosanani olivat hyviä. Eikä vaatinut mahdottomia. Töitä tietenkin. Oli myös ihan tavallista, että opiskelijoilla oli esim. pitkä matematiikka ja sen lisäksi vielä ylim. kieli. Ruotsi oli pakko kirjoittaa ja reaali koostui useammasta aineesta. Kirjoituksissa vaadittiin huomattavasti enemmän osaamista.

Vierailija
8/75 |
18.12.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Se on resilienssi. Ei resilientti.

Varmaan onkin. En tarkistanut kirjoitusvirheitä ennen lähettämistä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/75 |
18.12.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siihen esitelmään ei kirjastoaikana vaadittu niin paljon kuin nykyään. Riitti että luit kirjasta asiaa ja kirjoitit siitä esitelmän. Nyt pitää etsiä netistä se päivitetty tieto (jatkuvasti tulee uutta tietoa).

Lisäksi arvosanojen merkitys on korostunut huomattavasti etenkin nyt, kun lukiosta haetaan korkeakouluihin yo-todistuksella. Rehkit 3 vuotta kuin hullu jotta arvosanat ovat huippuja eivätkä yliopistojen ovet sulkeudu naamasi edestä. Ennen riitti että kahlasi lukion läpi jotenkin ja pänttäsi pari kuukautta pääsykokeeseen. Lisäksi jo nuorena tiedostetaan tulevan työelämän kaoottisuus. Pätkää ja projektia toisensa perään, ei tietoakaan säännöllisestä toimeentulosta koulutuksesta huolimatta.

Tarviiko huolta ilmastonmuutoksesta edes mainita? Tämä oli vieras käsite edelliselle sukupolvelle.

Lisäksi ulkonäköpaineet ovat kasvaneet tolkuttomiksi somen jatkuvan kuva- ja videovirran ansiosta. Ennen kauniita ihmisiä näki telkkarissa ja naistenlehdissä, nyt ne tunkevat naamalle päivittäin joka tuutista. Ja on tutkittu juttu, että mitä enemmän kauniita ja komeita ihmisiä näkee, sitä tyytymättömämpi on itseensä. Tämä aiheuttaa ahdistusta ja myös mt-ongelmia.

Mutta joku sen jo sanoikin, aina on edeltävä sukupolvi kärsinyt ja tehnyt enemmän. Jokaisella vuosisadalla.

Entisiin arvosanoihin vaadittiin itseasiassa enemmän. Opettajathan valittaa koko ajan kuinka taso on laskenut, eikä oppilaat enää suoriudu samoista kokeista kuin aiemmin.

Ja ihan oletusarvona pidin sitä, että arvosanani olivat hyviä. Eikä vaatinut mahdottomia. Töitä tietenkin. Oli myös ihan tavallista, että opiskelijoilla oli esim. pitkä matematiikka ja sen lisäksi vielä ylim. kieli. Ruotsi oli pakko kirjoittaa ja reaali koostui useammasta aineesta. Kirjoituksissa vaadittiin huomattavasti enemmän osaamista.

Ensin sanot että ennen vaadittiin mahdottomia, sitten että oli oletus että arvosanat olivat hyviä kun ne ei paljoa vaatineet…. Hmmm

Eri

Vierailija
10/75 |
18.12.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mielenterveysongelmat johtuvat eniten siitä, että vaaditaan lapsia ja nuoria olemaan asteikolla 4-10 vähintään 11½ osaamiseltaan ja persoonaltaan, ulkonäköä unohtamatta että kelpaisivat mihinkään. Mitään tulevaisuutta ei ole, mitä ottaa tavoitteeksi. Vaaditaan taistelemaan kaikesta saamatta mitään. Vaikka voittaisit maailmanmestaruuden uudella ennätysajalla, tulee viestiä että olisi pitänyt pystyä parempaan tai että kampaus olisi pitänyt olla jotain ääliötä miellyttävä että olisi vaivautunut katsomaan suoritustasi.

Mikään ei riitä, mikään ei kelpaa ja syyllistetään päälle vielä siitä että mielenterveys horjuu. Ennen kelpasi jonnekin jopa peruskoulun vitosen papereilla. Koki itsensä tärkeäksi, osaksi kokonaisuutta. Silloin vaadittiin olemaan hyvä siinä yhdessä hommassa, ei jumalasta yksi ylöspäin kaikin tavoin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/75 |
18.12.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on resilienssi. Ei resilientti.

Varmaan onkin. En tarkistanut kirjoitusvirheitä ennen lähettämistä.

Kirjoitusvirhe olisi esim ”realienssi” tai ”resilie ssi”. Toistuva väärän termin käyttö ei ole kirjoitusvirhe.

12/75 |
18.12.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mä luulen, että nykyajan uusperheet aiheuttavat lapsille psyykkisiä ongelmia. Että perheeseen muuttaa yhtäkkiä joku mies, jolle äiti tulee pian raskaaksi ja muutaman vuoden kuluttua taas sama homma.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/75 |
18.12.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pikkasen on ap pihalla. Se että työn teon tavat ovat muuttuneet, ei tee työstä välttämättä helpompaa. Ei se tietokone itse sitä tietoa hae, se on haettava sieltä ihan itse. Jatkuva koneella istuminen uuvuttaa, tuhoaa silmät ja terveyden.

Ennen töitä sai tuosta noin vaan, nyt ei kun arvalla. Ennen sai kouluttautua vaikka 10 eri tutkintoon, nyt jos teet väärän päätöksen, loppuelämäsi on pilalla. Jos haluat yliopistoon, pitää takoa huippuarvosanoja. Vanhemmat sukupolvet haukkuvat, väheksyvät ja vihaavat kuten ap. Ennen mietittiin kuinka monya tuntia töitä pitää tehdä että saa ostettua talon, nyt mietitään kuinka montaa työtä pitää tehdä että on varaa maksaa vuokra. On väkivaltaa, huumeita, kiusaamista, maalittamista yms. Elämä ei ole mitenkään helpompaa.

Vierailija
14/75 |
18.12.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Nykyään nuorilta todellakin vaaditaan liikaa. Yhteiskunta vaatii. Toisaalta jätetään ihan yksin ja toisaalta vaatimukset on jäätäviä.

Meidän kuopuksen yläkoulussa oli opetus niin surkeaa, että esimerkiksi matikka ja äidinkieli jäi kokonaan kodin harteille. Jos koti ei kyennyt auttamaan, lapsi jäi heitteille.

Nyt kuopus on lukiossa ja äidinkieli on niin vaativaa, että jos olisi mennyt niillä koulun opeilla lukioon, ei olisi päässyt edes ekasta kurssista läpi.

Koko ajan on suorituspaine niskassa, mutta esimerkiksi olosuhteista ei huolehdita, koronakin saa levitä ihan vapaasti.

Me pystymme koko ajan paikkaamaan, huolehtimaan ja olemaan ottamassa kiinni, mutta entäs ne nuoret, joilla ei tällaista apua ole?

t. 17- ja 19-vuotiaiden äiti

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/75 |
18.12.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen miettinyt samaa kuin ap. Jotenkin tuntuu että kaikkeen tarjotaan kriisiapua, siis ihan mitättömiin juttuihin. Eipä ennen juuri järkytytty vaikka olisi "hirtetty mies" roikkunut tienposkessa. Ennen mentiin jalkaisin tai kävellen kouluun, niin nyt vaan joko vanhemmat vie, tai ajellaan sähkölaudalla sinne eikä juuri liikuta. Ennen oli normaalia mennä töihin koulun ohessa ja nykyään tuntuu ettei kukaan ole edes kesätöissä missään. Oletetaan että vanhemmat tai valtio hoitaa kaiken. 

Minusta tuntuu ettei nykynuorisolla ole sellaista "toleranssia" mihinkään vaan kaikesta järkytytään, masennutaan ja mennään sekaisin. 

Vierailija
16/75 |
18.12.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Olen miettinyt samaa kuin ap. Jotenkin tuntuu että kaikkeen tarjotaan kriisiapua, siis ihan mitättömiin juttuihin. Eipä ennen juuri järkytytty vaikka olisi "hirtetty mies" roikkunut tienposkessa. Ennen mentiin jalkaisin tai kävellen kouluun, niin nyt vaan joko vanhemmat vie, tai ajellaan sähkölaudalla sinne eikä juuri liikuta. Ennen oli normaalia mennä töihin koulun ohessa ja nykyään tuntuu ettei kukaan ole edes kesätöissä missään. Oletetaan että vanhemmat tai valtio hoitaa kaiken. 

Minusta tuntuu ettei nykynuorisolla ole sellaista "toleranssia" mihinkään vaan kaikesta järkytytään, masennutaan ja mennään sekaisin. 

Siis kuka ei järkyttynyt jos tienposkessa oli joku hirtettynä? :D Mitäs leffoja on tällä kertaa tullut katsottua?

Vierailija
17/75 |
18.12.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Olen miettinyt samaa kuin ap. Jotenkin tuntuu että kaikkeen tarjotaan kriisiapua, siis ihan mitättömiin juttuihin. Eipä ennen juuri järkytytty vaikka olisi "hirtetty mies" roikkunut tienposkessa. Ennen mentiin jalkaisin tai kävellen kouluun, niin nyt vaan joko vanhemmat vie, tai ajellaan sähkölaudalla sinne eikä juuri liikuta. Ennen oli normaalia mennä töihin koulun ohessa ja nykyään tuntuu ettei kukaan ole edes kesätöissä missään. Oletetaan että vanhemmat tai valtio hoitaa kaiken. 

Minusta tuntuu ettei nykynuorisolla ole sellaista "toleranssia" mihinkään vaan kaikesta järkytytään, masennutaan ja mennään sekaisin. 

Meillä sanottiin lukion vanhempainillassa erikseen, että töihinmenoa ei suositella lukion ohella. Se kun on vaativuudeltaan nyt ihan eri tasoa kuin ennen.

Eikähän niitä töitäkään niin vain ole, esikoiseni lähetti viime kevään ja kesän aikana 70 hakemusta, kunnes viimein heinäkuussa sai kesätyön.

Vierailija
18/75 |
18.12.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Suositummat alat amiksissakin vaativat yli 8 keskiarvoa.

Ne kuutosen pojat menevät, minne pääsevät.

Oma 13v lapseni kärsii lukivaikeudesta ja hahmotushäiriöstä. Historia ja biologia kasit, kun kiinnostavat, kielet ja äidinkieli kuutoset, matikka oli ala-asteella 8, mutta nyt monimutkaistuessaan on senkin tulokset laskeneet.

Lisärajoitteena ammatinvalinnassa on epilepsia.

Ahdistaa tosiaan lapsen tulevaisuus.

Vierailija
19/75 |
18.12.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllä vaaditaan liikaa joka suunnalta. Nykyään koulunkäynti ja opiskelu vaatii sellaisia itseohjautuvuustaitoja joita kaikilla ei ole. Vaatimukset tulevat myös somen ja mainonnan kautta; vaatimuksia ja mielikuvia minkälainen pitää olla jotta kelpaa ja on oikeanlainen. Ennen oli vain se oma kaveri-/ tuttavapiiri mittarina ja vertailukohteena. Nyt somen kautta luodaan mielikuvia täydellisyydestä jota pitää kaikin keinoin tavoitella elämän joka osa-alueella jotta ei tuntisi itseään epäonnistuneeksi. Sanomattakin on selvää että ne asiat ovat pääosin vain mielikuvia jotka eivät kerro koko totuutta. Ainoastaan sen mitä haluaa jakaa elämästään, ja sekin yleensä kaunisteltuna versiona. Nuoret ovat haavoittuvia, haluavat olla kuten muut ja janoavat hyväksyntää. On helppo uupua, masentua, lannistua kun jatkuvasti kokee itsensä riittämättömäksi. Vaikka kuinka yrittää, tulee aina vaan uusia vaatimuksia täytettäväksi. Jokainen tahollaan yrittää omalta osaltaan pyrkiä siihen mitä kuvittelee kaikilla muilla olevan. Ja lopulta suurin osa on oikeasti ihan tavallisia ihmisiä joilla on tavallinen elämä, ja sen pitäisi olla ihan riittävää.

Vierailija
20/75 |
18.12.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Pikkasen on ap pihalla. Se että työn teon tavat ovat muuttuneet, ei tee työstä välttämättä helpompaa. Ei se tietokone itse sitä tietoa hae, se on haettava sieltä ihan itse. Jatkuva koneella istuminen uuvuttaa, tuhoaa silmät ja terveyden.

Ennen töitä sai tuosta noin vaan, nyt ei kun arvalla. Ennen sai kouluttautua vaikka 10 eri tutkintoon, nyt jos teet väärän päätöksen, loppuelämäsi on pilalla. Jos haluat yliopistoon, pitää takoa huippuarvosanoja. Vanhemmat sukupolvet haukkuvat, väheksyvät ja vihaavat kuten ap. Ennen mietittiin kuinka monya tuntia töitä pitää tehdä että saa ostettua talon, nyt mietitään kuinka montaa työtä pitää tehdä että on varaa maksaa vuokra. On väkivaltaa, huumeita, kiusaamista, maalittamista yms. Elämä ei ole mitenkään helpompaa.

Eräs tuntemani FM(historia) kertoi, että hänen peruskoulun päättötodistuksen keskiarvonsa oli 6,6, eikä yo-todistuskaan kehuja kestänyt.

Nuorista(90-luvun puolivälistä eteenpäi syntyneet)yliopistoon pyrkineistä sukulaislapsistani kaikki ovat olleet peruskoulussa yli ysin ka:n oppilaita ja yo-todistuksessakin L:ää, E:tä ja M:ää.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yksi kuusi kahdeksan