Tulipa paha mieli, kun katsoin vanhoja kuvia yksistä juhlista, joissa syömistäni kommentoitiin
Olin 11-vuotias. Juhlien ruokailu alkoi ja otin lautaselleni kasviskeittoa ja erilliselle lautaselle salaattia ja vaalean leivänpalan. Istuin erään vanhempieni ystävän vieressä ja tämä mies kommentoi ruokailun aikana ainakin kaksi kertaa, kuinka olin ottanut hirveän määrän ruokaa ja "noinko paljon syöt". Outoa oli se, että tämä mies itse oli vielä luokanopettaja, joten olisi voinut olettaa hieman enemmän hienotunteisuutta. Koko ruokanautinto meni ihan pilalle, kun tuli niin inhottava ja lihava olo. Jälkiruokaa otin sitten aivan todella vähän, kun en tietenkään kehdannut syödä. Nyt vuosia myöhemmin, kun katson kuvia niin olin hyvin laiha ja ikäisekseni pitkä. Nykyäänkin minun on vaikea syödä muiden kuin aivan läheisimpieni nähden ja tämä alkoi noista juhlista. Varsinkin näin joulun alla toivoisin, että antaisitte toisten syödä rauhassa ilman kommentoimista.
Kommentit (33)
Kyllä minä niin mieleni pahoitin, kun se naapurin Mirva sanoi niin rumasti silloin 15.08. 1987.
Vieläkin olen ihan lamaantunut ja uhrina.
( huomaa sarkasmi. )
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minä niin mieleni pahoitin, kun se naapurin Mirva sanoi niin rumasti silloin 15.08. 1987.
Vieläkin olen ihan lamaantunut ja uhrina.
( huomaa sarkasmi. )
Oletpa hienotunteinen ihminen (huomaa sarkasmi).
Tosiaan outoa, että luokanopettaja kommentoi tuollaista. Luulisi, että luokanopettaja tietäisi, kuinka herkkää aikaa murrosikä ja vähän sitä edeltävä aika on. Lapset ja teinit kun vielä kasvavat niin kovaa vauhtia, että siihen tarvitseekin paljon energiaa. Kasviskeitto ja salaatti ovat muutenkin yleensä aika kevyttä ja terveellistä ruokaa ja juhlissa monilla on muutenkin tapana syödä enemmän kuin mitä arkena.
Kyllä voi aikuiset olla typeriä...
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minä niin mieleni pahoitin, kun se naapurin Mirva sanoi niin rumasti silloin 15.08. 1987.
Vieläkin olen ihan lamaantunut ja uhrina.
( huomaa sarkasmi. )
En huomaa kuin ilkeyden.
Vierailija kirjoitti:
Tosiaan outoa, että luokanopettaja kommentoi tuollaista. Luulisi, että luokanopettaja tietäisi, kuinka herkkää aikaa murrosikä ja vähän sitä edeltävä aika on. Lapset ja teinit kun vielä kasvavat niin kovaa vauhtia, että siihen tarvitseekin paljon energiaa. Kasviskeitto ja salaatti ovat muutenkin yleensä aika kevyttä ja terveellistä ruokaa ja juhlissa monilla on muutenkin tapana syödä enemmän kuin mitä arkena.
Aivan, ei voi kuin miettiä, että mitä kaikkea se on niille omille oppilailleen sanonut.
Voisiko olla niin, että opettaja tarkoitti päinvastaista. Ap otti vain kasviskeittoa, salaattia ja leipäviipaleen. Oliko tarjolla muuta ruokaa myös. Esim. jos joku ottaa vain salaattia niin joku voi sanoa, että otitpa paljon, siis tarkoittaa päinvastaista. Tai sitten joku ottaa kukkuralautasellisen kinkkua jne. ja joku sanoo että otitpa vähän.
Vierailija kirjoitti:
Voisiko olla niin, että opettaja tarkoitti päinvastaista. Ap otti vain kasviskeittoa, salaattia ja leipäviipaleen. Oliko tarjolla muuta ruokaa myös. Esim. jos joku ottaa vain salaattia niin joku voi sanoa, että otitpa paljon, siis tarkoittaa päinvastaista. Tai sitten joku ottaa kukkuralautasellisen kinkkua jne. ja joku sanoo että otitpa vähän.
Tarjolla oli vain kasviskeittoa, salaattia ja leipää. Otin kaikkia niitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisiko olla niin, että opettaja tarkoitti päinvastaista. Ap otti vain kasviskeittoa, salaattia ja leipäviipaleen. Oliko tarjolla muuta ruokaa myös. Esim. jos joku ottaa vain salaattia niin joku voi sanoa, että otitpa paljon, siis tarkoittaa päinvastaista. Tai sitten joku ottaa kukkuralautasellisen kinkkua jne. ja joku sanoo että otitpa vähän.
Tarjolla oli vain kasviskeittoa, salaattia ja leipää. Otin kaikkia niitä.
Ja äänensävy ei ollut sellainen, että olisi tarkoittanut päinvastaista.
Mullekin tasaisin väliajoin on huomauteltu syömisestä ja painosta. Ihan aikuisiälle parikymppiseksi asti. Jos ei syömisestä, niin jollain tavalla pitänyt mainita, että pitää varoa, ettei kerry painoa.
Olin lapsena vähän pyöreä, en varsinaisesti lihava, mutta siis sellainen, että ehkä kilo liikaa kuin liian vähän. Itse en ole sitä kokenut ollenkaan pahana.
Kuitenkin siitä on tehty numero. Aikoinaan töissä (tein fyysisesti raskasta työtä vielä) hain kahviosta lounaaksi sämpylän ja ajattelin sen pikaisesti syödä jossain pukuhuoneen jakkaralla. Eräs työpaikan mies tuli vastaan siinä kahviossa ja sanoi, että älä syö mitään.
Silloin olin hetken huuli pyöreenä, että voiko oikeasti noin törkeästi joku kommentoida nuorelle naiselle ja tuolloin olin ihan normaalipainoinen.
Samoin kerran erään exäni kaveri näki kun söin palan patonkia työpäivän jälkeen, oli heti huomauttamassa että se lihottaa. Tämä sama kaveri jaksoi myös ajaa minut ja exäni Helsingistä Porvooseen asti ravintolaan, mutta sitten syödessä piti kuunnella miten se lihottaa ja turvottaa.
Ihan varmaa on, että jos olisin mies, niin nuo kommentit olisi jääneet sanomatta.
Tuli vaan jotenkin tästä aloituksesta ikävät muistot minullekin mieleen, oli tämä pilaa tai ei, niin ihmetyttää ihmisten ajattelu/ajattelemattomuus. Lista ulkonäön kommentoinnista ja arvostelusta olisi toki paljon pidempi kaikkineen, mutta ehkä se on kasvattanut paksumpaa nahkaa.
Mietin vaan, että miksi syömishäiriöt on niin paljon yleisempiä naisilla.
Miksi olet Facessa sekä Instassa jos mitään ei saa kommentoida?
Vierailija kirjoitti:
Voisiko olla niin, että opettaja tarkoitti päinvastaista. Ap otti vain kasviskeittoa, salaattia ja leipäviipaleen. Oliko tarjolla muuta ruokaa myös. Esim. jos joku ottaa vain salaattia niin joku voi sanoa, että otitpa paljon, siis tarkoittaa päinvastaista. Tai sitten joku ottaa kukkuralautasellisen kinkkua jne. ja joku sanoo että otitpa vähän.
Oli ehkä omasta mielestään vitsikäs, mutta huonotapainen ja vielä opettaja.
Ei kuulu tapoihin kommentoida muiden syömisiä juhlissa eikä missään.
Vierailija kirjoitti:
Mullekin tasaisin väliajoin on huomauteltu syömisestä ja painosta. Ihan aikuisiälle parikymppiseksi asti. Jos ei syömisestä, niin jollain tavalla pitänyt mainita, että pitää varoa, ettei kerry painoa.
Olin lapsena vähän pyöreä, en varsinaisesti lihava, mutta siis sellainen, että ehkä kilo liikaa kuin liian vähän. Itse en ole sitä kokenut ollenkaan pahana.
Kuitenkin siitä on tehty numero. Aikoinaan töissä (tein fyysisesti raskasta työtä vielä) hain kahviosta lounaaksi sämpylän ja ajattelin sen pikaisesti syödä jossain pukuhuoneen jakkaralla. Eräs työpaikan mies tuli vastaan siinä kahviossa ja sanoi, että älä syö mitään.
Silloin olin hetken huuli pyöreenä, että voiko oikeasti noin törkeästi joku kommentoida nuorelle naiselle ja tuolloin olin ihan normaalipainoinen.Samoin kerran erään exäni kaveri näki kun söin palan patonkia työpäivän jälkeen, oli heti huomauttamassa että se lihottaa. Tämä sama kaveri jaksoi myös ajaa minut ja exäni Helsingistä Porvooseen asti ravintolaan, mutta sitten syödessä piti kuunnella miten se lihottaa ja turvottaa.
Ihan varmaa on, että jos olisin mies, niin nuo kommentit olisi jääneet sanomatta.
Tuli vaan jotenkin tästä aloituksesta ikävät muistot minullekin mieleen, oli tämä pilaa tai ei, niin ihmetyttää ihmisten ajattelu/ajattelemattomuus. Lista ulkonäön kommentoinnista ja arvostelusta olisi toki paljon pidempi kaikkineen, mutta ehkä se on kasvattanut paksumpaa nahkaa.Mietin vaan, että miksi syömishäiriöt on niin paljon yleisempiä naisilla.
Naisten ulkonäköä on aina kommentoitu enemmän kuin miesten. En yhtään ihmettele, miksi syömishäiriöt ovat naisilla yleisempiä.
Vierailija kirjoitti:
Miksi olet Facessa sekä Instassa jos mitään ei saa kommentoida?
En ole instagramissa ja facebookissa olen vain siksi, että voin ilmoittautua tapahtumiin, en seuraa ketään, enkä anna kenenkään seurata minua.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minä niin mieleni pahoitin, kun se naapurin Mirva sanoi niin rumasti silloin 15.08. 1987.
Vieläkin olen ihan lamaantunut ja uhrina.
( huomaa sarkasmi. )
Idiootti (ei sarkasmia).
Mulla on yksi sukulainen, joka sanoo muutenkin mitä sylki suuhun tuo. Kommentoi luonnollisesti siis myös annoskokojani. Miehet kyllä saavat hänen mielestään syödä niin paljon kuin haluavat, naisten annokset vaan kiinnostavat.
Otan hänen läsnäollessaan oikein kunnon annoksen. Ihan turha yrittää alistaa tuollaisella. Itse päätän mitä sisääni menee ja kuinka paljon, on kyse sitten ruuasta tai jostain muusta.
Ei vaan ole kohteliasta mättää ruokaa jos on vierailulla, koska ei itse edes maksa ruokaa. Ruokailu on juhlissa sosiaalinen tapahtuma, eikä tarkoitus ole tankata ruokaa toisten piikkiin mahdollisimman paljon. Ei edes hoikalla, mutta erityisesti lihavan ei ole syytä vetää tyyliin kolme kakkupalaa, kun ilmaiseksi saa, vaan jättää ruokaa toisillekin.
Joo on kyllä uskomatonta, että joillakin on pokkaa kommentoida toisten syömisiä varsinkin juhlissa, joissa pitäisi olla hauskaa ja nauttia.