Teini ja "uusperheen" joulu
Mitä pitäisi tehdä, kun teini mököttää ja itkee, kun meille olisi tulossa tapaninpäivänä miesystäväni ja hänen lapsensa kylään? Tapaamme aina joskus miesystävääni ja hänen lapsiaan viikonloppuisin ja loma-aikoina, ja teini käyttäytyy aivan kuin olisin ottanut jonkun hirveän alkoholisti-isäpuolen ja kamalan kakaralauman meidän katon alle pilaamaan hänen elämäänsä. Miesystäväni on ihan mukava ja tavallinen ihminen, samoin hänen lapsensa, ja teinillä on aina oikeus olla omassa huoneessa, jos he ovat meillä kylässä. Kyläilyjä on siis ehkä kerran pari kuukaudessa. Tuntuu että teini kiristää minua jotenkin henkisesti. Ymmärrän hänen tunteitaan, mutta ei kai minun tarvitse koko elämääni viettää hänen pillinsä mukaan? Teini ei käy juuri isälläänkään, joten minulla on hyvin vähän omaa aikaa ja yritän pitää seurustelusuhdetta silti elossa mieheen. Rakastan häntä syvästi ja toivon hänen kanssaan yhteistä tulevaisuutta. Ymmärrän teinin tunteita, ja hänellä on selvästi oikeasti paha olla, kun hän itkeekin, mutta tämä tuntuu ihan kauhealta. En tiedä miten selittäisin miesystävällenikään, että joulusuunnitelmat on peruutettu eikä hän lapsineen tervetullut. En tiedä missä rajat menevät? Itselle on tässä vaiheessa ihan v:n sama miten se joulu menee, pelkään vain että joku pahoittaa mielensä, mies tai teini.
Kommentit (848)
Vierailija kirjoitti:
Keskustele teinin kanssa. Miksi käyttäytyy noin?
Sano, että vaikka olet äiti niin sinulla on myös oikeus uuteen parisuhteeseen.
Kysy ,olisiko teini sitten onnellinen jos olisit yksin? Ja miksi? Muistuta, että jossain vaiheessa hän muuttaa kotoa, haluaako hän, että äiti jää sitten yksin.
Tuonikäisen tulee alkaa jo sietää erilaisia ihmisiä, myös niitä joista ei niin tykkää.
Tehokas keino saada välit poikki omaan lapseen on pakottaa uusperheleikkiin. No mutta, onhan sillä ihqulla miesystävällä lapsia vaikka muille jakaa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselläni syvää kokemusta ”äidin uudesta miehestä”
Suurin kysymys onkin että mikä on syy esim lapsen itkuun asiasta? Oletteko keskustelleet siten että lapsi on saanut kertoa avoimesti tunteistaan ja ajatuksistaan?
Itku on aika voimakas juttu, onko heidän välillään mahdollisesti tapahtunut jotain ikävää? Miten mies kohtelee lastasi ja suhtautuu häneen? Pyöriikö kaikki miehen pienempien lasten ympärillä? Oletko sokea tilanteelle lapsesi näkökulmasta?
Äideillä usein se oma itsekkyys ajaa näiden kysymysten ohi näissä tilanteissa. Ehkä pieni tilannekatsaus joka suuntaan olisi hyvä eikä vaan se että valittaa lapsesta ja etsii hänestä vikoja. Ymmärrän täysin jos hän ei halua jouluna heitä luoksenne.Käytät tekstissä kovasti sanaa teini, teini on kuitenkin vielä lapsi.
Niin kai sitä on sitten itsekäs, vaikka tuntuu, että yrittää vain luovia toisten toiveiden mukaan, ja omat toiveet tulevat aina viimeisenä. Olen miettinyt usein sitä, että oikeastiko eron jälkeen äitien pitäisi tehdä joku selibaattilupaus ja pyhittää elämänsä lapsilleen ja sitten kun he muuttavat pois kotoa, pitää jäädä vanhenemaan yksin, vai mikä olisi se tapa, joka kelpaisi. Hyvä viesti kyllä, ja olemme kyllä puhuneet teinin kanssa näistä asioista aika paljonkin. Ei hän oikein osaa itsekään sanottaa sitä pahan olon syytä, luulen että hän tuntee olonsa yksinäiseksi ja ahdistuneeksi ja hän tuntee syyllisyyttä siitä, että rajoittaa minua niin paljon, mutta ei voi sille mitään, koska vieraat ihmiset vain ahdistavat häntä niin paljon.
Kumartakaa. The Marttyyriyys saapuu. Rajoittaa minua NIIN paljon 😂😂😂😂😂😂😂😂😂
Minun äitini raahasi "Vilhon" elämäämme kun minä olin 16. Rasvainen ällöttävä ukkeli epämääräisine vitseineen.
Lähdin kotoa niin pian kuin pystyin, enkä ole vuosikymmeniin ollut enää äitini kanssa tekemisissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi joulua pitää viettää heilan kanssa? Joulu on perhejuhla, miesystävä lapsineen ei ole teidän perhettä.
Tuo kyseinen "heila" on minulle kaikkein läheisin aikuinen tässä maailmassa. Jos kävisin hänen kanssaan vihillä, niin sittenkö tilanne muuttuisi? Koen että mies on perhettäni. Olemme seurustelleet jo vuosia.
Miksi ette asu yhdessä? Ajatteleeko mies samalla tavalla sinusta kuin sinä hänestä?
Emme asu yhdessä nimenomaan lasten takia, että he eivät joudu vaihtamaan kouluja ja heidän elämänsä ei muutenkaan mullistuisi. Mies ajattelee minusta ihan samalla lailla. Olemme puhuneet tästä usein. Suhteemme on vakaa, mutta elämäntilanne on haastava, kun kummallakin on lapsia, emmekä halua sotkea heidän elämäänsä.
Ette halua sotkea lasten elämää ja kuitenkin sotkette. Miksi ette tapaile enemmän kahden kesken? Miksi ne miehen lapsetkin on teillä kyläilemässä, eikö se mies voi tavata sinua ilman niitä lapsia ja myös hänen luonaan?
Tapailemme myös kahden kesken, mutta koska lapset ovat melkein aina meillä, sellaisia aikoja on hyvin vähän. Miehen lapset ovat meillä siksi, että he ovat vielä aika pieniä, eikä heitä voi jättää kotiin yksin. Olisi ehkä myös vähän kummallista, jos mies jättäisi omat lapsensa hoitajalle ja tulisi tänne minun ja teinini luo. Niin se vaan menee, että jos ihmisillä on perhettä, niin he myös toimivat jossain määrin perheenä.
Onko mies totaaliyksinhuoltaja, vai miksi lapset ovat aina hänen luona eikä äidillään?
Pitääkö tässä nyt avata meidän perheiden kaikki aikataulut, että täällä saa tällaiset inttäjät nyt tarvitavia faktoja. Meidän kummankin perheessä ovat lapset enimmäkseen meillä. Meillä on myös jonkin verran sellaista aikaa, että toisen lapset on eksillään ja toisen kotona, ja silloin voidaan tavata niin että on mies+minä+toisen lapset. Joskus tavataan niin että on vain aikuiset. Tilanne on minun kannaltani sellainen, että koska teini ei näitä tyyppejä siedä, tapaan miestä paljon vähemmän kuin haluaisin. Hän lapsensa eivät vaikeile tässä tilanteessa tällä tavalla. Ainoastaan minun teinini pitää tätä tilannetta vaikeana.
Ja just se joulu pitää päästä pilaamaan? Pilata välinsä omaan lapseen vain koska haluu? Ettekö voi tavata muulloin, muualla, eihän sitä teiniä enää tarvitse joka hetki vahtia.
Miten joulu voi mennä pilalle jos mies lapsineen tulee vasta tapanina kyläilemään?
Miten ap:n joulu menisi pilalle siitä, jos mies tällä kertaa kestittäisi ap:ta tapanina luonaan?
Teinikin varmasti olisi mielellään hetken rauhassa kotonaan. Ap saisi viettää laatuaikaa miehen tarjoamien jouluherkkujen ääressä.
Teini-ikäiseltä voi jo odottaa, että hän ei omista vanhempiaan, vaan heillä on vanhemmuuden lisäksi muita rooleja sekä omia tarpeita ja tavoitteita elämälleen. Toki vähän riippuu onko kyseessä 13-vuotias tai 16-vuotias.
Itse kokisin voivani keskustella teinin kanssa jo omista tunteistani miesystävääni kohtaan, ja siitä, että hän on minulle tärkeä läheinen. Samassa keskustelussa voi korostaa lapsen tärkeyttä, ja selittää että tunteet miesystävää kohtaan eivät uhkaa lapsen merkitystä vanhemman elämässä. Teiniltä voi edellyttää jo kunnioitusta ja vanhemmalle tärkeitä ihmisiä kohtaan, ja perus käyttäytymissääntöjen noudattamista. Jos kumminkin vietätte aaton ja joulupäivän yhdessä perheenä, niin tapaninpäivänä voi kutsua jo perheen ulkopuolisia kylään.
Jos olette seurustelleet vuosia, niin onko tapana aina ollut pitää mies ja lapsesi erillään? Mietin, että vaikka tällä olisi ollut tarkoitus noudattaa lapsen tahtoa, niin voisiko lapsellesi kuitenkin voinut syntyä käsitys että miesystäväsi haluaa viettää aikaa vain sinun kanssasi eikä ole hänestä lainkaan kiinnostunut? Lapset tulkitsevat asioita herkästi hyvin henkilökohtaisesti. Jos lapsellasi onkin toive tutustua mieheen paremmin, mutta koska keinot siihen puuttuvat, niin hän ottaa etäisyyttä? Ja te aikuisina sallimalla tämän? On mahdollista että teini itsekin toivoisi osaavansa ottaa miesystävääsi enemmän kontaktia, mutta on tulkinnut että hän on itse ei-toivottu.
Yhteenvetona: puhukaa, puhukaa, puhukaa!
Vierailija kirjoitti:
Minun äitini raahasi "Vilhon" elämäämme kun minä olin 16. Rasvainen ällöttävä ukkeli epämääräisine vitseineen.
Lähdin kotoa niin pian kuin pystyin, enkä ole vuosikymmeniin ollut enää äitini kanssa tekemisissä.
Huh. Tämä olisi ollut painajaiseni teininä. Ja edelleen, päälle nelikymppisenä, uusperhekuvio on todella vaikea ajatus. Ihmiset on erilaisia. Toiset päästävät avoimemmin uusia ihmisiä iholleen, toiset taas eivät. Ja ymmärrän hyvin, että teinille ajatus on tosi vaikea. Ap:n mielestä mies voi olla maailman ihanin, mutta teini ajattelee luultavasti ihan toisin. Kodin pitäisi olla kuitenkin jokaiselle turvapaikka.
Itseäni jäi kiinnostamaan, että mitä tuo tapaninpäivän kyläily käytännössä merkitsee? Parin tunnin vierailua vai koko pesueen yökylään jäämistä, mikä voi jo sinänsä olla melko härdelli, jos pieniä lapsia on useampi?
joo en mä kyllä kenenkään äijän pikkulapsia vahtisi ilmaiseksi jouluna äidin mieleksi 😭
Kannattaa muistaa, että teini on teini. Hän ei ole enää lapsi, muttei myöskään aikuinen, myös tunnekuohut kuuluvat teini-ikään.
Perus käyttäytymissäännöt ja yleinen kohteliaisuus ovat asioita joita itse pyytäisin teiniltä, mutta hänellä on oikeus tunteisiinsa ja mahdollisuus viettää aikaa myös omassa huoneessa jos haluaa. Fiksu mies ymmärtää ja muistaa millainen itse oli teininä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksei mies pistä kotonaan pöytää koreaksi ja pyydä sinua sinne? Ai niin, lapset. Sinä tollo kestit ilmaiseksi ja kaiken valmiiksi. Kysy mieheltä ja kerro tänne vastaukset.
Tähän kysymykseen ap ei ole vastannut. Miksiköhän? Ymmärrän, että voi olla vaikeaa löytää tapaamismahdollisuuksia, mutta miksi mies lapsineen tulee aina naisystävän luo eikä mies kutsu naista omaan kotiinsa?
Mies kutsuu minua kyllä luokseen ja käyn siellä kun joskus harvoin teini on isällään. Siellä on sitten pöytä minulle koreana, mies tollona kestii minua silloin ilmaiseksi. Varmasti hän kestisi myös teiniäni, jos hän sinne suostuisi joskus tulemaan, mutta ei suostu.
Olis kannattanut mainita aloituksessa, että mies tuo neljä pientä lastaan.
Kyllä aikuisella lapsellakin palaisi hermot mammaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi joulua pitää viettää heilan kanssa? Joulu on perhejuhla, miesystävä lapsineen ei ole teidän perhettä.
Tuo kyseinen "heila" on minulle kaikkein läheisin aikuinen tässä maailmassa. Jos kävisin hänen kanssaan vihillä, niin sittenkö tilanne muuttuisi? Koen että mies on perhettäni. Olemme seurustelleet jo vuosia.
Miksi ette asu yhdessä? Ajatteleeko mies samalla tavalla sinusta kuin sinä hänestä?
Emme asu yhdessä nimenomaan lasten takia, että he eivät joudu vaihtamaan kouluja ja heidän elämänsä ei muutenkaan mullistuisi. Mies ajattelee minusta ihan samalla lailla. Olemme puhuneet tästä usein. Suhteemme on vakaa, mutta elämäntilanne on haastava, kun kummallakin on lapsia, emmekä halua sotkea heidän elämäänsä.
Ette halua sotkea lasten elämää ja kuitenkin sotkette. Miksi ette tapaile enemmän kahden kesken? Miksi ne miehen lapsetkin on teillä kyläilemässä, eikö se mies voi tavata sinua ilman niitä lapsia ja myös hänen luonaan?
Tapailemme myös kahden kesken, mutta koska lapset ovat melkein aina meillä, sellaisia aikoja on hyvin vähän. Miehen lapset ovat meillä siksi, että he ovat vielä aika pieniä, eikä heitä voi jättää kotiin yksin. Olisi ehkä myös vähän kummallista, jos mies jättäisi omat lapsensa hoitajalle ja tulisi tänne minun ja teinini luo. Niin se vaan menee, että jos ihmisillä on perhettä, niin he myös toimivat jossain määrin perheenä.
Onko mies totaaliyksinhuoltaja, vai miksi lapset ovat aina hänen luona eikä äidillään?
Pitääkö tässä nyt avata meidän perheiden kaikki aikataulut, että täällä saa tällaiset inttäjät nyt tarvitavia faktoja. Meidän kummankin perheessä ovat lapset enimmäkseen meillä. Meillä on myös jonkin verran sellaista aikaa, että toisen lapset on eksillään ja toisen kotona, ja silloin voidaan tavata niin että on mies+minä+toisen lapset. Joskus tavataan niin että on vain aikuiset. Tilanne on minun kannaltani sellainen, että koska teini ei näitä tyyppejä siedä, tapaan miestä paljon vähemmän kuin haluaisin. Hän lapsensa eivät vaikeile tässä tilanteessa tällä tavalla. Ainoastaan minun teinini pitää tätä tilannetta vaikeana.
Ja just se joulu pitää päästä pilaamaan? Pilata välinsä omaan lapseen vain koska haluu? Ettekö voi tavata muulloin, muualla, eihän sitä teiniä enää tarvitse joka hetki vahtia.
Miten joulu voi mennä pilalle jos mies lapsineen tulee vasta tapanina kyläilemään?
Miten ap:n joulu menisi pilalle siitä, jos mies tällä kertaa kestittäisi ap:ta tapanina luonaan?
Teinikin varmasti olisi mielellään hetken rauhassa kotonaan. Ap saisi viettää laatuaikaa miehen tarjoamien jouluherkkujen ääressä.
Onko miehen vaimo kotona, ja siksi ei voi säätää siellä?
Itsellänikin on samaa kipuileva teini. Hänen kohdallaan on lähinnä kyse siitä, että toivoo vielä vanhempiensa yhteenpaluuta (vaikka exä jätti minut toisen naisen takia).
En lähtisi pakottamaan. Ehdottaisin joko teinille leffa- ja hese-käyntiä kaverin kanssa (ja maksaisin) tai niin kuin muutkin on ehdottaneet menisin miesystävän luo käymään.
Oishan se kivaa jos meillä olisi jotain yhteistä joulunviettoa, mutta se ei nyt vaan teinin oireillessa onnistu. Ehkä ensi jouluna jo onnistuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksei mies pistä kotonaan pöytää koreaksi ja pyydä sinua sinne? Ai niin, lapset. Sinä tollo kestit ilmaiseksi ja kaiken valmiiksi. Kysy mieheltä ja kerro tänne vastaukset.
Tähän kysymykseen ap ei ole vastannut. Miksiköhän? Ymmärrän, että voi olla vaikeaa löytää tapaamismahdollisuuksia, mutta miksi mies lapsineen tulee aina naisystävän luo eikä mies kutsu naista omaan kotiinsa?
Mies kutsuu minua kyllä luokseen ja käyn siellä kun joskus harvoin teini on isällään. Siellä on sitten pöytä minulle koreana, mies tollona kestii minua silloin ilmaiseksi. Varmasti hän kestisi myös teiniäni, jos hän sinne suostuisi joskus tulemaan, mutta ei suostu.
MIKSI te ette voi olla siellä ja jättää teinin rauhaan?
MIKSI sinä tuputat sitä miestä teinillesi? Ällöttävää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselläni syvää kokemusta ”äidin uudesta miehestä”
Suurin kysymys onkin että mikä on syy esim lapsen itkuun asiasta? Oletteko keskustelleet siten että lapsi on saanut kertoa avoimesti tunteistaan ja ajatuksistaan?
Itku on aika voimakas juttu, onko heidän välillään mahdollisesti tapahtunut jotain ikävää? Miten mies kohtelee lastasi ja suhtautuu häneen? Pyöriikö kaikki miehen pienempien lasten ympärillä? Oletko sokea tilanteelle lapsesi näkökulmasta?
Äideillä usein se oma itsekkyys ajaa näiden kysymysten ohi näissä tilanteissa. Ehkä pieni tilannekatsaus joka suuntaan olisi hyvä eikä vaan se että valittaa lapsesta ja etsii hänestä vikoja. Ymmärrän täysin jos hän ei halua jouluna heitä luoksenne.Käytät tekstissä kovasti sanaa teini, teini on kuitenkin vielä lapsi.
Niin kai sitä on sitten itsekäs, vaikka tuntuu, että yrittää vain luovia toisten toiveiden mukaan, ja omat toiveet tulevat aina viimeisenä. Olen miettinyt usein sitä, että oikeastiko eron jälkeen äitien pitäisi tehdä joku selibaattilupaus ja pyhittää elämänsä lapsilleen ja sitten kun he muuttavat pois kotoa, pitää jäädä vanhenemaan yksin, vai mikä olisi se tapa, joka kelpaisi. Hyvä viesti kyllä, ja olemme kyllä puhuneet teinin kanssa näistä asioista aika paljonkin. Ei hän oikein osaa itsekään sanottaa sitä pahan olon syytä, luulen että hän tuntee olonsa yksinäiseksi ja ahdistuneeksi ja hän tuntee syyllisyyttä siitä, että rajoittaa minua niin paljon, mutta ei voi sille mitään, koska vieraat ihmiset vain ahdistavat häntä niin paljon.
Onko kyse siis siitä, että teiniä yleisesti ahdistaa muut/oudot ihmiset? Sehän on täysin eri asia kuin se, että teini täsmällisesti ei halua sinun miesystäväänsä lapsineen teille kylään. Jos teinillä on noin vahva ahdistuneisuushäiriö, niin siihen varmaan kannattaisi viimeistään nyt puuttua jollain ihan ammattitasolla, kun ei ne uudet ihmiskontaktit teinin kasvaessa ainakaan vähene.
En täysin hahmota, että jos on yksi teini niin miten se ap:n vapaa-aika on kortilla tai vähäistä? Eihän se teini nyt enää äitiään joka ainoa hetki työn ulkopuolella äitiään sido?
t. kahden teinin äiti
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksei mies pistä kotonaan pöytää koreaksi ja pyydä sinua sinne? Ai niin, lapset. Sinä tollo kestit ilmaiseksi ja kaiken valmiiksi. Kysy mieheltä ja kerro tänne vastaukset.
Tähän kysymykseen ap ei ole vastannut. Miksiköhän? Ymmärrän, että voi olla vaikeaa löytää tapaamismahdollisuuksia, mutta miksi mies lapsineen tulee aina naisystävän luo eikä mies kutsu naista omaan kotiinsa?
Mies kutsuu minua kyllä luokseen ja käyn siellä kun joskus harvoin teini on isällään. Siellä on sitten pöytä minulle koreana, mies tollona kestii minua silloin ilmaiseksi. Varmasti hän kestisi myös teiniäni, jos hän sinne suostuisi joskus tulemaan, mutta ei suostu.
MIKSI te ette voi olla siellä ja jättää teinin rauhaan?
MIKSI sinä tuputat sitä miestä teinillesi? Ällöttävää.
Ai että jätän oman lapseni yksin kotiin ja oleskelen jonkun muun perheen kanssa? Se olisi varmaan myös vähän ällöttävää, vai?
Vähemmän ällöttävää se on kuin että pakotat sen teinin olemaan ihmisten kanssa, joista ei pidä.
Ja et kai sinä siellä koko päivää ole. Käy kylässä kuten normaalit ihmiset.
Kysy teiniltä onko myös sinulla oikeus vaatia, ettei teini tuo kavereitaan kylään? Sano, että tasapuolisuuden nimissä vietätte koko kotielämänne kahdestaan, sopiiko se teinille. Kerro, ettei elämässä kenelläkään ole vain oikeuksia, tai no vauvoilla on, mutta kun kasvaa elämässä täytyy oppia huomioimaan myös toisia.
Kerro myös, että tunnet itsesi yksinäiseksi kun teini pian on muuttamassa omaan elämään, kerro, että haluat teinin jäävän elämään elämäänsä kanssasi, koska hän ei salli sinun viettävän aikaansa miesystäväsi kanssa.
Kerro, että sinä et hylkää teiniä vaikka sinulla miesystävä onkin. Olisi myös terveellistä selvittää miksi teini ei näe isäänsä? Syy ilmeisesti (jälleen kerran) isässä joka ei rikkaa ristiin laita, että teini viihtyisi myös hänen kanssaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksei mies pistä kotonaan pöytää koreaksi ja pyydä sinua sinne? Ai niin, lapset. Sinä tollo kestit ilmaiseksi ja kaiken valmiiksi. Kysy mieheltä ja kerro tänne vastaukset.
Tähän kysymykseen ap ei ole vastannut. Miksiköhän? Ymmärrän, että voi olla vaikeaa löytää tapaamismahdollisuuksia, mutta miksi mies lapsineen tulee aina naisystävän luo eikä mies kutsu naista omaan kotiinsa?
Mies kutsuu minua kyllä luokseen ja käyn siellä kun joskus harvoin teini on isällään. Siellä on sitten pöytä minulle koreana, mies tollona kestii minua silloin ilmaiseksi. Varmasti hän kestisi myös teiniäni, jos hän sinne suostuisi joskus tulemaan, mutta ei suostu.
Suivaannuit? Otat nokkiisi myös kun teini sanoo suoraan? Miksiköhän ei halua yhteistapaamisia....
Mitä järkeä on 5 ihmisen tulla syömään 2 hengen talouteen kun voisi 1 mennä sinne 5 hengen kotiin "syömään". Koska ravinnostahan ei ole kyse vaan siitä että pääsette hipelöimään toisianne. Jos et kehtaa olla rehellinen omalle lapsellesi vaan vetää herneitä joka aukkoihin niin älä vaadi lapseltasi selityksiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi joulua pitää viettää heilan kanssa? Joulu on perhejuhla, miesystävä lapsineen ei ole teidän perhettä.
Tuo kyseinen "heila" on minulle kaikkein läheisin aikuinen tässä maailmassa. Jos kävisin hänen kanssaan vihillä, niin sittenkö tilanne muuttuisi? Koen että mies on perhettäni. Olemme seurustelleet jo vuosia.
Miksi ette asu yhdessä? Ajatteleeko mies samalla tavalla sinusta kuin sinä hänestä?
Emme asu yhdessä nimenomaan lasten takia, että he eivät joudu vaihtamaan kouluja ja heidän elämänsä ei muutenkaan mullistuisi. Mies ajattelee minusta ihan samalla lailla. Olemme puhuneet tästä usein. Suhteemme on vakaa, mutta elämäntilanne on haastava, kun kummallakin on lapsia, emmekä halua sotkea heidän elämäänsä.
Ette halua sotkea lasten elämää ja kuitenkin sotkette. Miksi ette tapaile enemmän kahden kesken? Miksi ne miehen lapsetkin on teillä kyläilemässä, eikö se mies voi tavata sinua ilman niitä lapsia ja myös hänen luonaan?
Tapailemme myös kahden kesken, mutta koska lapset ovat melkein aina meillä, sellaisia aikoja on hyvin vähän. Miehen lapset ovat meillä siksi, että he ovat vielä aika pieniä, eikä heitä voi jättää kotiin yksin. Olisi ehkä myös vähän kummallista, jos mies jättäisi omat lapsensa hoitajalle ja tulisi tänne minun ja teinini luo. Niin se vaan menee, että jos ihmisillä on perhettä, niin he myös toimivat jossain määrin perheenä.
Onko mies totaaliyksinhuoltaja, vai miksi lapset ovat aina hänen luona eikä äidillään?
Pitääkö tässä nyt avata meidän perheiden kaikki aikataulut, että täällä saa tällaiset inttäjät nyt tarvitavia faktoja. Meidän kummankin perheessä ovat lapset enimmäkseen meillä. Meillä on myös jonkin verran sellaista aikaa, että toisen lapset on eksillään ja toisen kotona, ja silloin voidaan tavata niin että on mies+minä+toisen lapset. Joskus tavataan niin että on vain aikuiset. Tilanne on minun kannaltani sellainen, että koska teini ei näitä tyyppejä siedä, tapaan miestä paljon vähemmän kuin haluaisin. Hän lapsensa eivät vaikeile tässä tilanteessa tällä tavalla. Ainoastaan minun teinini pitää tätä tilannetta vaikeana.
Ja just se joulu pitää päästä pilaamaan? Pilata välinsä omaan lapseen vain koska haluu? Ettekö voi tavata muulloin, muualla, eihän sitä teiniä enää tarvitse joka hetki vahtia.
Miten joulu voi mennä pilalle jos mies lapsineen tulee vasta tapanina kyläilemään?
Miten ap:n joulu menisi pilalle siitä, jos mies tällä kertaa kestittäisi ap:ta tapanina luonaan?
Teinikin varmasti olisi mielellään hetken rauhassa kotonaan. Ap saisi viettää laatuaikaa miehen tarjoamien jouluherkkujen ääressä.
Ei mitenkään. Enkä osaa ap:n puolesta vastata, mutta on tuo nyt liiottelua kun väitetään, että koko joulu menee pilalle tapaninpäivän kyläilystä.
Mainitsin oman kokemukseni siksi ( olen siis ensimmäisen lainaamasi kommentin kirjoittaja) että hyvin harvoin ihmiset jotka aloittavat uuden suhteen ajattelevat että tässä minun rakkaassani olisi mitään vikaa. Eihän se ole sellainen!
Mielestäni on todella tärkeää myös siinä tutustumisen ja rakastumisen aikana säilyttää objektiivisuus myös sitä toista henkilöä kohtaan.
Lapsi, teini varsinkin, leimataan usein hankalaksi ja pidän hieman outona että äiti kyselee täältä neuvoja sen sijaan että keskustelisi perusteellisesti lapsensa kanssa.