Korkeakoulujen hyväksilukukäytännöt; epäreilua?

Niin miksei ammattikoulututkinnosta saa hyväksilukuja amk:ssa. Siksi kun kyseessä eri asteiden koulut. Mä en näe tässä mitään ihmeellistä.

Kertaus on opintojen äiti

Kuvittelisin ainakin, että AMK:ssa käydään samaisia aineita sen ammatin/alan näkökulmasta, johon opiskellaan. Ja aika harvoissa kouluissa annetaan hyväksilukuja kaikille pakollisista aineita, ellei ihan työkseen ennen koulutusta ole tehnyt? korjatkaa jos olen väärässä

Toi on vielä ymmärrettävää, koska periaatteessa eritasoisia tutkintoja. Veetutus-käyrä nousee siinä vaiheessa kun amk-kursseja, ei saa hyväksiluettua kanditutkinoon. 

[quote author="Vierailija" time="26.03.2015 klo 18:01"]Toi on vielä ymmärrettävää, koska periaatteessa eritasoisia tutkintoja. Veetutus-käyrä nousee siinä vaiheessa kun amk-kursseja, ei saa hyväksiluettua kanditutkinoon. 
[/quote]

Eh?? AMK ja yliopisto ei kuitenkaan ehkä ihan rinnastu, ainakaan kurssiensa sisällön puolesta.

Joo miksen mä saa lukiofysiikan pitkän oppimärän perusteella mun perusopintoja hyväksiuettua? Tosi epäreilua. Kyllä mä osaan fysiikkaa tosi hyvin. Osaan piirtää nopeus-aika -kuvaajan ja osan jopa laskea siitä kiihtyvyyden kulmakertoimen avulla! Ei siihen mitään hienoja integroimisia ja derivointeja tarvita!

[quote author="Vierailija" time="26.03.2015 klo 17:58"]

Niin miksei ammattikoulututkinnosta saa hyväksilukuja amk:ssa. Siksi kun kyseessä eri asteiden koulut. Mä en näe tässä mitään ihmeellistä.

[/quote]Niin...mutta mikä selitys tuo on järjellä ajatellen? Samanlainen selitys kuin se, että kilpirauhaspotilaille ei voi määrät muuta kuin yhtä lääkettä, vaikka muitakin olisi, koska Suomessa ei vain tehdä niin? Mitä jos tehtäisi? Mikä estää?

[quote author="Vierailija" time="26.03.2015 klo 18:06"]

[quote author="Vierailija" time="26.03.2015 klo 17:58"]

Niin miksei ammattikoulututkinnosta saa hyväksilukuja amk:ssa. Siksi kun kyseessä eri asteiden koulut. Mä en näe tässä mitään ihmeellistä.

[/quote]Niin...mutta mikä selitys tuo on järjellä ajatellen? Samanlainen selitys kuin se, että kilpirauhaspotilaille ei voi määrät muuta kuin yhtä lääkettä, vaikka muitakin olisi, koska Suomessa ei vain tehdä niin? Mitä jos tehtäisi? Mikä estää?

[/quote]

Koska toinen koulutus on vaativampi ja syvällisempi! Siksi sinne mennään, jotta oppii lisää ja uusia asioita. Onko sun mielestä lähihoitajalla ja sairaanhoitajalla yhtä hyvät tiedot tai pitkän matikan kirjoittajalla ja matemaatikolla?

En tajunnut aloitusta? Eihän lukiolaisetkaan saa yliopistoon mitään hyväksilukemista

[quote author="Vierailija" time="26.03.2015 klo 18:05"]

Joo miksen mä saa lukiofysiikan pitkän oppimärän perusteella mun perusopintoja hyväksiuettua? Tosi epäreilua. Kyllä mä osaan fysiikkaa tosi hyvin. Osaan piirtää nopeus-aika -kuvaajan ja osan jopa laskea siitä kiihtyvyyden kulmakertoimen avulla! Ei siihen mitään hienoja integroimisia ja derivointeja tarvita!

[/quote]Jos opiskelet luonnontieteitä, niin sinnehän (yliopisto) mennään tavallisesti lukion kautta ja edellytetään tiettyjä ainevalintoja lukiossa, että pärjää.

Tunnen AMK-opiskelijoita, jotka ovat aloittaneet tutkinnon peruskoulupohjalta (sairaanhoitaja) ja pärjänneet hyvin. Heiltä puuttui toisen asteen tutkinto, joten menivät avoimen kautta kouluun.

Esim.tuolle alalle ei tarvitse opiskella mitään tiettyä lukiossa opetettavaa ainetta, vaan putkariksi opiskellut on samalla viivalla abiturientin kanssa. On ihan ymmärrettävää, että putkimiehen tai kokin opintoja ei voi hyväksilukea vaikka sosionomin tutkintoon, mutta jos on opiskellut lukiossa alaan liittyviä aineita (syventävät, vapaaehtoiset), niin miksi ei voisi hyväksilukea?

[quote author="Vierailija" time="26.03.2015 klo 18:09"]

[quote author="Vierailija" time="26.03.2015 klo 18:05"]

Joo miksen mä saa lukiofysiikan pitkän oppimärän perusteella mun perusopintoja hyväksiuettua? Tosi epäreilua. Kyllä mä osaan fysiikkaa tosi hyvin. Osaan piirtää nopeus-aika -kuvaajan ja osan jopa laskea siitä kiihtyvyyden kulmakertoimen avulla! Ei siihen mitään hienoja integroimisia ja derivointeja tarvita!

[/quote]Jos opiskelet luonnontieteitä, niin sinnehän (yliopisto) mennään tavallisesti lukion kautta ja edellytetään tiettyjä ainevalintoja lukiossa, että pärjää.

Tunnen AMK-opiskelijoita, jotka ovat aloittaneet tutkinnon peruskoulupohjalta (sairaanhoitaja) ja pärjänneet hyvin. Heiltä puuttui toisen asteen tutkinto, joten menivät avoimen kautta kouluun.

Esim.tuolle alalle ei tarvitse opiskella mitään tiettyä lukiossa opetettavaa ainetta, vaan putkariksi opiskellut on samalla viivalla abiturientin kanssa. On ihan ymmärrettävää, että putkimiehen tai kokin opintoja ei voi hyväksilukea vaikka sosionomin tutkintoon, mutta jos on opiskellut lukiossa alaan liittyviä aineita (syventävät, vapaaehtoiset), niin miksi ei voisi hyväksilukea?

[/quote]

Koska niillä opinnoilla ei tee mitään, kun pääsee yliopistoon. Sinne päästessään huomaa, että lukio-opinnot on verrattavissa pikkuiseen näpertelyyn ja puuhasteluun.

Amk-tutkinto vastaa yo:n kanditutkintoa. Laajudeltaan ja monesti sisällöltään. Joskus täytyy lukea täydentäviä opintoja voidakseen aloittaa amk-pohjalta maisteriohjelmassa. Tämä käytäntö on meidän yhteisten verovarojemme käyttöä järkevästi. Turhaa maksaa saman ihmisen kouluttamisesta kahdesti. Ammattikoulusta ei saa amk-tutkintoon hyväksilukuja, koska se antaa vain hakukelpoisuuden ns. kolmannelle asteelle. Ihan itsestäänselvä juttu

Ei ole mitään järkeä venyttää valmistumisia, kun samaa on jo opiskellut sen 3,5-4 v

Siitä tulisi turha, kallis ja vaikea byrokratia, jos mietittäsiiin kaikkien mahdollisten kurssien vastaavuudet. Ainakin yliopistotasolla tulee lukiokurssin verran asiaa viikossa parilla luennolla ja harjoituksilla, joten esitiedot ovat käytännössä merkityksettömiä.

[quote author="Vierailija" time="26.03.2015 klo 18:25"]

Siitä tulisi turha, kallis ja vaikea byrokratia, jos mietittäsiiin kaikkien mahdollisten kurssien vastaavuudet. Ainakin yliopistotasolla tulee lukiokurssin verran asiaa viikossa parilla luennolla ja harjoituksilla, joten esitiedot ovat käytännössä merkityksettömiä.

[/quote]Oman kokemukseni mukaan lukiokursseissa on enemmän johdonmukaisuutta ja haastetta. AMK:ssa voi saada 2-3 opintopistettä yhden illan hassuttelulla. Lukiokurssi voi vaatia aika monta päivää huolellista työtä.

Hyväksiluvut riippuvat myös aloista. Liiketalouden amk:sta saa suht hyvin hyväksilukuja ktk:n tutkintoon. Mutta tietenkään maisterivaiheeseen ei niitä hyväksilukuja voi saada, koska silloin on selkeästi jo eri aste kyseessä.

"Korkeakoulujen hyväksilukukäytännöt; epäreilua? Ajatellaan että joku menee lukee vaikka jotain sosiaalialan tai kasvatusalan AMK-tutkintoa. Hän on käynyt lukion psykologian oppimäärän, uskonnon, filosofian oppimäärän, terveystiedon pakolliset ja vapaaehtoiset jne. Periaatteessa hän ei ole oikeutettu mihinkään hyväksilukuihin, koska opinnot eivät ole samalta asteelta, vaikka yliopiston perusopinnoissa tulisi ihan samaa tietoa ja tavaraa...."

Vai periaatteessa. Toivon, että ei myöskään käytännössä saa. - Se, mikä toisinaan saattaa harmittaa on se, että opiskelussa joutuu kertaamaan ja lukemaan toisinaan asioita, jotka on jo saattanut opiskella on yleensä opiskelijan parhaaksi. - Toki aina toisinaan opiskelijoiden joukosta on "se"  neropatti, joka on omaksunut kaiken lukiossa annettavan tiedon ja vapaa-aikansakin kuluttanut vain alan opiskeluun ja, kuten Pekka Himanen ja joka sitten myös väitteleekin mahdollisesti nuorena jne jne. 

Mutta valtaosalla on vain joitain tiedonmurusia opislkeltavalta alalta, silloinkun aloittaa opinnot yliopistolla, siksi ei olekaan ihme, että esimerkiksi filosofiaa, uskontoa, tai vaikka psykaa opiskeleva voi kokea ahaa elämyksiä, että hei mä kun kuullu tästä hepusta puhuttavan ennenkin...  Siinä mielessä vaikka jo mainitut aineet eivät ole irrallisia, niin että olisi vain ja erikseen vaikka lukion psykologia ja yliopistossa luettava psykologia. Kyse on vain siitä, kuinka syvälle asiassa mennään. - Päällekäisyyksiä olisi varmasti vähemmän, jos yliopisto olisi yksi ja ainoa paikka, missä asiaa voisi opiskella. Mutta toisaalta aika moni opiskelija hukkaisi punaisenlangan asiasta, jollei omaisi minkäänlaista pohjatietoa opinnot aloittaessaan. - - Toki voimme keskustella siitä, että mikä tuon pohjatiedon tulisi olla(?) Riippuu varmaankin vähän alasta. Mutta ilmeisesti viimevuosina esimerkiksi pelkän lukion arvostaminen on laskenut rajusti, koska sen käyminen ei enää vuosiin ole ollut edellytys, että voisi päästä yliopistoon....         

Itse opiskelen taloushallinnon tradenomi tutkintoa, takana on saman sv merkonomitutkinto. Amk:ssa en saanut edes kirjanpidon peruskurssia hyväksiluetuksi, vaan piti istua tunneilla kuuntelemassa mikä on debit ja mikä kredit. Turhauttavaa, mutta toki oli kiva saada helpolla vitosia :)

Onhan vaikka biologiaa yliopistossa opiskelevakin yleensä opiskellut ala-asteelta alkaen jo tiaislajeja ja tietää mistä männyn ja kuusen erottaa. Se aikaisempien auttaa häntä yliopisto-opinnoissa, vaikeampaa olisi ihan ilman pohjatietoja aloittaa. Kun siellä yliopiston kirjassa tulee vastaan lause "Tiaisparveen kuuluu talitiainen, sinitiainen, ... " lajinimiä ei tarvitse tällä kertaa opetella ulkoa jos sen on osannut jo yhdeksänvuotiaasta. Voi vaikka hypätä koko lauseen yli.

[quote author="Vierailija" time="26.03.2015 klo 18:14"]

Amk-tutkinto vastaa yo:n kanditutkintoa. Laajudeltaan ja monesti sisällöltään. Joskus täytyy lukea täydentäviä opintoja voidakseen aloittaa amk-pohjalta maisteriohjelmassa. Tämä käytäntö on meidän yhteisten verovarojemme käyttöä järkevästi. Turhaa maksaa saman ihmisen kouluttamisesta kahdesti. Ammattikoulusta ei saa amk-tutkintoon hyväksilukuja, koska se antaa vain hakukelpoisuuden ns. kolmannelle asteelle. Ihan itsestäänselvä juttu

[/quote]

Se AMK-porukka on yliopistossa ihan hukassa! Ne ei osaa käytettävää kieltä ja olettaa, että heidän 2 tunnin koulutuksensa metodeista on sama asia kuin yliopistossa hankittu tieto. AMK:ssa opiskellaan käytännön tehtäviin, yliopistossa pohjaudutaan tieteeseen. Siksi on aika kamalaa olettaa, että AMK-tutkinto vastaa kandin papereita. Kysy AMK-opiskelijalta kvantitatiivisen ja klavitatiivisen tutkimuksen eroa tai heidän päättötyönsä ontologisia perusteita. Vastaukset jaksaa aina hämmästyttää.