Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Passattavat isovanhemmat vauvaperheessä - miten jaksaa?
16.12.2021 |
Perheessämme on liki vuoden ikäinen vauva, jolla on ollut paljon sairautta. Me vanhemmat olemme olleet koetuksella, minulla on ollut töissä pitkät päivät ja puoliso on pitkälti joutunut olemaan yksin vastuussa vauvasta. Minä toki hoidan sen, minkä töiltä voin. Ei tässä mitään, mutta millekään ylimääräiselle vaivannäölle ei olisi jaksamista kummallakaan meistä.
Arki on ollut raskasta. Emme ole jaksaneet vajaan vuoden aikana juuri ottaa vieraita vastaan, säännöllisesti vain isovanhemmat. Toiset vauvan isovanhemmista tulevat meille kuin vieraiksi. Ovat kyllä vauvan kanssa, mutta eivät auta kotihommissa ja odottavat, että laitamme heille ruoat ja kahvit alusta lähtien. Odottavat myös, että seurustelemme heidän kanssaan koko ajan eli kotitöiden hoitaminen heidän käydessään on vaikeaa, kun pitäisi olla seurustelemassa heidän kanssaan. Heitä ei kiinnosta meidän vanhempien kuulumiset, kysyvät vain vauvasta ja kertovat omista kuulumisistaan. Minulle noiden isovanhempien vierailut on tosi rasittavia, kun teettävät ylimääräistä työtä ja ovat henkisesti kuluttavia - puolisolleni vielä enemmän, kun hän todella kaipaisi vanhempiensa apua. Eivät ole auttaneet, vaikka on pyydetty moneen kertaan. Kylään tulevat mielellään, mutta vain vieraina vauvaa ihastelemaan.
Minusta ei ole ok, että vauvaperheeseen tullaan säännöllisesti vierailemaan. Ainakin omat vanhempani auttavat monella tavalla, kun tulevat kylään. Laittavat ruokaa, keittävät itse kahvit, auttavat siivouksessa, ovat vauvan kanssa. Eivät odota erityisemmin seurustelua, vaan antavat meidän vanhempien levätä, kun se kerrankin on mahdollista. Nämä toiset isovanhemmat haluaisivat tulla mahdollisimman usein kylään passattaviksi. Ovat toivoneet, että saisivat tulla käymään joka viikko tai vähintään joka toinen viikko. Ennen vauvan syntymää emme nähneet kuin muutaman kuukauden välein-pari kertaa vuodessa.
Miten jaksaa tällaisten passattavien isovanhempien kanssa?
M30
Kommentit (75)
Ette passaa. Ei se mitenkään vaikeaa ole sanoa että ootte väsyksissä ja jos tulevat niin sanotte vaan yksinkertaisesti mitä isovanhempien on tehtävä. Jos loukkaantuvat niin mitä sitten tapahtuu? Niin, ei mitään, maailma jatkaa pyörimistään ja teidän elämä ennallaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
miksi puolisosi ei puhu tuosta isovanhemmille painokkaammin? hänen tehtävänsä pyytää apua tai sanoa, että teillä ei ole nyt jaksamista vierailuille
Ei tarvitse selittää yhtikäs mitenkään. Ei kuulu muille.
Kutsutte sitten kun siltä tuntuu jos tuntuu
Et kutsu kylään ja jos yrittävät itse änkeä, ilmoitat ettei nyt sovi tai jos tulevat, niin ruokaa ja passausta ei ole tarjolla. Eli toimit, kuten normaalit aikuiset ihmiset.
Ja te aikuiset ihmiset ette saa suutanne auki? Miten teillä on noin huono keskustelukulttuuri perheessänne? Ihmettelen kovasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On yritetty puhua isovanhemmille. Ei vaikutusta. On puhuttu sen sata kertaa. Haluavat nähdä vauvaa mahdollisimman paljon, mutta eivät auta. Siihen suostuvat, että jos menemme isovanhemmille, niin siellä laittavat ruoan.
M30
yrittäkää joskus jaksaa nähdä. usein ei tarvitse, mutta voimienne rajoissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On yritetty puhua isovanhemmille. Ei vaikutusta. On puhuttu sen sata kertaa. Haluavat nähdä vauvaa mahdollisimman paljon, mutta eivät auta. Siihen suostuvat, että jos menemme isovanhemmille, niin siellä laittavat ruoan.
M30
Ai he suostuvat? Onpa armeliasta.
Nyt vaan kunnon tauko tapaamisiin.
Vierailija kirjoitti:
On yritetty puhua isovanhemmille. Ei vaikutusta. On puhuttu sen sata kertaa. Haluavat nähdä vauvaa mahdollisimman paljon, mutta eivät auta. Siihen suostuvat, että jos menemme isovanhemmille, niin siellä laittavat ruoan.
M30
Sitten ette pyydä heitä teille. Sanotte asiallisesti jotta ette jaksa passata. Se on oikeesti yksinkertaista. Isovanhemmille meette silloin kun teille käy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ette vaan passaa ja seurustele ja sillä siisti - teette kotihommia ym. ihan kaikessa rauhassa, niinkuin ei vieraita oliskaan.
Jos haluavat kahvia/syötävää ym. , niin sanotte, että siitä vaan keittämään/ kokaamaan/ jne.
Jos ei toimi edes näin, niin ette edes päästä sisälle - saati kutsu kylään.
Jos ei vieläkään toimi, niin lakkaatte vastaamasta puheluihin.
Jos ottavat nokkiinsa, niin siitä vaan.
Teillä on teidän säännöt.
Ei heillä ole mitään oikeutta lapseen tai mihinkään muuhunkaan.
Nyt pitää psnna rajat heti, muuten olette vaikeuksissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielestäni unohdat nyt tärkeimmän asian, sen, että lapsesi ja isovanhemmat solmivat koko elämän kestävää, läheistä suhdetta keskenään. Unohda pikkuasiat kuten kahvit ja pullat ja ole onnellinen siitä, että isovanhemmat haluavat olla osa lapsen elämää, se on iso rikkaus
Ei kannata hommata lapsia jos ei jaksa niitä ja miksi päästätte anopit ja apit sisälle. Itse en jaksa rasittavia ihmisiä yhtään. En vastaa ees puhelimeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä sama tilanne, mutta miehen vanhempien kohdalla. Miehen vanhemmat ja mies syyllistävät minua siitä, kun en jaksaisi ottaa isovanhempia meille. Onko ihme, kun minulle kaatuu vielä aikuisten ihmisten passaaminen kaupassakäynteineen ja ruoanlaittoineen? On iso työ laittaa isommalle porukalle ruoka, kuin syödä miehen kanssa vaikka eilisen jämiä jääkaapista, joita ei muille kehtaa tarjota. Nyt arjen ollessa kuluttavaa en edes kutsu kavereita usein käymään, koska siinäkin on oma työnsä. Mutta mielestäni on eri juttu kattaa kaverille kerran puolessa vuodessa kahvit kuin joka välissä appivanhemmille ruoat.
Paras oli kerran, kun hikihatussa väsyneenä laitoin ruokaa, katoin pöytää ja siivosin keittiötä, niin appiukko istahti olohuoneen sohvalle katsomaan telkkaria ja huuteli minulle urheilukisan tilanteesta keittiöön. Savu varmaan nousi korvista, kun v*!#&tti niin paljon! Ei tilannetajua ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
On yritetty puhua isovanhemmille. Ei vaikutusta. On puhuttu sen sata kertaa. Haluavat nähdä vauvaa mahdollisimman paljon, mutta eivät auta. Siihen suostuvat, että jos menemme isovanhemmille, niin siellä laittavat ruoan.
M30
Ette vaan kutsu/ päästä kotiinne.
Vauva on teidän ja teidän säännöillä häntä myös tavataan.
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni unohdat nyt tärkeimmän asian, sen, että lapsesi ja isovanhemmat solmivat koko elämän kestävää, läheistä suhdetta keskenään. Unohda pikkuasiat kuten kahvit ja pullat ja ole onnellinen siitä, että isovanhemmat haluavat olla osa lapsen elämää, se on iso rikkaus
Provo. Täyttä paskaa.
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata hommata lapsia jos ei jaksa niitä ja miksi päästätte anopit ja apit sisälle. Itse en jaksa rasittavia ihmisiä yhtään. En vastaa ees puhelimeen.
Jos ei jaksa lapsia? Luetun ymmärtäminen? Mua rupes hymyilyttään kun sanot ettet jaksa rasittavia ihmisiä, sulla on kyllä sitten aika vaikiaa ittes kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Meillä sama tilanne, mutta miehen vanhempien kohdalla. Miehen vanhemmat ja mies syyllistävät minua siitä, kun en jaksaisi ottaa isovanhempia meille. Onko ihme, kun minulle kaatuu vielä aikuisten ihmisten passaaminen kaupassakäynteineen ja ruoanlaittoineen? On iso työ laittaa isommalle porukalle ruoka, kuin syödä miehen kanssa vaikka eilisen jämiä jääkaapista, joita ei muille kehtaa tarjota. Nyt arjen ollessa kuluttavaa en edes kutsu kavereita usein käymään, koska siinäkin on oma työnsä. Mutta mielestäni on eri juttu kattaa kaverille kerran puolessa vuodessa kahvit kuin joka välissä appivanhemmille ruoat.
Paras oli kerran, kun hikihatussa väsyneenä laitoin ruokaa, katoin pöytää ja siivosin keittiötä, niin appiukko istahti olohuoneen sohvalle katsomaan telkkaria ja huuteli minulle urheilukisan tilanteesta keittiöön. Savu varmaan nousi korvista, kun v*!#&tti niin paljon! Ei tilannetajua ollenkaan.
MIKSI ihmeessä TEET jotain noin älytöntä?!
Jos MIEHESI haluaa vanhempansa kylään, niin UNOHDA sinä tarjoilut ym. Mies käykööt kaupassa/kokatkoot/tiskatkoot tai tilaa ravintolasta.
Alkuperäinen asetelma on mahdollista vain, koska suostut siihen.
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni unohdat nyt tärkeimmän asian, sen, että lapsesi ja isovanhemmat solmivat koko elämän kestävää, läheistä suhdetta keskenään. Unohda pikkuasiat kuten kahvit ja pullat ja ole onnellinen siitä, että isovanhemmat haluavat olla osa lapsen elämää, se on iso rikkaus
Niinhän tässä moni ehdotti, että tarjoilut ja palvelut unohdetaan.
Alue: Aihe vapaa
Teillä on teidän säännöt eikä tietenkään kukaan voi itseään väkisin teille kutsua.
Pitäisin reilun tauon kutsuissa. Puoli vuotta.