Lue keskustelun säännöt.
Minimalismi - miten muutti elämääsi?
24.03.2015 |
Olen hurahtanut täysin tuohon minimalismiin. Olen huomannut olleeni viime vuodet kauhea keräilijä. Uskomattomat määrät on tullut kerättyä jotain hyviä cv-levyjä ja elokuvia, joita en tule ikinä katsomaan tai kuuntelemaan. Muutenkin olen ulkomailta esimerkiksi ostellut täysin turhia koriste-esineitä, jotka vain vievät tilaa pöydiltä. Olen alkanut tyhjentämään kotia ja koko ajan vain löytyy lisää turhia tavaroita laatikoiden pohjilta. Paljon olen laittanut tavaraa myyntiin nettiin, koska en missään nimessä halua heittää tavaraa hukkaan. Vaikka olen hinnoitellut matalaksi hinnat, niin tuntuu vaan tosi hitaasti menevän tavarat kaupaksi. Haluaisin jo heti kodin tyhjäksi! :)
Miten teidän muiden elämä on muuttunut minimalismin myötä? Itselläni on vasta vaikuttanut tavaranpaljouden vähentämiseen.
Kommentit (62)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta nro 36 sanoi viimeisessä kappaleessa sen, mikä on parasta. Meillä on tehty nyt kesästä asti koko kodin myös varastoon ulottunut raivaus. Se "joku päivä" on meillä nyt lähes kokonaan ohi. Turhat tavarat on pantu kiertoon ja kaapeissa on tilaa. Tuntuu siltä, että vaivannut ikuisuusajatus on nyt selvä ja poissa mielestä.
Olen mm. saanut kaikille harrastusvälineille tilaa. Taidetarvikkeet ovat nyt kaikki samassa kaapissa. Parasta aikaa kulutan lankavarastoa pois enkä meinaa ostaa kuin tarkkaan harkitun neuleprojektikohtaisen lankamäärän.
Innostuin viime viikon alussa tekemään loppuun kaikki keskeneräiset korutekeleet. Korupakin ja laatikollisen vieneet tarvikkeet mahtuvat nyt siihen pakkiin.
Tuossa on nyt muutamia mieleentulleita plussia. En ehkä kuitenkaan osaa mieltää itseäni minimalistiksi. Katsotaan, missä tilanteessa olen vuoden päästä. Joka tapauksessa meidän tekemämme raivausprojekti on ollut niin valtava urakka, että se vaikuttaa väistämättä kulutustottumuksiin. Olotila on tällä hetkellä hyvin tavarakielteinen. Ei tee mieli edes ajatella, että toisin meille tavaraa pelkästä ostamisen ilosta.
Vauvan synnyttyä heräsin tähän tavaramäärään. Aivan järjetön määrä tavaraa kolmelle ihmiselle. Vauvan synnyttyä saatiin kassikaupalla vaatteita, leluja ja muuta vauvatavaraa, niin kaaos oli taattu. Aloin pikkuhiljaa siivoamaan kaappeja ja yllätyin siitä turhan tavaran määrästä. Mies ei edes muistanut kaikkia tavaroita, mitä on hillottu kaapeissa (minä muutin kolmisen vuotta sitten miehen asuntoon ja toin omat tavarani tänne kaksioon jonon jatkoksi).
Löytyi muun muassa yhä muovipaketissaan ollut lautapeli (sain samana päivänä myytyä torin kautta onneksi), pieni laatikollinen kph:n kaakeleita (vuodelta 88, pitää kuulemma säilyttää vieläkin...), kaksi riippumattoa (käyttämättömiä, vein toisen kierrätykseen ja toisen mökille missä sille on käyttöä), laatikollisen shampanja- ja viinilaseja (keittiön kaapeissa on jo meidän kahdet viinilasisetit. Toiset minun lahjaksi saadut ja toiset miehen lahjaksi saamat) jne. Ihan älyttömiä tavaroita säilötty ilman minkäänlaista tarkouiusta. Suurimman osan annoin tai myin torin kautta, osa meni kierrätykseen.
Nyt asunto on alkanut tyhjenemään. On tyhjiä hyllyjä kaapeissa ja lipastoissa, pöydillä ei seilaa epämääräisiätavaroita, lattialla ei pyöri epämääräisiä nyssäköitä... On niin helppoa siivota joka päivä vaikka vauva pyörii jaloissa sotkemassa parhaansa mukaan. Enää ulkovarastoon säilötyt muutamat laatikot pitäisi saada pois (vanhat maalit kaatopaikalle, vanha hana kierrätyskeskukseen ja vanhat kankaat keräykseen.)
Sisko kävi meillä samanikäisen poikansa kanssa ja ihasteli miten siistiä meillä oli. Ei tarvinnut siivota hiki hatussa ennen heidän vierailuaan, senkun vaan pyyhki lattiat ja tasot ja laittoi vauvan lelut kasaan. Ennen olisin käyttänyt pari tuntia tavaroiden siirtelyyn ja tuskailuun kaaoksen keskellä.
Ollaan nyt myymässä asuntoa eikä muuttaminen huoleta enää. Tiedän, että saadaan tavarat helposti uuteen asuntoon, yhdellä pakettiautolla pahvilaatikot, toisella isommalla pakettiautolla huonekalut. Vieläkin tehdään karsintaa lähempänä muuttoa, mutta suurin työ on tehty jo alta pois. Sitten voi nauttia puhtaasta, avarasta uudesta kodista :)
Vierastan itse sanoja minimalisti ja minimalismi enkä kyllä koe kumpaakaan edustavan. Siihen suuntaan olen kuitenkin elämääni vienyt, tietoisilla päätöksillä ja osa muutoksista on tullut myös huomaamatta.
Olen vähentänyt taloutemme tavaramäärää (2 aikuista) kesän ja syksyn aikana melko reippaalla kädellä. Monta Ikeakassillista tavaraa on lähtenyt pois, osa lahjoitettuna, osa myytynä ja osa roskiin (kierrätettynä). Vielä on muutamia kasseja odottamssa häkkivarastossa siirtoa eteenpäin ja muutama kaappi läpikäymättä, mutta voiton puolella ollaan tässä tavaran vähentämisessä.
Miten ''minimalismi'' muutti elämäni?
1. Kodin siisteys. Kotia on nyt paljon helpompi pitää siistinä, kun kaikelle tavaralla on paikkansa ja ne tulee sinne useimmiten vietyäkin. Olen myös huomannut, että haluan entistä enemmän pitää kodin siistinä, koska se on nykyistä helpompaa. Nykyään esimerkiski tiskaan aina iltaisin päivän astiat pois, aikaisemmin parinkin päivän tiskit ovat voineet odotella tiskaajaa. Liinavaatteet on kiva vaihtaa useammin, kun uudet saa kaapista niin helposti ja pussilakanaan sopivat tyynynliinat löytää yhdellä vilkaisulla.
2. Kodin tunnelma. Olen aikaisemminkin pitänyt kodistani, mutta nyt tämä tuntuu vielä enemmän siltä omalta. Vain ne tavarat, jotka tuottaa iloa, ovat esillä. (TV voisi mielestäni olla pienempi, mutta se tuottaa iloa miehelleni, joten se on minulle ok.) Tuntuu todella hyvältä olla kotona.
3. Kulutustottumukset. Ostan enää harvoin mitään muuta kuin ruokaa. Vaatteiden, kosmetiikan, sisustustavaroiden yms ostelu on vähentynyt merkittävästi. Koska en kuitenkaan vielä täysin luota omaan muistiini ostojen suhteen, kirjaan ylös kaikki tavarat, mitä tähän talouteen on ostettu (myös jos jotain on lahjaksi saatu). Ostetut tavarat myös ovat päässeet suoraan käyttöön ja niiden hankinta on ollut pidemmän ajan mietinnän tulos.
4. Ruokavalio. Tavaramäärää vähentäessä kiinnostuin puhtaammasta ja yksinkertaisemmasta ruokavaliosta. Nykyään syön lihaa todella harvoin, kotona en enää oikeastaan koskaan. Panostan myös sesonkiajatteluun, nytkin löytyy jääkaapista ruusukaalta, punajuurta, kurpitsaa, lehtikaalta... Teen mahdollisimman paljon itse.
5. Ihmissuhteet. Olen jonkin verran karsinut ihmissuhteistani, en enää jaksa pitää yhteyttä ihmisiin, joiden kanssa yhteydenpito ei tuo minulle mitään positiivista. Parisuhde voi loistavasti.
6. Oma hyvinvointi. Jaksan enemmän, olen pirteämpi, ihoni voi paremmin. En stressaa enää niin paljoa. Ei varmasti suoranaisesti tuosta tavaroiden vähentämisestä johtuvaa, mutta se on ollut kimmokkeena moneen muuhun hyvään asiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kerskakulutusta ja jatkuvaa vaihtelua en enää harrasta. Kaikki ostokseni on sellaisia, oli kyse kodinkoneista, puhelimestä, TV:stä. ruokapöydästä tai ruoka-astiastosta, että vaihtelun vuoksi niitä ei vaihdeta. Eikä muodin vuoksi. Vaihtoon menevät vasta sitten, kun menevät kokonaan ja lopullisesti rikki, eikä korjata enää voi. Sitoudun siis omistamiini esineisiin paljon uskollisemmin nyt.
Peukku tälle :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kevytelämä.wordpress.com ; minimalismiaiheinen blogi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vaikeinta oli pysyä kohtuudessa, mutta onneksi lopulta löysin balanssin. On ihanaa kun kaikki on ja pysyy järjestyksessä. Olen vapautunut turhista tarpeista. Näen asiani selkeämmin.
"Everything should be made as simple as possible, but not simpler." (Albert Einstein)
Tuota...olisiko tässä sitaatti hiukan kaukana omasta asiayhteydestään? Einstein oli monipuolinen mies, mutta kodin sisustus ei tainnut olla hänen intohimonsa kuitenkaan.
(onneksi, sehän on sijaistoimintaa. Sen sijaan että keskityttäisiin sisältöön, keskitytään kulissiin)
7kk työttömänä on kyllä nohevasti opettanut downshiftaamaan kohti minimalismia ihan luonnostaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole koskaan ymmärtänyt miksi ihmiset vaihtavat sohvan, pöydän tai astiat huvin vuoksi. Meillä niitä ostetaan jos menevät rikki tai tilanne muuttuu niin että vanha on epäkäytännöllinen. Olen tainnut olla minimalisti koko ikäni.
Vähensin työtuntejani riittävästi ja minusta tuli työtön...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En sinänsä koe olevani minimalisti enkä pyri materian suhteen minimalismiin, mutta aatteena ja elämäntapana se kiinnostaa ja inspiroi. Olen jo muutaman vuoden ajan raivannut ylimääräisiä ja turhia tavaroita pois, ja aivan valtavasti sitä on lähtenytkin. En ole koskaan ollut kova shoppailija, olen vain säästänyt about kaiken, tunkenut laatikot täyteen paperia kun ei jaksa viedä roskiin ym.
Kun sain suunnilleen raivattua oikeasti turhat pois, aloin pohtia tarvittavien tavaroiden määrää. Tarvitsenko 2 hengen taloudessa (jossa toinen on lapsi) 10 kylpypyyhettä, 15 pussilakanasettiä tai 20 mikrokuituliinaa? En. Pois vaan. Uskalsin astioistakin karsia turhat, rumat ja halvat lautaset ja lasit pois. Vaatteita on lähtenyt lukemattomia kasseja keräykseen.
Minulle tämä tarkoittaa henkistä selkeyttä. Kun tiedän, mitä on missäkin, eivätkä kaappien sisällöt ole epäjärjestyksessä, koti tuntuu siistimmältä ja on helpompi rauhoittua. Siten pystyn opiskelemaankin tehokkaammin, kun ei ensin tarvitse alkaa siivota.
Mitä ostokäyttäytymiseen tulee, harkitsen entistä tarkemmin mitä tarvitsen. Olen aina ostanut vain tarpeeseen (paitsi vaatteita myös muuten vaan), mutta nyt mietin vielä tarkemmin, onko tämä tavara juuri sopiva ja tuleeko sille käyttöä. Usein ei ole.
Fb:n minimalismiryhmässä näkee kyllä aikamoisia ääripäitä... En itse osaa kuvitella mielekästä elämää niin, että on tasan yksi huivi tai yhdet hanskat. Tai kolme paitaa ja se on siinä.
Pystyn asumaan varsin väljästi pienessä keskusta-asunnossa, kun ei ole tavaravuoria rasitteena.
Saan myös enemmän seksiä, koska naiset pitävät asuntoani viihtyisänä ja haluavat antautua minulle.
Vierailija kirjoitti:
En itse osaa kuvitella mielekästä elämää niin, että on tasan yksi huivi tai yhdet hanskat.
Käytätkö sitten useampia hanskoja ja huiveja kerralla? Vai ostatko noita koreilua varten?
Minä laitoin ylimääräsiet hanskat pois, koska käytin kuitenkin aina suosikkejani.
Tuntuu että on tilaa hengittää. Pidän lähellä ainoastaan asiat ja ihmiset joista oikeasti pidän, en tee mitään enää velvollisuudesta. Rakastan kaikkea mitä elämässäni on.
Vierailija kirjoitti:
Asun pienessä asunnossa, niin pienessä, ettei sinne huonekaluja juuri mahdu. Itse asiassa minulla on vain pöytä, neljä pinottavaa jakkaraa, sänky ja kaksi lipastoa.
Kas, minulla on muuten samat huonekalut, paitsi sängyn tilalla on sohva. Ja viherkasveilleni on pieni sohvapöytä ikkunan alla.
Kaikki eivät usko tavaroiden vähentämisen vaikuttavan myös henkiseen hyvinvointiin, mutta tässäkin ketjussa on useita siihen viittaavia kokemuksia.
Olin vuosia ahdistunut kotonani, ja minun oli vaikea rentoutua. Kun ryhdyin järjestelmällisesti vähentämään turhan tavaran määrää, niin stressini väheni huomattavasti, elämänasenteeni muuttui, pystyin paremmin keskittymään itselleni tärkeisiin asioihin, sain vihdoin pudotettua painoani, olen paremmalla tuulella, siivoaminen on ilo, järjestys säilyy paremmin ja tiedän paremmin mitä oikeasti haluan.
Tavaran vähentäminen voi muuttaa elämää odottamattomilla tavoilla ♥️
Minimalisti on ehkä turhan jyrkkä sana kuvaamaan minua, mutta jotain sen suuntaista on elämäntyylissäni. Asun pienessä asunnossa, niin pienessä, ettei sinne huonekaluja juuri mahdu. Itse asiassa minulla on vain pöytä, neljä pinottavaa jakkaraa, sänky ja kaksi lipastoa. Sisustustavaroita, kuten koriste-esineitä tai tauluja ei ole. Satsaan laadukkaisiin kodintekstiileihin ja esimerkiksi lamppuihin. Asuin aiemmin isommassa asunnossa, jonne oli vuosien varrella kertynyt turhaa roinaa. Muuttaessani myin kaiken tarpeettoman pois. Koen elämänlaatuni parantuneen merkittävästi. Asunnon perusteelliseen siivoamiseen menee tunti, ja kaikenlaista remppaa on vähemmän. Koska asunto on pienempi, säästän myös asumiskuluissa ja voin käyttää enemmän rahaa harrastuksiin ja muihin mielenkiinnonkohteisiin.