Lue keskustelun säännöt.
Mikä luonteenpiirteesi pitää sinut sinkkuna?
14.12.2021 |
Minä olen yli viisikymppinen ikisinkku. En kerta kaikkiaan kelpaa vastakkaiselle sukupuolelle. Pitkään pohdittuani uskon, että tässä mielessä merkitsevin luonteenpiirteeni on jääräpäisyys. En ole ihan varma siitä, miten se ilmenee ensimmäisellä tapaamisella, mutta varmasti se siinä jo näkyy.
Jätetään ulkonäkö, varallisuus ja koulutus nyt kokonaan pois kuviosta. Mikä sinun luonteenpiirteesi tai useampikin pitää sinut sinkkuna?
Kommentit (36)
Vierailija kirjoitti:
Onko luonteenpiirre se, että viihdyn itsekseni? - Tai onko luonteenpiirteni sinisilmäsyyteni ja naivi uskoni siihem, että kohtaan ja löydän kumppanini, jos niin on tarkoitettu; ellen niin jatkan ja elän sinkkuna kuten tähänkin asti.
En toisin sanoen jaksa tai viitsi nähdä kumppanin löytämiseen erityistä vaivaa saati työtä. En myöskään viehäty siitä, että laittaisin itseni likoon tinderiin tai netin treffisovelluksille. Ja kun tähän lisätään viekä se, että viihdyn melko huonosti baareissa ja yökerhoissa etc, vaikka niistä olen lähes aina halutessani löytänytkin seuraa mutta en mitään sellaista, jota voisi myöhemmin kutsua parisuhteeksi.
Tai kun en viehätys yhden yön jutuista niin onko lopultya ihmekään, että olen sinkku. Ai niin tietysti tähän voinee lisätä sen, että en tiedosta mikä minussa oikeasstaan on "vikana" vai onko lopultya mikään erityistä mutta olisi se joskus kohdata ja löytää Se yksi ja erityinen, eikä parhaimmassakin tapauksessa päästä friend-zonelle.
Olen erinomasien iloinen jokaisesta naispuolisesta kaveristani ja ystävästäni mutta lienenkö, jotenkin konservatiivi tai vain, jotenkin pidättyväinen kun minusta on asioita, jotka kuuluvat vain ja ainoastaan parisuhteeseen ja kahden ihmisen välille, eikä kenellekään muulle. - Tosin tarkennuksena sanottakoon, että on toki asioita, jotka minulle on luotettu ja uskottu, joita kutsun salaisuuksiksi, jotka aion pitää vastakin omana tietonani, enkä kertoa eteenpäin.
En - En edes mahdollselle kumppanilleni ja tai puolisolleni. - Pidämn myös luontevana ajatella, että hänelle on myös saatettu uskoa ja kerrottu salaisuuksia, jotka olkoon hänen ja vain hänen kannettavanaan, joita kunnioitan, enkä vaadi tai muutoin odota, että hänen tulisi kertoa minulle.
On.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ujous ja itsekriittisyys. Mieleni kertoo jatkuvasti etten kelpaa kenellekään ja uskoessani tämän sabotoin omat mahdollisuuteni. N27
Vierailija kirjoitti:
Ujous ja itsekriittisyys. Mieleni kertoo jatkuvasti etten kelpaa kenellekään ja uskoessani tämän sabotoin omat mahdollisuuteni. N27
Sama.
M27
Vierailija kirjoitti:
Älykkyys.
En toki ole ikisinkku, vaan ihan naimisissakin asti on käyty muutama kerta.
Ei se syypää varmaan älykkyys ole, kun ei se riittänyt edes pitämään sinua poissa keskustelusta, joka ei selvästi koske sinua ollenkaan. ;)
Ap
En osaa "käyttää" mitään nettitreffijuttuja sen takia, että en osaa myydä itseäni. En keksi mitään kerrottavaa, joka voisi toista kiinnostaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tykkää puhua itsestäni vaikka mielestäni minulla onkin ihan hyvä itseluottamus. Olen vaan todella laiska ja haluton esittelemään itseni uusille ihmisille. Tämän takia olen sinkku ja parhaat kaveritkin ovat tuttuja jo lapsuudesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Inntrovertti erakko, ei jaksa tehdä kompromisseja vaan elää omannäköistä elämää.
Vaativuus. Minulla ei ole mitään tarjottavaa parisuhteelle, esim varallisuutta, statusta tai muuta tärkeää joten parisuhde ei kuulu minun oikeuksiini.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se, että en etsi jotain vain siksi, että pitäisi olla joku. Kiinnostun tosi harvoin kenestäkään (mutta kuitenkin joskus ja tiedän, miten ihanaa se voisi olla, mutta en vaan usko, että se etsimällä etsien löytyisi).
Tuo ei taida olla luonteenpiirre.
Ap
En tiedä mitä teen väärin kun olen elämäni aikana onnistunut saamaan ja sittemmin myös pysymään hyvissä ja erinomaisissa väleissä useamman naisen kanssa mutta parhaimmassakin tapauksessa olen aina joutunut tai päätynuyt vain ystäväksi tai kaveriksi.
Ja kun se on käynyt selväksi että olemme kavereita tai mahd. jopa ystäviä, niin en osaa ajatella tai halua kuvitella saati unelmoida, että muuttaisi(vat) mielensä ja ilmaisisi(vat) halunsa olla parisuhteessa kanssani. Kunnioitan ja arvostan kaveruutta ja ystävyyttä hyvin korkealla mutta joskus sisälläni kulkee pieni joskus isompikin kateuden aalto kun näen ja kohtaan toisiinsa ihastuneita ja rakastuneita pareja.
Miksi minä saan tai joudun olemaan aina "se" joka jää ilman paria?
En syytä tai väitä, että syy "parittomuuteeni" olisi jossain tai joissain toisissa mutta olisi se parisuhdekin joskus mukava saada kokea. Ja jos oikein hyvin kävisi niin jatkaa vaikka niin kauan kunnes kuolema meidät mahd. erottaisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Haluttomuus seurustella ja nähdä/kuulla jatkuvasti. Halu asua yksin, matkustaa yksin, viettää muutenkin suurin osa vapaa-ajastani yksin. En jaksa ihmisiä töiden jälkeen.
Halu ja tarve olla yksin. Vaadin vähintään 5 tuntia päivässä aikaa ihan itsekseni. Miten järjestät tällaisen parisuhteessa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ulkonäkö on varmaankin se suurin syy miksi olen ikisinkku koska en näytä tempparien miehiltä vaan olen roteva karvakasa.
Jos mietitään luonteenpiirteitä niin sitten varmaan ujous,kiltteys,intoverttiluonne ja se että en ole alistuva.
M31
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko luonteenpiirre se, että viihdyn itsekseni? - Tai onko luonteenpiirteni sinisilmäsyyteni ja naivi uskoni siihem, että kohtaan ja löydän kumppanini, jos niin on tarkoitettu; ellen niin jatkan ja elän sinkkuna kuten tähänkin asti.
En toisin sanoen jaksa tai viitsi nähdä kumppanin löytämiseen erityistä vaivaa saati työtä. En myöskään viehäty siitä, että laittaisin itseni likoon tinderiin tai netin treffisovelluksille. Ja kun tähän lisätään viekä se, että viihdyn melko huonosti baareissa ja yökerhoissa etc, vaikka niistä olen lähes aina halutessani löytänytkin seuraa mutta en mitään sellaista, jota voisi myöhemmin kutsua parisuhteeksi.
Tai kun en viehätys yhden yön jutuista niin onko lopultya ihmekään, että olen sinkku. Ai niin tietysti tähän voinee lisätä sen, että en tiedosta mikä minussa oikeasstaan on "vikana" vai onko lopultya mikään erityistä mutta olisi se joskus kohdata ja löytää Se yksi ja erityinen, eikä parhaimmassakin tapauksessa päästä friend-zonelle.
Olen erinomasien iloinen jokaisesta naispuolisesta kaveristani ja ystävästäni mutta lienenkö, jotenkin konservatiivi tai vain, jotenkin pidättyväinen kun minusta on asioita, jotka kuuluvat vain ja ainoastaan parisuhteeseen ja kahden ihmisen välille, eikä kenellekään muulle. - Tosin tarkennuksena sanottakoon, että on toki asioita, jotka minulle on luotettu ja uskottu, joita kutsun salaisuuksiksi, jotka aion pitää vastakin omana tietonani, enkä kertoa eteenpäin.
En - En edes mahdollselle kumppanilleni ja tai puolisolleni. - Pidämn myös luontevana ajatella, että hänelle on myös saatettu uskoa ja kerrottu salaisuuksia, jotka olkoon hänen ja vain hänen kannettavanaan, joita kunnioitan, enkä vaadi tai muutoin odota, että hänen tulisi kertoa minulle.
On.
Ap
Ai. - jaa. Anteeksi seuraava menee vähän ohi aiheen, Mutta siis joskus pienessä ja rajallisessa mielessäni olen ajatellut, että saattaisin olla, jollekulle parempi kumppani osaksi siksi, että viihdyn ja nautin olostani myös itsekseni. - Ei yksin olo (sen paremmin kuin parisuhteessa eläminen) ketään yksistään tee parempaa.
Mutta tarkoitan sitä, että toivon parisuhteelta ennen kaikkea vierelläni olisi rinnalla kulkija ja olija, jonka kanssa edetä suunnilleen samaan tahtiin..
Jotta tämä olisi mielestäni mahdollista, niin minusta kummankin on oltava kyllin vahva (tai heikko) omana itsenään. En kaipaa parisuhteelta sitä että saisin olla sen johtaja ja suunnan näyttäjä, jota kumppanini tulisi seurata.
En myöskään halua olla hänen johtamansa ja se, jolle vain kumppanin osoittaa paikkani ja amtaa elämälleni merkityksen.
Haluaisin parisuhteen, jossa tilanteen mukaan kumpi vain voi olla vuorollaan heikko tai vahva mutta useimmiten kuitenkin suunnillee yhtä vahva. - Sanon suunnilleen koska ei parisuhde ole minulle ole jatkuva nollasumma peli.
Se, että en etsi jotain vain siksi, että pitäisi olla joku. Kiinnostun tosi harvoin kenestäkään (mutta kuitenkin joskus ja tiedän, miten ihanaa se voisi olla, mutta en vaan usko, että se etsimällä etsien löytyisi).