Mokasin töissä pahasti. Tuntuu kuin järki lähtisi.
Ja olen siis nelikymppinen, joten ei ollut ensimmäinen moka ikinä. Jotenkin vain tässä uudessa duunipaikassa olen koko ajan ihan vereslihalla muutenkin ja tuntuu, että en osaa mitään. Tein ihan järkyttävän mokan ja nyt vain itkettää. Istun koneen ääressä yksin huoneessani ja tuntuu kuin en pystyisi edes liikkumaan.
Miten tästä yli!? Vittuilua tulee kuitenkin ja minulla on taipumuksia jäädä jurputtamaan itsekseni näitä juttuja. Järki lähtee.
Mitä teen?
Kommentit (17)
AP kerro miten mokasit (muunna vaikka hieman yksityiskohtia, jotta sua ei tunnisteta) muuten me ei osata kommentoida mitenkään.
No eikö sitä voi enää korjata? Tai minimoida vahinko?
Sun kannattaa nyt ainakin hankkia joltain se tieto missä meni pieleen ja jatkossa tiedostaa rehellisesti mitkä ne alueet on, joissa sun osaamisessa puutteita ja pyrkiä oppimaan. Yleensä tehokkain keino on kysellä paljon kollegalta.
Onko susta siihen työhön?
Älä sure. Saat luultavasti ylennyksen. Niin mun työnantaja toimii. Nostaa pomoiksi ne jotka eivät kykene tekemään tuotantotason duuneja jotta eivät olisi pilaamassa tuotantoprosessia ja lopputuotteen laatua.
-mies29 - ei auttanut 0.33l Cocacola pullo, kokeilenko 0.5l Cocacola pulloa? Ap
Unohdin yhden asian. Sen voi korjata, mutta kun samantyyppisiä mokia on useampia aikaisemmiltakin ajoilta. Olen huolimaton. En osaa olla huolellinen. Minulla on lievä lukihäiriö ja ADHD ja masennun työssäni.
Minulta myös odotetaan asioita, joihin en ole valmis.
En ole riittävän vahva enkä ole kauhean fiksukaan. Olen yh ja lapsellani on useita tunne-elämän ongelmia. Juoksemme psykologilla ja se vie kauheasti voimiani.
ap
[quote author="Vierailija" time="23.03.2015 klo 15:59"]En ole riittävän vahva enkä ole kauhean fiksukaan. Olen yh ja lapsellani on useita tunne-elämän ongelmia. Juoksemme psykologilla ja se vie kauheasti voimiani.
ap
[/quote]
Eikö sitä voisi juosta tuolla raittiissa ulkoilmassa? Olisi paljon edullisempaakin. -mies29-
Onko tämä se sama työpaikka, jossa miehet ovat naama...
Eiköhän ne potkut anna jossain vaiheessa jos mokailet koko ajan. Ja jos et osaa niin pyydä apua. Tai koulutusta.
No, onneks et oo lääkäri tai hoitaja, ois voinu olla sun moka hengenvaarallinen jollekin.
T. Mokaillut ex-th-opiskelija, nykyisin akateemisen koulutuksen pohjalta onneksi vain paperitöissä
[quote author="Vierailija" time="23.03.2015 klo 15:53"]Älä sure. Saat luultavasti ylennyksen. Niin mun työnantaja toimii. Nostaa pomoiksi ne jotka eivät kykene tekemään tuotantotason duuneja jotta eivät olisi pilaamassa tuotantoprosessia ja lopputuotteen laatua.
[/quote]Tämä on muuten valitettavan yleistä suomalaisissa yrityksissä. Kun ei voida antaa potkuja, nostetaan tyyppi pomoksi, jolloin se ei ole sotkemassa työn tärkeintä vaihetta eli tuotteen/palvelun valmistamista. Tämä selittää osan huonosta johtajuudesta Suomessa.
Toinen valitettava suomalaisten toimintamalli on tehdä hyvästä duunarista pomo. 99,9 prosentissa tapauksista käy niin, että hyvästä duunarista ei ole pomoksi, ja seurauksena on vain tilanne, jossa työnantaja kärsii, kun hyvän duunarin panos puuttuu tuotannosta ja vastaavasti pomokerroksessa on tyyppi, joka ei osaa pomon hommia.
Tätä on Vaasan yliopistossa oikein tutkittukin.
[quote author="Vierailija" time="23.03.2015 klo 16:21"]
No, onneks et oo lääkäri tai hoitaja, ois voinu olla sun moka hengenvaarallinen jollekin.
T. Mokaillut ex-th-opiskelija, nykyisin akateemisen koulutuksen pohjalta onneksi vain paperitöissä
[/quote]
Mulle taas kävi niin, että pärjäsin työssäni sekä siellä terveydenhuollossa että akateemisessa ympäristössä. En jättänyt sen paremmin th- kuin yliopisto-opintojakaan kesken.
Jotkut voivat olla toisille vahingoksi myös työpaikkakiusaajina, varsinkin yliopistolla voi olla kova kisa tutkimusrahoituksista yms.
[quote author="Vierailija" time="23.03.2015 klo 16:29"]
[quote author="Vierailija" time="23.03.2015 klo 16:21"]
No, onneks et oo lääkäri tai hoitaja, ois voinu olla sun moka hengenvaarallinen jollekin.
T. Mokaillut ex-th-opiskelija, nykyisin akateemisen koulutuksen pohjalta onneksi vain paperitöissä
[/quote]
Mulle taas kävi niin, että pärjäsin työssäni sekä siellä terveydenhuollossa että akateemisessa ympäristössä. En jättänyt sen paremmin th- kuin yliopisto-opintojakaan kesken.
Jotkut voivat olla toisille vahingoksi myös työpaikkakiusaajina, varsinkin yliopistolla voi olla kova kisa tutkimusrahoituksista yms.
[/quote]
Joo, sitä työpaikkakiusaamista tuntui näkyvän etenkin siellä hoitsupiireissä.
Ps. Pärjäämisestä ei toki ollut kyse, vaikka empatiassani kirjoitinkin "mokailleeni". Ei vaan terveysala kiinnostanut lopulta pätkääkään. :)
palsta mamman pomo on AINA paska!
Jos lohduttaa, niin meidän työpaikalla on meininki, jossa potkut voi tulla ilman YT:tä tai mokaa/varoitusta ihan vaan kehityskeskustelussa. Ensin käydään läpi tavoitteisiin pääseminen. Todetaan, että tavoitteissa ollaan ja kukaan ei sinuun tyytymätön. Sitten lykätään naaman alle paperi allekirjoitettavaksi, jossa henkilö laitetaan itse naurettavaa korvausta vastaan irtisanoutumaan. Uhkailut YT-neuvotteluista ja siitä, että oikeudessa ei saa enempää rahaa päälle. Syynä ainoastaan oma pärstäkerroin ja se, ettei esimies henkilökohtaisesti pidä alaisesta. Tilalle onkin jo etsitty seuraava henkilö. Ja se joku sattuu olemaan pomon oma kännäilykaveri. Toki "pitkänlinjan" ammattilainen. Tämä ei ole liioittelua, vaikka en itse uskonut, että tällanen voi olla mahdollista. Ei tapahtunut minulle, vaan läheiselle työkaverille. Meni usko oikeudenmukaisuuteen, mutta eipä paljon helpota toivoa, että ämmä palaa helvetissä. Ei näille narskuille koskaan niin käy.
Mä olen myös nuorempana, kokemattomana ja arkana hoitajana meinannut pariinkin otteeseen mokillani tappaa ihmisen. Todellakin vahingossa, ja niitä hetkiä kun muistelee niin vieläkin meinaa itku tulla ja sydämeen sattuu. Lopulta kenellekään ei ONNEKSI käynyt mitään, mutta näitäkin virheitä sattuu päivittäin. Ihmisiä me vain ollaan. Varsinkin terveydenhoitoalalla valtava paine ja kiire myös niiden vastavalmistuneiden ja minun kohdallani silloin alaikäisen opiskelijasijaisen harteilla. Jaksamisia ap, vuoden päästä olet jo varmasti varmempi ja kotiutuneempi työssäsi. <3
Miehiin voi aina luottaa!