En ole laiha koska osaan syödä paremmin kuin lihavat, vaan koska minun ei juurikaan tee mieli mitään ylimääräistä ja tulen helposti täyteen
Ylipainoinen ystäväni käyttää kamalasti mielenvoimaa laihtuakseen tai pysyäkseen painossaan. Ei minusta olisi sellaiseen ollenkaan, joten ihailen häntä kyllä suuresti.
Minun ei tarvitse miettiä painoani tai ruokaa koskaan. Onneksi.
Kommentit (35)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tätä ei moni lihava tajua vaan luulee että hoikat elää jatkuvassa nälässä ja itsensä kieltämisessä. Mutta kun ei vain ole nälkä eikä tee mieli.
Ja moni laiha ei tajua, että eivät ymmärrä minkälaista itsekuria se normaalipaino jollekin vaatii. Eivätkä edes pystyisi samaan mutta silti jeesustelevat, ihan kuin olisivat omaa ansiota laihoja.
Olen ollut sairaalloisen lihava ja sairastunut BEDiä yli 10 vuotta, tosin siitä täysin toipunut hoikka nykysin.
Minä koin ahaa-elämyksen opiskeluaikana, kun kävi ilmi että erittäin hoikan opiskelukaverin herkkua oli herne-maissi-paprika-sekoitus. Sittemmin olen tavannut lukemattomia hoikkia ihmisiä, jotka esim. eivät pidä makeasta tai eivät koskaan syö välipaloja koska ei vaan tee mieli mitään kolmen aterian lisäksi. Pakko myöntää että olen kateellinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tätä ei moni lihava tajua vaan luulee että hoikat elää jatkuvassa nälässä ja itsensä kieltämisessä. Mutta kun ei vain ole nälkä eikä tee mieli.
Ja moni laiha ei tajua, että eivät ymmärrä minkälaista itsekuria se normaalipaino jollekin vaatii. Eivätkä edes pystyisi samaan mutta silti jeesustelevat, ihan kuin olisivat omaa ansiota laihoja.
Ihminen tottuu syömään tietyn määrän ruokaa ja tulee sitten siitä määrästä kylläiseksi. Nykyisin ihmiset syövät isoja annoksia.
Ehkä mutta ei niin yksinkertaisesti että vatsalaukku venyy ja sitten se pienenee - vaan että kroppa alkaa hormonaalisestikin vaatimaan sitä isompaa ruokakuormaa. Laihdutin, ja minun piti ylläpitää painoani 5-6 vuotta kunnes semmoinen ahmimistarve lopullisesti lähti. Normaaliannoksia olin siis syönyt vuosia.
Mä ratkaisin ahmimistarpeen kurkulla. Vedän puolikkaan kurkun aina ennen ateriaa. Itse ruokaa menee tosi vähän. Toiminut nyt melkein 7 vuotta (paino pysynyt samana), pudotin 38 kg painoa.
Inhoan syödä kurkkua pelkältään, mutta mulle on kivennäisvesi toiminut aika hyvänä mahantäyttäjänä.
Se myös vähentää suolaisen himoa, koska siinä on jotain niitä suoloja ja mineraaleja.
Vierailija kirjoitti:
Mulla tulee kans äklö olo jos syön liikaa.
Niin minullekin mutta se ei estä minua syömästä liikaa.
Sellaista ihmistä joka ei voi lihoa ei ole olemassakaan, sitten vaan syödään enemmän sitä mutant massia jos ei paino nouse. Vastaava harha mutta käänteisenä kuin lihavilla, syödään "ihan helvetisti" mutta pidemmällä aikavälillä syödään oikeasti vähän.
t: pt
Minun kikkani on se, että olen liian köyhä syödäkseni niin paljon kuin haluaisin :D
Nyt jo menee ruokaan ehkä 100 eur viikossa (elän yksinäni) ja kaikki töissäkin kettuilee aina, että olet liian laiha. No antakaa enemmän palkkaa niin kyllä varmaan lihomaan alkaa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tätä ei moni lihava tajua vaan luulee että hoikat elää jatkuvassa nälässä ja itsensä kieltämisessä. Mutta kun ei vain ole nälkä eikä tee mieli.
Ja moni laiha ei tajua, että eivät ymmärrä minkälaista itsekuria se normaalipaino jollekin vaatii. Eivätkä edes pystyisi samaan mutta silti jeesustelevat, ihan kuin olisivat omaa ansiota laihoja.
Omaa ansiota laihoja? Aika harvassa loppupeleissä ihmisissä on se läpipaskovuus.
Kyllä mä ainakin voin ihan itse totuttanut itseni kevyempään ruokaan ja ihan itse olen opetellut nauttimaan liikunnasta, ei niitä muhun syntymässä asennettu eikä varsinkaan lapsuuden perhe siihen kannustanut. Tavat ja tottumukset voi muuttaa kun ei heti anna periksi.
Itsekin ihmettelen joidenkin asennetta että "kaikesta pitää kieltäytyä eikä ikinä saa ottaa rennosti". En mä koe kieltäytymisenä sitä, että teen illalla seuraavan päivän eväät ja aamulla lähden kuudelta lenkille ennen töitä. Mä saan siitä hiton hyvän ja pirteän fiiliksen, toisinkun siitä kun mätän herkkuja naamaan sohvalla telkkarin edessä (jota myös voin joskus tehdä kun kokonaisuus on balnassissa).
Varmaan sitten oletat, että kaikki ylipainoiset mättävät herkkuja naamaan sohvalla telkkarin edessä eivätkä lenkkeile.
Nälkä on miellyttävä ja energinen olotila, kun siihen tottuu.
Vierailija kirjoitti:
Sellaista ihmistä joka ei voi lihoa ei ole olemassakaan, sitten vaan syödään enemmän sitä mutant massia jos ei paino nouse. Vastaava harha mutta käänteisenä kuin lihavilla, syödään "ihan helvetisti" mutta pidemmällä aikavälillä syödään oikeasti vähän.
t: pt
Pt ei ole nimike joka vaatii minkäänlaista muodollista koulutusta. Kaikkein vähiten aineenvaihduntafysiologian.
Vierailija kirjoitti:
Minun kikkani on se, että olen liian köyhä syödäkseni niin paljon kuin haluaisin :D
Nyt jo menee ruokaan ehkä 100 eur viikossa (elän yksinäni) ja kaikki töissäkin kettuilee aina, että olet liian laiha. No antakaa enemmän palkkaa niin kyllä varmaan lihomaan alkaa!
Sinähän voisit myös räppiä tekemään alkaa ja pomolle polkea jalkaa. Saisit mainetta ja massia, kotiin kantaa ruokakassia.
Vierailija kirjoitti:
Sellaista ihmistä joka ei voi lihoa ei ole olemassakaan, sitten vaan syödään enemmän sitä mutant massia jos ei paino nouse. Vastaava harha mutta käänteisenä kuin lihavilla, syödään "ihan helvetisti" mutta pidemmällä aikavälillä syödään oikeasti vähän.
t: pt
Gainerin syönti on samanlaista pinnistelemistä kuin se, että ylipainoinen joutuu laihtuakseen kituuttaa 1100 kcalin energiamäärällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tätä ei moni lihava tajua vaan luulee että hoikat elää jatkuvassa nälässä ja itsensä kieltämisessä. Mutta kun ei vain ole nälkä eikä tee mieli.
Ja moni laiha ei tajua, että eivät ymmärrä minkälaista itsekuria se normaalipaino jollekin vaatii. Eivätkä edes pystyisi samaan mutta silti jeesustelevat, ihan kuin olisivat omaa ansiota laihoja.
Omaa ansiota laihoja? Aika harvassa loppupeleissä ihmisissä on se läpipaskovuus.
Kyllä mä ainakin voin ihan itse totuttanut itseni kevyempään ruokaan ja ihan itse olen opetellut nauttimaan liikunnasta, ei niitä muhun syntymässä asennettu eikä varsinkaan lapsuuden perhe siihen kannustanut. Tavat ja tottumukset voi muuttaa kun ei heti anna periksi.
Itsekin ihmettelen joidenkin asennetta että "kaikesta pitää kieltäytyä eikä ikinä saa ottaa rennosti". En mä koe kieltäytymisenä sitä, että teen illalla seuraavan päivän eväät ja aamulla lähden kuudelta lenkille ennen töitä. Mä saan siitä hiton hyvän ja pirteän fiiliksen, toisinkun siitä kun mätän herkkuja naamaan sohvalla telkkarin edessä (jota myös voin joskus tehdä kun kokonaisuus on balnassissa).
En nyt ihan ymmärrä mistä kimpaannuit - sinähän siis ymmärrät mitä itsekuria se vaatii. Eli en puhunut sinusta.
Mutta ihan oikeasti, jollekin toiselle se voi vaatia todella todella paljon aikaa, ennen kuin ne tavat muuttuu, siinä missä toiselle se on paljon kivuttomampi prosessi. En usko että sitä on loppujen lopuksi kamalan vaikeaa ymmärtää että toinen tarvitsee helvetisti enemmän itsekuria kuin joku toinen.
Vierailija kirjoitti:
Ruokahalu kasvaa syödessä.
Ei kasva minulla, vaan tulee huono olo jos syön liikaa. Olen nyt nelikymppinen ja painan saman verran kuin mennessäni armeijaan 18-vuotiaana.
Mulla tuollainen "pelleily" (okei sulle toimi, joten ei siis millään pahalla) oikeastaan syvensi sitä ahmimisen tarvetta. Minulle on auttanut täyttävä, jopa rasvainen (ei ainakaan light) ruoka niin, että en ole syönyt liikaa tai liian vähän. Tuo kurkku olisi joko tehnyt sen, että annoskoko (kurkku plus ruoka) olisi ollut liikaa, ja sekoittanut normaalin annoskoon "tajuamista" tai sitten ruoka liian kevyttä (kurkku ja miinus saman verran varsinaisesta ruuasta) ja olisin ahminut.
Salaattia kyllä syön, mutta kunnolla esim öljyä pähkinää jne.