Lue keskustelun säännöt.
Mies oli hyväpalkkaisessa työssä, ei ole enää.
19.03.2015 |
Me oltiin hyvin toimeentulevia. Suunniteltiin uutta isompaa ja hienompaa taloa, haaveiltiin hienommasta autosta jne. jne. Mutta niin vaan loppui sekin työ ja nyt mies on perusduunarina huonolla palkalla. Enää ei kiinnosta edes haaveilla sitä isommasta talosta tai paremmasta autosta, kun ei niihin ole enää varaa.
Ja koska minun ammatti on niitä matalapalkka-aloja, niin edes minä en voi tasata meidän elintasoa siihen mitä se oli. Eihän se auta kuin tottua taas vaatimattomampaan elämään, mutta kyllä mä vaan olen katkera ja kateellinen hyvin tienaaville.
Ja teille työttömille, jotka tulette sanomaan, että "on sentään työ", niin kyllä. On sentään työ, mutta kyllä teitäkin pännis jos sitä teidän työttömyysrahaa yhtäkkiä pienennettäisiin.
Kommentit (75)
miksi se nyt meni potkut saamaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin. Mitä elämä yrittää teille kertoa?? Oletko ajatellut? Ei ole olemassa sattumia.
Teillä tuntuu tuo arvojärjästys vähän kusevan.
[quote author="Vierailija" time="20.03.2015 klo 19:03"]
Niin. Mitä elämä yrittää teille kertoa?? Oletko ajatellut? Ei ole olemassa sattumia. Teillä tuntuu tuo arvojärjästys vähän kusevan.
[/quote]
Mistä sä mitään ap:n arvojärjestyksiä tiedät. Pikkuisen nyt järkeä näihin kommenteihin ja laajennusta siihen ajatteluun.
Ihan varmasti jokaista harmittaa, kun elämästään menettää jotain hyvää ja kivaa tai tärkeää. Oli se asia sitten mikä tahansa. Ja jos sen harmittelun ääneen sanoo, niin se ei tarkoita, että se olisi arvojärjestyksessä välttämättä ykkösenä.
[quote author="Vierailija" time="20.03.2015 klo 19:11"][quote author="Vierailija" time="20.03.2015 klo 19:03"]
Niin. Mitä elämä yrittää teille kertoa?? Oletko ajatellut? Ei ole olemassa sattumia. Teillä tuntuu tuo arvojärjästys vähän kusevan.
[/quote]
Mistä sä mitään ap:n arvojärjestyksiä tiedät. Pikkuisen nyt järkeä näihin kommenteihin ja laajennusta siihen ajatteluun.
Ihan varmasti jokaista harmittaa, kun elämästään menettää jotain hyvää ja kivaa tai tärkeää. Oli se asia sitten mikä tahansa. Ja jos sen harmittelun ääneen sanoo, niin se ei tarkoita, että se olisi arvojärjestyksessä välttämättä ykkösenä.
[/quote]
No tiedän sen mitä ap viestittää, Einstein!
Ehkä asiat on monella liian hyvin. Ei osata odottaa, luopua, olla kiitollisia tai tyytyä vähempään. Mulle heti kaikki tänne nyt! On ihan hyvä, että ihmistä hiukan koulitaan elämän toimesta matkan varrella. Ap kuulostaa kyllä rehellisesti sanottuna provolta, tai vaihtoehtoisesti pinnalliselta hölmöltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Parisuhdekin harmittaa, kun tuli valittua mies vaurastumisen toivossa?
Kateelliset inisee, kun ap. sentään on ollut rikas toisin kuin inisijät itse! :DD
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 22:04"]
Me oltiin hyvin toimeentulevia. Suunniteltiin uutta isompaa ja hienompaa taloa, haaveiltiin hienommasta autosta jne. jne. Mutta niin vaan loppui sekin työ ja nyt mies on perusduunarina huonolla palkalla. Enää ei kiinnosta edes haaveilla sitä isommasta talosta tai paremmasta autosta, kun ei niihin ole enää varaa.
Ja koska minun ammatti on niitä matalapalkka-aloja, niin edes minä en voi tasata meidän elintasoa siihen mitä se oli. Eihän se auta kuin tottua taas vaatimattomampaan elämään, mutta kyllä mä vaan olen katkera ja kateellinen hyvin tienaaville.
Ja teille työttömille, jotka tulette sanomaan, että "on sentään työ", niin kyllä. On sentään työ, mutta kyllä teitäkin pännis jos sitä teidän työttömyysrahaa yhtäkkiä pienennettäisiin.
[/quote]
No jokainen järkevä ja itseään kunnioittava nainen ottaa avioeron ja hankkii rikkaamman ukon.
[quote author="Vierailija" time="20.03.2015 klo 19:25"][quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 22:04"]
Me oltiin hyvin toimeentulevia. Suunniteltiin uutta isompaa ja hienompaa taloa, haaveiltiin hienommasta autosta jne. jne. Mutta niin vaan loppui sekin työ ja nyt mies on perusduunarina huonolla palkalla. Enää ei kiinnosta edes haaveilla sitä isommasta talosta tai paremmasta autosta, kun ei niihin ole enää varaa.
Ja koska minun ammatti on niitä matalapalkka-aloja, niin edes minä en voi tasata meidän elintasoa siihen mitä se oli. Eihän se auta kuin tottua taas vaatimattomampaan elämään, mutta kyllä mä vaan olen katkera ja kateellinen hyvin tienaaville.
Ja teille työttömille, jotka tulette sanomaan, että "on sentään työ", niin kyllä. On sentään työ, mutta kyllä teitäkin pännis jos sitä teidän työttömyysrahaa yhtäkkiä pienennettäisiin.
[/quote]
No jokainen järkevä ja itseään kunnioittava nainen ottaa avioeron ja hankkii rikkaamman ukon.
[/quote]
Luuletko että rikkaat ukot huolii homssuista porvoolaista pullukkaa ja huonohampaista av yh mammaa?!
Siri, meni jo!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun miehellä on viisi tonnia huonompi palkka kuin parhaina aikoina, mut on ainakin työpaikka.
[quote author="Vierailija" time="20.03.2015 klo 18:53"][quote author="Vierailija" time="20.03.2015 klo 17:16"]
Pänniihän tuollainen. En tiedä liekö joku jo maininnut, mutta mies oli hyvin toimeentuleva, et te :)
[/quote]
Tää on taas niitä suhtautumiseroja. Toisille perhe on me, toisille sinä ja minä. Me-perheissä kaikki on yhteistä, puhalletaan yhteen hiileen asiassa kuin asiassa. Sinä ja minä -perheissä pidetään kynsin ja hampain kiinni omasta reviiristä ja varmistellaan omaa hyvinvointia, kun "se ero voi tulla".
[/quote]
Niin, mutta totuus on, että teillä ne hyvät tulot ovat kuitenkin olleet miehen työn varassa. Meillä tilanne on myös tuo, mutta opiskelen, jotts koko perheen hyvinvointi olisi jatkossa taloudellisesti vielä vahvemmalla pohjalla. Talous ja rahat ovat yhteisiä meilläkin, yhteisen hyvän eteen töitä tehdään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="20.03.2015 klo 19:42"]Mun miehellä on viisi tonnia huonompi palkka kuin parhaina aikoina, mut on ainakin työpaikka.
[/quote]
Tuliko säästettyä?
[quote author="Vierailija" time="20.03.2015 klo 19:46"]
[quote author="Vierailija" time="20.03.2015 klo 18:53"][quote author="Vierailija" time="20.03.2015 klo 17:16"] Pänniihän tuollainen. En tiedä liekö joku jo maininnut, mutta mies oli hyvin toimeentuleva, et te :) [/quote] Tää on taas niitä suhtautumiseroja. Toisille perhe on me, toisille sinä ja minä. Me-perheissä kaikki on yhteistä, puhalletaan yhteen hiileen asiassa kuin asiassa. Sinä ja minä -perheissä pidetään kynsin ja hampain kiinni omasta reviiristä ja varmistellaan omaa hyvinvointia, kun "se ero voi tulla". [/quote] Niin, mutta totuus on, että teillä ne hyvät tulot ovat kuitenkin olleet miehen työn varassa. Meillä tilanne on myös tuo, mutta opiskelen, jotts koko perheen hyvinvointi olisi jatkossa taloudellisesti vielä vahvemmalla pohjalla. Talous ja rahat ovat yhteisiä meilläkin, yhteisen hyvän eteen töitä tehdään.
[/quote]
Meillä? :D
Jos ap:tä tarkoitat, niin sehän on itsekin töissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
71 vastaa, ei tullut säästettyä, vaan kaikki meni silloinkin. Elintasossa ei juuri näkyvää eroa ole, mutta tiukempaa on tietenkin nykyisin.
Onko AP velaton? Sehän tässä on oikeastaan ainoa kysymys.
Elämä menee uusiksi jos kotinsa joutuu myymään kun ei ole varaa maksaa velkaa, muussa tapauksessa puhutaan vain pienestä sopeutumisesta.
Kymmenenkin vuotta keskivertoa tai sitä suurempaa palkkaa tienaamalla voi usein halutessaan itse suunnilleen päättää asuuko velattomassa asunnossa ennen vai jälkeen 40-vuotispäivänsä. Jos maksajia on kaksi niin monesti samalla riittää myös kaikenlaiseen joutavaan tuhlailuun, isoon kasaan taidetta tai antiikkia tai muutaman sijoituskämpän käsirahoihin. Sitä että kannattiko tuhlata joutavaan tulee kai mietittyä viimeistään sinä päivänä kun tajuaa että olisi olosuhteiden pakosta tai omasta halusta ihan kiva siirtyä aikaiselle eläkkeelle.