Eikö keskosten kanssa saa ulkoilla??

Pidä huoli omista asioistasi.

Muistaakseni sai 3,5-kiloisena viedä ulos (oli jo kevät pitkällä ja lämmin) kun itse keskoseni sain.

Lisäksi keskosilla on tosi tiukat syömisaikataulut ymv, minkä lisäksi voi olla erilaisia vaikeuksia siinä syömisessä...joten voi olla että ihan oikeasti eivät edes ehdi missään välissä ulos kun vauvoja vieläpä kaksi.

Huhhuh. Pistä se pää takasi perseesees, ei tartte muita kytätä. Vaikutat ihan hirveältä ihmiseltä, toivottavasti myös itse tajuaisit sen.

3kg saa viedä. Itselle syntyi keskonen

Riippuu millä viikoilla ovat syntyneet ja mikä on vointi. Meidän "iso" keskonen, joka syntyi 35+0 parikiloisena sai alkaa ulkoilla melko heti, mutta niin, että aikaa nostettiin 10 minuutista hitaasti ylöspäin. Ja esim. kauppaan, kahviloihin, kerhoihin saimme luvan mennä vasta 3 kk iässä. Ihmetteli terkka, että miten edes täysiaikaisia vauvoja viedään ottamaan vaaralliset infektioit joihin supermarketteihin. Nyt on huono ilmanlaatu, joten en yhtään ihmettele, jos vauvat eivät "ihanalla ilmalla" ulkoile. Voi jeesus, mitä naapureita. Sääliksi käy tätä perhettä sen suhteen. Että pitää juoruilla naapurien kesken tällaisestakin.

Koko ajanko te ootte kyttäämässä, että ulkoileeko vai ei? Mua ärsyttää suunnattomasti, kun itse ulkoilen 3kk vauvan ja taaperon kanssa päivittäin, niin silti samassa pihassa oleva nainen tuli suoraan utelemaan, että miksi emme ulkoile päivittäin. Hän ei ollut nähnyt meitä, niin oletti ettei ulkoilla

[quote author="Vierailija" time="18.03.2015 klo 22:34"]

Riippuu millä viikoilla ovat syntyneet ja mikä on vointi. Meidän "iso" keskonen, joka syntyi 35+0 parikiloisena sai alkaa ulkoilla melko heti, mutta niin, että aikaa nostettiin 10 minuutista hitaasti ylöspäin. Ja esim. kauppaan, kahviloihin, kerhoihin saimme luvan mennä vasta 3 kk iässä. Ihmetteli terkka, että miten edes täysiaikaisia vauvoja viedään ottamaan vaaralliset infektioit joihin supermarketteihin. Nyt on huono ilmanlaatu, joten en yhtään ihmettele, jos vauvat eivät "ihanalla ilmalla" ulkoile. Voi jeesus, mitä naapureita. Sääliksi käy tätä perhettä sen suhteen. Että pitää juoruilla naapurien kesken tällaisestakin.

[/quote]

Ja lisään tähän saman kuin yllä. Eli keskosta pitää syöttää kahden tunnin välein. Imettäminen ei aina onnistu. Eipä siinä paljon ehtinyt ulos vaikka oli vain yksi vauva hoidettavana. Ja jos olisi ollut kaksi, niin täysi mahdottomuus. Pumppaat maitoa, jota ei tule, koska ennenaikainen synnytys ei ole käynnistänyt kunnolla maidontuloa, sitten ruokit pullolla, yrität välillä imettää rinnasta. Sitten peset ja keität pulloja. Ja kas, aika taas aloittaa alusta. Se jos mikä oli helvettiä.

meidän rv31 syntynyt ja "rv36", siis viisiviikkoisena, kotiutunut sai ulkoilla heti. Tosin kotiutui heinäkuussa.

[quote author="Vierailija" time="18.03.2015 klo 22:29"]

Muistaakseni sai 3,5-kiloisena viedä ulos (oli jo kevät pitkällä ja lämmin) kun itse keskoseni sain.

Lisäksi keskosilla on tosi tiukat syömisaikataulut ymv, minkä lisäksi voi olla erilaisia vaikeuksia siinä syömisessä...joten voi olla että ihan oikeasti eivät edes ehdi missään välissä ulos kun vauvoja vieläpä kaksi.

[/quote]

Jatkan nyt vielä vähän, josko tilanne hahmottuisi ap:llekin. Vauvan piti syödä 3 tunnin välein tietty määrä maitoa (oli aina %-osuus sen hetkisestä painosta). Lapsella oli haasteita tämän asian tiimoilta, maito ei siis vain hulahtanut kurkusta alas vaan operaatio kesti noin tunnin. Tämän jälkeen vaipan vaihto, mahdolliset keskostipat ja rautatipat, vaatteiden vaihto koska lapsi pulautteli kaaressa. Sitten lapsi unille, itse pesemään tuttipullot ja pumppaamaan jotta saisi pienelle edes vähän äidinmaitoa (ei jaksanut imeä rintaa). Sitten sain levähtää noin tunnin, jonka jälkeen sama alusta. Tätä ympäri vuorokauden, monta kuukautta putkeen. Lopulta saimme luvan venyttää yöruokailujen välin neljään tuntiin, ja sain jopa KAKSI tuntia aikaa nukkua pari kertaa vuorokaudessa.

Kerro tämä kahdella ja mieti, miksiköhän se ulkoilu ei välttämättä kiehdo?

2,5 kiloisena saa aloittaa ulkoilut pikkuhiljaa, 3 kiloisena saa jo ulkoilla reilumman esim. nukuttaa ulkona ja tehdä pitkiä vaunulenkkejä.

Ehäpä arki muutui kerrasta sen verran että ei tee mieli ulkoilla niin että kaikki naapurit varmasti kerkeäisi nähdä. Jos asia noin paljon askarruttaa ni kehotan käymään siellä naapurissa. Itse sain nuorimmaisen 1,5v sitten ja ulkoilemaan ei huvittanut lähteä (teki mieli vaan nukkua kaikki mahdollinen aika),onneksi isommat on jo koululaisia joten ulkoilivat itsenäisesti.

[quote author="Vierailija" time="18.03.2015 klo 22:39"]

[quote author="Vierailija" time="18.03.2015 klo 22:29"]

Muistaakseni sai 3,5-kiloisena viedä ulos (oli jo kevät pitkällä ja lämmin) kun itse keskoseni sain.

Lisäksi keskosilla on tosi tiukat syömisaikataulut ymv, minkä lisäksi voi olla erilaisia vaikeuksia siinä syömisessä...joten voi olla että ihan oikeasti eivät edes ehdi missään välissä ulos kun vauvoja vieläpä kaksi.

[/quote]

Jatkan nyt vielä vähän, josko tilanne hahmottuisi ap:llekin. Vauvan piti syödä 3 tunnin välein tietty määrä maitoa (oli aina %-osuus sen hetkisestä painosta). Lapsella oli haasteita tämän asian tiimoilta, maito ei siis vain hulahtanut kurkusta alas vaan operaatio kesti noin tunnin. Tämän jälkeen vaipan vaihto, mahdolliset keskostipat ja rautatipat, vaatteiden vaihto koska lapsi pulautteli kaaressa. Sitten lapsi unille, itse pesemään tuttipullot ja pumppaamaan jotta saisi pienelle edes vähän äidinmaitoa (ei jaksanut imeä rintaa). Sitten sain levähtää noin tunnin, jonka jälkeen sama alusta. Tätä ympäri vuorokauden, monta kuukautta putkeen. Lopulta saimme luvan venyttää yöruokailujen välin neljään tuntiin, ja sain jopa KAKSI tuntia aikaa nukkua pari kertaa vuorokaudessa.

Kerro tämä kahdella ja mieti, miksiköhän se ulkoilu ei välttämättä kiehdo?

[/quote]

Kasi komppaa tätä täysin! Tulee vielä elävänä mieleen nuo ajat. Ei täysiaikaisen vauvan äidit voi kuvitella miten paljon vaikeampaa elämä on keskosen kanssa. Ja öisinkin sama rumba, koska ohjeena oli herättää lapsi syömään aluksi kahden tunnin välein - myös yöllä. Neuvolassa vielä jaksettiin teroittaa mieleen, että yölläkin pitää pumpata maitoa, jottei maidontulo tyrehtyisi. Ja kun sitä maitoa ei sittenkään tullut. Tunnin pumppauksella molemmista rinnoista samaan aikaa "suurtalouslypsykoneella" herui vai pieni osa siitä, mitä vauva kerralla tarvitsi.

Tästä on neljä vuotta aikaa. Nyt odotan toista lasta, ja suurin painajainen on, että tämäkin lapsi tulee keskosena. Ei pelota synnytys niinkään vaan se, miten rankkaa tulee olemaan keskosen kanssa.

[quote author="Vierailija" time="18.03.2015 klo 22:45"]

[quote author="Vierailija" time="18.03.2015 klo 22:39"]

[quote author="Vierailija" time="18.03.2015 klo 22:29"]

Muistaakseni sai 3,5-kiloisena viedä ulos (oli jo kevät pitkällä ja lämmin) kun itse keskoseni sain.

Lisäksi keskosilla on tosi tiukat syömisaikataulut ymv, minkä lisäksi voi olla erilaisia vaikeuksia siinä syömisessä...joten voi olla että ihan oikeasti eivät edes ehdi missään välissä ulos kun vauvoja vieläpä kaksi.

[/quote]

Jatkan nyt vielä vähän, josko tilanne hahmottuisi ap:llekin. Vauvan piti syödä 3 tunnin välein tietty määrä maitoa (oli aina %-osuus sen hetkisestä painosta). Lapsella oli haasteita tämän asian tiimoilta, maito ei siis vain hulahtanut kurkusta alas vaan operaatio kesti noin tunnin. Tämän jälkeen vaipan vaihto, mahdolliset keskostipat ja rautatipat, vaatteiden vaihto koska lapsi pulautteli kaaressa. Sitten lapsi unille, itse pesemään tuttipullot ja pumppaamaan jotta saisi pienelle edes vähän äidinmaitoa (ei jaksanut imeä rintaa). Sitten sain levähtää noin tunnin, jonka jälkeen sama alusta. Tätä ympäri vuorokauden, monta kuukautta putkeen. Lopulta saimme luvan venyttää yöruokailujen välin neljään tuntiin, ja sain jopa KAKSI tuntia aikaa nukkua pari kertaa vuorokaudessa.

Kerro tämä kahdella ja mieti, miksiköhän se ulkoilu ei välttämättä kiehdo?

[/quote]

Kasi komppaa tätä täysin! Tulee vielä elävänä mieleen nuo ajat. Ei täysiaikaisen vauvan äidit voi kuvitella miten paljon vaikeampaa elämä on keskosen kanssa. Ja öisinkin sama rumba, koska ohjeena oli herättää lapsi syömään aluksi kahden tunnin välein - myös yöllä. Neuvolassa vielä jaksettiin teroittaa mieleen, että yölläkin pitää pumpata maitoa, jottei maidontulo tyrehtyisi. Ja kun sitä maitoa ei sittenkään tullut. Tunnin pumppauksella molemmista rinnoista samaan aikaa "suurtalouslypsykoneella" herui vai pieni osa siitä, mitä vauva kerralla tarvitsi.

Tästä on neljä vuotta aikaa. Nyt odotan toista lasta, ja suurin painajainen on, että tämäkin lapsi tulee keskosena. Ei pelota synnytys niinkään vaan se, miten rankkaa tulee olemaan keskosen kanssa.

[/quote]

Olihan se hurjan raskasta, onneksi oli esikoinen. Huoli pienestä oli kova, ja se loputon pakkosyöttäminen ja pumppaaminen...jos nyt tekisin jotain toisin, niin en jumaliste pumppaisi tasan yhtään. Turhaa työtä, olin aivan näännyksissä ja loppu, miten hitossa siinä kunnossa ihmiseltä mitään maitoa tulisikaan?! Olisi kannattanut vaan sekin aika käyttää nukkumiseen. Sitä maitoa tuli siis tunnin jyystämisellä joku 20 ml.

Joitain muistoja ei aika kultaa. Mutta sain silti vielä kaksi lasta, ja ihan hyvin meni heidän kanssaan joten sain nauttia myös siitä normaalimmasta vauva-arjesta joka toki ei ole aivan kevyttä sekään :) Ja lapsi on jo reipas 11-vuotias, joskaan ei täysin normaali mutta pärjäävä ja iloinen kaveri :)

Vittu näitä vatareita ku heti vaahtoamassa :D syyllistinkö äitiä jossain vaiheessa? En?! KYSYIN MIKSI!? Kun en tiedä! No nyt tiedän!

Meillä poika 31+3 7viikkoa sairaalassa,kotona huoltoväli 3h ja meidän piti saada lapseen menemään premilonia tietty minimimäärä joka kerta mikä aiheutti vatsavaivoja,kakkajumppaa,levolakia,helvetillistä huutoa,napatyrän ym. Lisäksi tuli heti kipeäksi kun pääsi sairaalasta,steriili ympäristö vain vanhemmat ja hoitajat saivat olla tekemisissä.
työnsin päivisin lasta rattailla (kesäkuu) niin perkeleesti että muijä sai nukuttua ja lapsi nukkua aina sen aikaa kuin rattaat liikkui,yhtään jos pysähty alkoi huuto välittömästi.
nyt on 3v edelleen huonosti nukkuva,vaativa ja tempperamenttinen,mutta terve lapsi.

2 h välein herättelijät, veikkaampa että teidän keskosten vauva-ajoista on jo tovi, nykyään 3 h ruokailuväli riittää ja jos ns. normikeskonen eli ei kasvuhäiriöinen tai sairas niin jo sairaalassa voidaan ennen kotiutumista siirtyä yöaikaan 4 h välille. Tämä siis pienenä lohtuna jos pelkäätte että tänä päivänä saisitte keskosen. Ajat muuttuu ja hoitolinjat! Tsemppiä odotukseen!

[quote author="Vierailija" time="18.03.2015 klo 22:53"]

[quote author="Vierailija" time="18.03.2015 klo 22:45"]

[quote author="Vierailija" time="18.03.2015 klo 22:39"]

[quote author="Vierailija" time="18.03.2015 klo 22:29"]

Muistaakseni sai 3,5-kiloisena viedä ulos (oli jo kevät pitkällä ja lämmin) kun itse keskoseni sain.

Lisäksi keskosilla on tosi tiukat syömisaikataulut ymv, minkä lisäksi voi olla erilaisia vaikeuksia siinä syömisessä...joten voi olla että ihan oikeasti eivät edes ehdi missään välissä ulos kun vauvoja vieläpä kaksi.

[/quote]

Jatkan nyt vielä vähän, josko tilanne hahmottuisi ap:llekin. Vauvan piti syödä 3 tunnin välein tietty määrä maitoa (oli aina %-osuus sen hetkisestä painosta). Lapsella oli haasteita tämän asian tiimoilta, maito ei siis vain hulahtanut kurkusta alas vaan operaatio kesti noin tunnin. Tämän jälkeen vaipan vaihto, mahdolliset keskostipat ja rautatipat, vaatteiden vaihto koska lapsi pulautteli kaaressa. Sitten lapsi unille, itse pesemään tuttipullot ja pumppaamaan jotta saisi pienelle edes vähän äidinmaitoa (ei jaksanut imeä rintaa). Sitten sain levähtää noin tunnin, jonka jälkeen sama alusta. Tätä ympäri vuorokauden, monta kuukautta putkeen. Lopulta saimme luvan venyttää yöruokailujen välin neljään tuntiin, ja sain jopa KAKSI tuntia aikaa nukkua pari kertaa vuorokaudessa.

Kerro tämä kahdella ja mieti, miksiköhän se ulkoilu ei välttämättä kiehdo?

[/quote]

Kasi komppaa tätä täysin! Tulee vielä elävänä mieleen nuo ajat. Ei täysiaikaisen vauvan äidit voi kuvitella miten paljon vaikeampaa elämä on keskosen kanssa. Ja öisinkin sama rumba, koska ohjeena oli herättää lapsi syömään aluksi kahden tunnin välein - myös yöllä. Neuvolassa vielä jaksettiin teroittaa mieleen, että yölläkin pitää pumpata maitoa, jottei maidontulo tyrehtyisi. Ja kun sitä maitoa ei sittenkään tullut. Tunnin pumppauksella molemmista rinnoista samaan aikaa "suurtalouslypsykoneella" herui vai pieni osa siitä, mitä vauva kerralla tarvitsi.

Tästä on neljä vuotta aikaa. Nyt odotan toista lasta, ja suurin painajainen on, että tämäkin lapsi tulee keskosena. Ei pelota synnytys niinkään vaan se, miten rankkaa tulee olemaan keskosen kanssa.

[/quote]

Olihan se hurjan raskasta, onneksi oli esikoinen. Huoli pienestä oli kova, ja se loputon pakkosyöttäminen ja pumppaaminen...jos nyt tekisin jotain toisin, niin en jumaliste pumppaisi tasan yhtään. Turhaa työtä, olin aivan näännyksissä ja loppu, miten hitossa siinä kunnossa ihmiseltä mitään maitoa tulisikaan?! Olisi kannattanut vaan sekin aika käyttää nukkumiseen. Sitä maitoa tuli siis tunnin jyystämisellä joku 20 ml.

Joitain muistoja ei aika kultaa. Mutta sain silti vielä kaksi lasta, ja ihan hyvin meni heidän kanssaan joten sain nauttia myös siitä normaalimmasta vauva-arjesta joka toki ei ole aivan kevyttä sekään :) Ja lapsi on jo reipas 11-vuotias, joskaan ei täysin normaali mutta pärjäävä ja iloinen kaveri :)

[/quote]

Samaa mieltä olen. En tosiaan pumppaisi sitä maitoa ja uuvuttaisi itseäni. Nukkuisin ja keskittyisin luomaan suhdetta lapseen. Se jäi pakonomaisen suorittamisen jalkoihin. Neuvolassakaan eivät antaneet armoa, vaikka olisi ollut koko perheen etu, että olisivat käskeneet lopettaa. Uupumuksesta seurasi masennus, ja jouduin lääkityksellekin. Siihen sitten lopulta jouduin lopettamaan pumppaamisen 5 kk jälkeen. Ja johan alkoi elämä kirkastumaan kun sai oikeasti alkaa nauttimaan vauva-arjesta. Tosin jotain jälkiä tuo aika jätti, sillä poikamme on ollut vauvavuoden jälkeen täysin isän poika. Meidän välillemme ei ilmeisesti koskaan muodostunut yhtä vahvaa sidettä. Tuttelin antaminen olisi näin jälkikäteen ollut ihan hyvä vaihtoehto.

[quote author="Vierailija" time="18.03.2015 klo 23:28"]

2 h välein herättelijät, veikkaampa että teidän keskosten vauva-ajoista on jo tovi, nykyään 3 h ruokailuväli riittää ja jos ns. normikeskonen eli ei kasvuhäiriöinen tai sairas niin jo sairaalassa voidaan ennen kotiutumista siirtyä yöaikaan 4 h välille. Tämä siis pienenä lohtuna jos pelkäätte että tänä päivänä saisitte keskosen. Ajat muuttuu ja hoitolinjat! Tsemppiä odotukseen!

[/quote]

Tuskin tuokaan mikään universaaliohje on. Ja fakta on, että vuonna 2011 saimme NKL:n lääkäriltä syöttää 2 h välein. Ja herättämään myös öisin. Toki saimme jossain vaiheessa siirtyä 3 tunnin väleihin. Ja jossain vaiheessa (3 kk?) neuvolassa antoivat luvan olla herättämättä öisin. Se vaan, että keski tovin, ennen kuin lapsi oppi pois noin tiheästä syömisestä. Meillä syöttövälit liittyivät kasvuun, eli jos lapsi ei kasva tarpeeksi, häntä syötettiin useammin. Tiheä syöttäminen taas aiheutti sen, että lapsen vatsa oli koko ajan sekaisin. Eli pulauttelua, itkumaratoneja. Itse olin ainakin niin paniikissa ja väsynyt, etten uskaltanut alkaa uhmaamaan lääkäreitä tai terkkoja. Eikä olisi väsyneenä aivotkaan toimineet niin, että olisin pystynyt tekemään omat johtopäätökseni. Kroppa vaan oli jatkuvasti jännittynyt kun paniiksissa yritin pitää tahtia yllä. Muistan, miten vilkuilin kelloa pumpatessa ja mietin, että olen vartin myöhässä kierroksen seuraavasta vaiheesta. Täysin hullua. Kadehdin silloin äitejä, jotka pystyivät imettämään. Enkä vähiten siksi, että elämä on täysimetyksellä aika paljon helpompaa.  Kaiken lisäksi meidän piti pitää kirjaa maidon menekistä 10 millin tarkkuudella.

Kai saaki ulkoilla mut eiks vaatteet oo tosi isoja keskosille?? Esim. toppahaalari tms.