Jos ihminen ei voi kakata puolisonsa nähden tai kuullen, en ihmettele yhtään avioeroja!
varmasti nimittäin löytyy tunnepuolelta samanlaista jakamattomuutta. Asioita, joita ei kehdata toiselle kertoa. Ei olle rehellisesti toisen kanssa läsnä. Aina pidetään pieni vara itselle.
Ei sillä, että asiat parantuisivat julkikakkaamalla. Tulipa vain mieleen ihmisen mieli, millainen se onkaan.
Luottamusta, avointa yhteyttä parisuhteeseen! (Silti ei tarvitse kakata toisen nähden, jos ei halua)
Kommentit (30)
että lukitsen vessan oven aivan takuulla. Odotan sitä mieheltänikin. Aivan kaikkea ei tarvitse jakaa sentään, mä en todellakaan halua nähdä miestäni ähisemässä naama punaisena. Luonnollinen asia se toki on, paskominen nimittäin. Näinollen miksipä ei poistettaisi julkisia vessoja kokonaan, kahvilassakin olisi vain pöntöt nurkassa?
Siitä on vissiin pitkä matka toisen nenän alla asioidensa toimittelemiseen.
Kun suhde kestää vuosikymmeniä, niin kyllä se toisen suoliston toimintakin tulee selväksi ilman kummempaa esittelyä.
Aviossa ollaan, sieluinemme, ruumiinemme.
Ei mulla ainakaan ole mieltä nähdä vieraita ihmisiä paskomassa, mutta ei mua oman miehen paskalla käyminen hetkauta...
Antiikin Kreikassa oli muuten yleisiä käymälöitä. Aikaa vietettiin siellä reiällä vieretystin aikaa kuluttamassa.
En minä häpeile jos satun yllättäen ruokapöydässä röyhtäisemään perheen kesken. Mutta ei se tarkoita että tarkoituksella koko perhe siinä röhkisimme. Ja mitäs siitä jos pääsee paukku, mutta ei silti tarvitse tehdä pyllistelyjä ja erikoisia temppuja sen yhteydessä jolle perhe voi sitten rentoutuneesti naureskella. Kyllä jokainen voi kuitenkin jonkin verran kontrolloida röyhtäilyjään yms.
Joskus jos jää auki huudan ukkoa sulkemaan huussin oven, ettei lemua koko koti.
Piereskellä ei tarvii toisen nenän edessä, se on toisen kunnioittamista.
Laktoosi-intoleranssi pierut haisee kananmunalle ja törkeetä olis niitä kaasuttaa olohuoneessa, kun muut yrittävät katsoa telkkaria.
Ei ole vessaan mentävä pieremään, mutta kauemmas muista kyllä
Voin toki sanoa miehelleni että menen vessaan (ei ole tarvetta eritellä mitä siellä teeen). Mutta en silti halua paskoa hänen naamamnsa edeswsä. Enkä myöskään halua katsella kun hän toimittaa asioitaan.
Vierailija:
Siitä on vissiin pitkä matka toisen nenän alla asioidensa toimittelemiseen.Kun suhde kestää vuosikymmeniä, niin kyllä se toisen suoliston toimintakin tulee selväksi ilman kummempaa esittelyä.
Aviossa ollaan, sieluinemme, ruumiinemme.
Me käydään kyllä miehen kanssa vessassa silleen ettei ovea laiteta kiinni, paitsi jos on vieraita, silloin tietty ;) Saatetaan olla samassa tilassakin (kylppäri), niin että toinen istuu pöntöllä ja toinen tekee jotain muuta. Mut pas*ominen on kyllä vähän sellainen homma et sen haluaa hoitaa ihan omissa oloissaan, ilman että joku on vieressä. Ja ne hajuhaitat tietty kans teettää sen, että sitä haluaakin vähän etäisyyttä ;D Mut kyllä mun mielestä sitä voi käydä pissillä toisen läsnäollessa, eikä siinä mitään sen ihmeempää ole.
Nyt ei enää tarvitse ihmetellä sitäkään, miksi esim. kouluissa lapset piereskelevät tunneilla, röyhtäilevät ja kaivelevat nenäänsä, jos kotona ei mitään tapoja opeteta. Ainakin tyttäreni on kertonut, että tällaisia luokkakavereita hänellä on.
Minulle on lapsena opetettu tavat ja opetan ne myös omille lapsilleni. Vessassa toimitetaan asiat lukon takana, paitsi ihan pienet lapset, jotka eivät osaa ovea lukita eivätkä avata. Ovi on kuitenkin kiinni. Toisille ei haistatella omia kaasuja. Avioliittomme on kestänyt 20 vuotta, ja yhdessä olemme asuneet mieheni kanssa 25 vuotta, eikä koskaan ole tullut mieleen, että yhdessä pitäisi pissaamiset ja kakkaamiset suorittaa. Mieluummin olen hienohelma kuin moukka.
Saa ka inyt kotonaan olla rennosti? Eri asia sitten kun on vieraita/ollaan kyläilemässä. Kyllä meillä käytöstavat osataan, ei se siitä oo kii.
Eikö teidän kannattaisi miettiä että miksi teillä on niin kova kontrolloimisen tarve?