Voisitko seurustella henkilön kanssa joka ei harrasta lainkaan kirjallisuutta?
Olen suuri kirjallisuuden ystävä ja erottuani huomasin miten paljon suhde vei aikaa kirjallisuudelta. Erottuani olen pystynyt taas keskittymään lukemiseen niinkuin ennen suhdetta. Suhteen aikana ei ollut ainuttakaan hiljaista hetkeä. Olisi pitänyt pystyä lukemaan mekastamisen ja kolistelun keskellä, ja jos välillä luin esim. 10 tuntia päivässä, siitä tuli sanomista etten välitä lainkaan suhteestamme. Tietenkin kumppani ei ollut lukenut ainuttakaan kirjaa pariinkymmeneen vuoteen joten tuskin hän ymmärsi miten paljon omaa aikaa ja omaa rauhaa se vaatii jotta paksuihin, vieraskielisiin kirjoihin voi keskittyä.
M39
Kommentit (16)
No normaalissa parisuhteessa on aikaa itsellekin eli mitä väliä mitä kukin sillä ajalla tekee? Hih hoijaa kun olet vissiin niin paljon parempi kuin ne jotka eivät paljoa kiinnostuneita ole lukemaan. Vai meneekö sunkin lukuaika oikeasti vauva.fi palstalla?
Jokainen valitkoon onnensa ja lukekoon mitä haluaa ja rajattomasti.
Luetteko alkukielillä? Minua ei kauheasti kiinnosta suomenkielisiä käännöksiä lukevat. Ainakin ruotsi, englanti, ranska, saksa ja italia pitää olla niin hallussa, että pystyy lukemaan ko kielialueen kirjallisuutta.
Mihin edellinen keskustelu katosi?
Entä jos jollain afantasia? silloin harvemmin jaksaa kaunokirjallisuutta.
Ei kukaan pysty. Lukeminen on tärkeintä elämässä.
Kukas kissan hännän nostaa jollei kissa itse.
Kyllä, ilman muuta, jos on muuten ihana. Kirjallisuudesta voi keskustella vaikka kirjallisuuspiirissä, ei kumppanin kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Luetteko alkukielillä? Minua ei kauheasti kiinnosta suomenkielisiä käännöksiä lukevat. Ainakin ruotsi, englanti, ranska, saksa ja italia pitää olla niin hallussa, että pystyy lukemaan ko kielialueen kirjallisuutta.
Tietenkin luen vain alkukielellä. On ihanaa lukea mm. Homerosta alkukielellä. Se ei vaan onnistu kumppanin kanssa yhdessä, koska en ole löytänyt miestä, joka osaisi muinaskreikkaa.
Todellakin pystyn ja olen niin tehnytkin, henkilö kun muuten on hyvin ahkera ja osaava. Ei ole minun kirjaharrastusta haitannut yhtään.
Mieluiten haluaisin kumppanin, joka ei lue. Sellaisen, joka on aina valmiina osoittamaan huomiotaan minulle, kun omassa lukemisessani tulee sopiva tauko.
Jos kumppanillakin on aina kirja kesken, on epätodennäköistä että hän haluaisi pitää taukonsa juuri samaan aikaan kuin minäkin. Jokin muu, keskeyttämisestä häiriintymätön harrastus olisi parempi tai ei omia menoja tai harrastuksia ollenkaan.
Vaimo osti mulle kirjan, ja keskimmäinen poika myös. Hukkaan meni rahat. Mä en edes ajatuksen tasolla voi alkaa noita lukemaan. Ajatus oli kaunis mutta toteutus ihan persiistä.
No, hän ei hirveämmin harrasta kaunokirjallisuutta, mutta lukee töittensä takia paljon. Myös luontoaiheiset kirjat kiinnostavat. Välillä toivoisin, että olisi lukenut enemmän nimenomaan kaunokirjallisuutta.
Mistä mä olisin edes löytänyt kirjoja lukemattoman ihmisen ja miksi hänestä olisin kiinnostunut?