Uskooko yhdeksänvuotias vielä joulupukkiin?

Mun kumpikaan lapsi ei ole koskaan uskonut joulupukkiin.

Vierailija kirjoitti:

Mun kumpikaan lapsi ei ole koskaan uskonut joulupukkiin.

Tämä. Täysin vastuutonta uskotella sellaista lapselle.

On huolestuttavaa, jos 9-vuotias uskoo tosissaan joulupukkiin.

Meillä 10v uskoo.

Hyvä perussääntö on kertoa viimeistään kouluun mennessä, että joulupukki ei tuo lahjoja. Olen myös ymmärtänyt, että monet opet toivovat tätä.

Pukkiin saa toki senkin jälkeen ”uskoa” (tunnelmantuojana yms.), mutta realismi lahjojen ilmaantumisen suhteen on ihan tervettä talouskasvatustakin.

Sisarustensa vuoksi "uskoo "

Uskooko kukaan vanhempi, että normi 9v oikeasti uskoo joulupukkiin. Tottakai haluaa lapsi uskoo, jos sillä saa enemmän lahjoja tai jotain muuta hyötyä.

Uskooko 9 v esim. muumeihin, hammaskeijuun tai muihin taru hamoihin?

Muistan, että yksi luokkakaveri uskoi vielä 9-vuotiaana pukkiin. Hänelle naurettiin selän takana.

Ei usko. Meillä 8v on tiennyt jo pitkään, ettei joulupukkia ole olemassa, mutta ei se tunnelmaa pilaa. Pienempi on 5v ja hänkin tietää totuuden pukista.

Minusta lapsille pitää kertoa viimeistään kouluun mennessä, ettei pukkia ole olemassa.

Meillä uskoi vielä 11 vuotiaana. Sitten oli pakko kertoa....

Kummallisinta etteivät muut lapset uskoneet kun johonkin 7-8 vuotiaaksi asti. Eivät kuitenkaan kertoneet tälle yhdelle.

Ei ehkä oikeasti, mutta haluaa uskoa koska se on ihanaa. Niin saa olla.

Kyllä joulupukki on meillä traditio ja se kävisi vaikkei olisi lapsiakaan. Se on ohjelmanumero joka kuuluu jouluaattoon. Mitä sillä on väliä uskooko joku vai ei, kaikilla on hauskaa. Lapsille on osa riemua kun he tunnistavat kuka siellä puvun alla on.

Vierailija kirjoitti:

Ei ehkä oikeasti, mutta haluaa uskoa koska se on ihanaa. Niin saa olla.

Jumalaan uskominenkin on ihanaa. Miksei siis uskoa joulupukkiin vaikka koko ikänsä?

Vierailija kirjoitti:

Meillä 10v uskoo.

Ihan turha alapeukuttaa. Koko luokka uskoo.

Elin itse lapsuuteni kodissa, missä lapsille valehtelu oli normi, ja päätin että omille lapsilleni en valehtele enkä narraa enkä huijaa. Siispä meillä on tiedetty, että joulupukkeja on jouluna, mutta ne on ihmisiä jotka näyttelee pukkia, ja läheiset ihmiset ostaa ne lahjat, joita jouluna saa. 

Kaverin 7v oli kauhuissaan kun tonttu ei ollut aamulla hakenut hänen tontulle laittamaa kirjettä joulukalenterin vierestä. Kuulemma toisen vanhemman luona hakee joka yö ja nyt lapsi heräsi viideltä itkemään kun kirje ei ollutkaan lähtenyt. Kaveri ei ollut edes tiennyt että lapsi oli jonkun kirjeen laittanut kun hänen luonaan ei ole asiasta tuolla tavalla puhuttu, eikä uskoteltu että tonttu käy yöllä katsomassa jokaisen jättämät kirjeet. Lapsi oli ihan paniikissa että nyt tontulle on käynyt jotain pahaa. Kaveri joutui viimein avaamaan asiaa totuudenmukaisesti, kertomaan että lahjat tulevat vanhemmilta ja sukulaisilta, ja että joulun tarinaan voi ja saa uskoa mutta ei ole olemassa mitään hahmoa apureineen joka tekisi ja antaisi kaikkien lahjat. Säälittää jo mikä raivari tulee ensi viikolla kun kaverin eksä saa kuulla että lapselle on kerrottu totuus. Jos tuollaisia satuja haluaa kertoa totena, niin pitäisi edes sopia toisen vanhemman kanssa että niin tehdään.

8,5 vuotias tyttö uskoo. Kaverinsa ovat jakautuneet tässä asiassa, osa uskoo mutta osa ei.

Mä en ymmärrä, miksi valehtelu yleensä on paheksuttavaa, mutta tässä joulupukkijutussa sallittua. Ihan pienille voi jättää asoita kertomatta, mutta kai koululaisille pitäisi jo puhua totta, eikä satuilla mitä sattuu.

Sitäkään en ymmärrä miten se joulun tunnelma kertomisesta vaarantuisi. Käyhän firmojen pikkujouluissakin joulupukki, eikä siellä lapsia ole. Kiva ohjelmanumero, josta aikuisetkin nauttivat.

Ei taida olla normaalia? Joskus sukulaisperheen lapsi kertoi huvittuneena kaveristaan, joka uskoi joulupukkiin vielä 7-vuotiaana.

Mun lapset on iältään 6-16 v välillä. Meillä ei ole koskaan valehdeltu joulupukista mitään, joulua kyllä vietetty perinteisesti ja joskus joulupukkikin vieraillut isovanhempien luona ollessamme, mutta minulle on ollut aina tärkeää ettei lapsille valehdella tästäkään asiasta. Ei tarvitse kertoa liian radikaalisti mutta ei myöskään aktiivisesti valehdella, koska sitähän se on, tietoista valehtelua kun lapselle uskotellaan jotain mikä ei pidä paikkaansa.