Lue keskustelun säännöt.
Miten perintö jaetaan
18.03.2015 |
Kun vanhemmilla on yhteistä omaisuutta ja yksi neljästä lapsesta on toisen vanhemman aikaisemmasta avioliitosta.
Saako tämä etälapsi saman osuuden perinnöstä kuin kolme muuta?
Tuli mieleen.
Kommentit (19)
Se riippuu siitä kumpi kuolee ensin ja onko vanhemmillasi keskinäinen testamentti ja millainen testamentti (hallinta vai omistusoikeus). Kannattaa ottaa tämä ajoissa puheeksi vanhempiesi kanssa.
On tapauksia, jossa vaimon ensimmäisen avioliiton lapset ovat menettäneet (osittain) oman sukuperintönsä äitinsä toisen avioliiton lapsille ja jopa äitinsä toisen aviomiehen edellisen liiton lapsille. Vaikeaselkoista vai mitä? Siksi kannattaa tutkia tämä asia tarkoin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ovatko vanhemmat kuolleet? Perintö jaetaan vasta kuoleman jälkeen....
Tää ei siis oo mitenkään ajankohtainen asia vielä kymmeniin vuosiin. Tuli vain mieleen, kun ollut näistä perintöasioista muutama keskustelu täällä.
Tietysti. Kaikki omat lapset perii vanhempansa, riippumatta missä he asuvat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ensin avio-oikeis toteutuu ja omaisuus puolittuu osituksen muodossa-> leski saa puolet, periytyvä omaisuus jaetaan tasan edesmenneen rintaperillisten kesken(olettaen ettei ennakkoperintöjä ole jaettu), etälapsi saa kai leskelle jaetusta osasta neljänneksen tämän kuollessa, kuten muutkin lapsista.
[quote author="Vierailija" time="18.03.2015 klo 15:46"]
Ovatko vanhemmat kuolleet? Perintö jaetaan vasta kuoleman jälkeen....
[/quote]
Totta kai perintö jaetaan vasta kuoleman jälkeen, mutta on tärkeää hoitaa asiat kuntoon jo eläessä! Näistä perintökeskusteluista voi nähdä, ettei kaikki aina mene niin kuin toivotaan. Vanhempien kanssa on asiallista selvittää nämä asiat jo silloin kun he ovat täysissä tolkuissaan, että heidän viimeinen tahtonsa todellakin tulisi täytetyksi. On myös hyvä ottaa selvä ihan testamentin sanamuodoista jonkun asianajajan kanssa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="18.03.2015 klo 15:43"]
Onko toinen vanhemmista vielä elossa? Silloin täytyy ensin suorittaa ositus, jossa määritellään mikä osuus omaisuudesta jää leskelle ja mikä vainajan perillisille. Perilliset saavat kukin yhtä suuren osan omaisuudesta, ellei testamentilla muuta määrätä.
[/quote]Ei omaisuus jää mihinkään, vaan laskellä on avio-oikeus puolisonsa omaisuuteen ja perikunnalla oikeus - ei velvollisuus - perintöön. Perinnöstä voi myös kieltäytyä jos se on esim pelkkää velkaa tai ei muuten välitä rahasta
Jos esimerkin etälapsi on isän lapsi, hän saa 1/4 isänsä omaisuudesta (siis isälle osituksen jälkeen kuuluvasta omaisuudesta) yhdessä muiden kanssa. Äidin omaisuus menee tällöin tietysti kolmeen osaan omien lastensa kesken. Ja sama toisin päin, jos on äidin lapsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="18.03.2015 klo 15:54"]Jos esimerkin etälapsi on isän lapsi, hän saa 1/4 isänsä omaisuudesta (siis isälle osituksen jälkeen kuuluvasta omaisuudesta) yhdessä muiden kanssa. Äidin omaisuus menee tällöin tietysti kolmeen osaan omien lastensa kesken. Ja sama toisin päin, jos on äidin lapsi.
[/quote]
Kiitos selkeästä vastauksesta. Näin mä tämän jotenkin ajattelin. :)
EI SAA ! Etälapsi saa osuutensa oman äitinsä tai isänsä kautta ! Esimerkki : on uusioperhe jossa 4lasta , mutta akalla 1lapsi aiemmasta liitosta ja nämä 3 ovat yhteisiä ! Jos akka kuolee jako menee näin jos oletetaan että pari oli avioliitossa leskimies saa 50% lapset 3 omaa yhteistä saa 12,5% ja etälapsi 12,5% myös akan omaisuudesta, mutta kun ukko joskus kuolee nämä 3 omaa saavat jakaa isänsä omaisuuden keskenään eli 33,333% jokainen ja. Etälapsi ei mitään koska on jo osuutensa saanut ( naisen kuoltua ) näin yleensä asiat menee !
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="18.03.2015 klo 15:51"]Ensin avio-oikeis toteutuu ja omaisuus puolittuu osituksen muodossa-> leski saa puolet, periytyvä omaisuus jaetaan tasan edesmenneen rintaperillisten kesken(olettaen ettei ennakkoperintöjä ole jaettu), etälapsi saa kai leskelle jaetusta osasta neljänneksen tämän kuollessa, kuten muutkin lapsista.
[/quote]
Ei leski saa automaattisesti "puolta". Tehdään ositus, ja leski saa YHTEISESTÄ OMAISUUDESTA eli liiton aikana hankitusta omaisuudesta puolet. Jos mies on vaikka ostanut kesämökin ennen kuin avioitui, leskellä ei ole tähän avio-oikeutta lainkaan. Avioehto tietenkin kumoaa osituksen.
Rintaperilliset saavat kaikki yhtä paljon, jos ei testamentilla toisin määrätä. Kuitenkin rintaperillisillä on jokaisella oikeus lakiosaan.
Perintöasiat ovat hyvin monimutkaisia, jos kuviossa on leski, testamentti ja rintaperilliset.
[quote author="Vierailija" time="18.03.2015 klo 16:50"]
[quote author="Vierailija" time="18.03.2015 klo 15:51"]Ensin avio-oikeis toteutuu ja omaisuus puolittuu osituksen muodossa-> leski saa puolet, periytyvä omaisuus jaetaan tasan edesmenneen rintaperillisten kesken(olettaen ettei ennakkoperintöjä ole jaettu), etälapsi saa kai leskelle jaetusta osasta neljänneksen tämän kuollessa, kuten muutkin lapsista. [/quote] Ei leski saa automaattisesti "puolta". Tehdään ositus, ja leski saa YHTEISESTÄ OMAISUUDESTA eli liiton aikana hankitusta omaisuudesta puolet. Jos mies on vaikka ostanut kesämökin ennen kuin avioitui, leskellä ei ole tähän avio-oikeutta lainkaan. Avioehto tietenkin kumoaa osituksen. Rintaperilliset saavat kaikki yhtä paljon, jos ei testamentilla toisin määrätä. Kuitenkin rintaperillisillä on jokaisella oikeus lakiosaan. Perintöasiat ovat hyvin monimutkaisia, jos kuviossa on leski, testamentti ja rintaperilliset.
[/quote]Höpö, höpö. Ainoastaan sellaisella avioehdolla, joka on voimassa myös kuoleman varalta, voidaan ennen avioliittoa ollut omaisuus suojata leskeltä. Muuten ei osituksessa ole mitään väliä sillä, onko omaisuus hankittu ennen avioliittoa tai sen aikana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On totisesti väliä. YHTEINEN omaisuus ositetaan ja sellaiseksi katsotaan vain se, mikä on hankittu avioliiton aikana. Tämä on nopeasti googlattavissa. Tuliko yllätyksenä? Kuvittelitko periväsi automaattisesti rikkaan miehesi? Ehei, ei mene niin. :)
[quote author="Vierailija" time="18.03.2015 klo 17:12"]
On totisesti väliä. YHTEINEN omaisuus ositetaan ja sellaiseksi katsotaan vain se, mikä on hankittu avioliiton aikana. Tämä on nopeasti googlattavissa. Tuliko yllätyksenä? Kuvittelitko periväsi automaattisesti rikkaan miehesi? Ehei, ei mene niin. :)
[/quote]
Olisi kiinnostavaa tietää millä hakusanoilla olet googlannut :D
Leski, alaikäiset lapset, jakamaton kuolinpesä, uusi avioliitto eronneen ja lapsellisen miehen kanssa ynnä huolettomasti laadittu keskinäinen testamentti aiheutti tässä parikymmentä vuotta sitten sellaisen draaman, että 1900 -luvun alkupuolella tahattomasti, mutta väärin perustein peritty isohko maatila vaihtoi omistajaa kolmen sukupolven jälkeen...
Sellaista sattuu oikeasti.
[quote author="Vierailija" time="18.03.2015 klo 17:12"]
On totisesti väliä. YHTEINEN omaisuus ositetaan ja sellaiseksi katsotaan vain se, mikä on hankittu avioliiton aikana. Tämä on nopeasti googlattavissa. Tuliko yllätyksenä? Kuvittelitko periväsi automaattisesti rikkaan miehesi? Ehei, ei mene niin. :)
[/quote]
Jos ei ole avioehtoa, on ihan sama milloin ja miten omaisuuden on saanut. Se katsotaan sit yhteiseksi ja leskelle kuulluu avio-oikeuden mukaan puolet. Avioehdolla tilanne on eri.
Niin minuakin kiinnostaisi, koska kaveri puhuu ihan palturia. Jos on avioehto, jossa kummankin ennen avioliittoa hankkima omaisuus suojataan sekä avioeron että kuoleman varalta, niin silloin tietenkin näin toimitaan.
Mutta ilman avioehtoa tai jos ehto koskee vain avioeroa(yleensä näin) saa leski avio-oikeuden nojalla puolet kaikesta omaisuudesta. Poikkeuksena mahdolliset aiemmat perinnöt, joissa puolisot on suljettu pois.
Onko toinen vanhemmista vielä elossa? Silloin täytyy ensin suorittaa ositus, jossa määritellään mikä osuus omaisuudesta jää leskelle ja mikä vainajan perillisille. Perilliset saavat kukin yhtä suuren osan omaisuudesta, ellei testamentilla muuta määrätä.