Miten selitän lapsille ettei mummo heitä halua nähdä?
Tilanne on se että anoppi katkaisi meihin välit kokonaan. Syy on hänen tyttönsä tekemä mustamaalaaminen minua ja meidän lapsia kohtaan, vuosien painostamisen tulos on nyt tämä. Asiat joista meitä syytetään on sellaisia että voisin näyttää toteen aivan helposti ettei tälläistä ole tapahtunut ja kertoa myös toki muutenkin oman version väitetyistä tapahtumista. Mutta anoppi ei vastaa puhelimeen eikä edes tervehdi jos törmätään jossain. Ei myöskään miehen puheluihin vastaa. mies on yritäänyt käydä puhumassa mutta kuten sanoin, vuosien mustamaalaminen on tehnyt tehtävänsä.
Joku kysyy kuitenkin että miksi käly mustamaalaa. Sen kun tietäisin. Sen tiedän että alkoi mennä hankalaksi jos meidän lapset halusivat olla mummon luona, tuli hyvin varhaisessa vaiheessa selväksi että mummo on varattu vain hänen lapsilleen.
Lapset on ihmeissään. Serkut puhuu mummolasta jne ja meidän lapset ihmettelee miksi he eivät näe mummoa. Tekisi mieli sanoa kuten asia on, pienin ei ymmärrä vielä mutta koululaiset saattaisi jos ymmärtää mutta eihän minulla ole vastaustakaan!
Tilanne on hyvin outo. En osaa edes mielessäni käsitellä asiaa koska puheyhteyttä ei ole niin en edes tiedä mistä tämä käytös johtuu. Sen tiedän että kälyllä on kaikki sormensa ja varpaansakkin pelissä mutta mitä kamalaa me ollaankaan sitten tehty että tähän on tultu.
Näemme joka päivä mummolan, se on ihan tuossa lähellä. Edes lapsille mummo ei puhu mitään. Itku pääsi nytkin kun muistan lapsen ilmeen kun juoksi mummon luo tervehtimään ja toinen ei olut näkevinään. Miten joku voi olla noin julma omalle lapsenlapselleen tai edes ventovieraalle lapselle.
Mitä minä sanon lapsille? Auttakaa :(
Kommentit (41)
En ymmärrä. Kuka ap on? Kuka mummon "tyttö" on mustamaalannut? Tytärkö? Ap:n miehen siskoko?
[quote author="Vierailija" time="18.03.2015 klo 10:26"]Sano että mummo meni taivaaseen. Jos uskotte tohon skeidaan.
[/quote]
Luetun ymmärtäminen?!
Sallinet, ap, keittiöpsykologian? Jos anopin suhteet lähisuvussa ovat tiivistyneet tasan tähän tyttäreen, ja muiden kanssa välit ovat mystisesti hyytyneet, tytär on varmaan käyttänyt samaa taktiikkaansa muihinkin lapsiin. Vähän niin kuin käenpoika, joka potkii muut munat pesästä omiakseen emon kokonaan. Kuulostaa muutenkin omituisen symbioottiselta suhteelta, jos anopin "ainoa lapsi" on tämä tytär, ja muista kerrotut tarinat hän nielaisee sellaisenaan ja lyö välit tuolla tavalla poikki jopa lapsenlapsiin. 
Ehkäpä sinun kannattaisi seurata miehesi esimerkkiä ja vain jättää asia silleen? Kuulostaahan tuokin aika vallassuhteelta, että teidän tulee anella anoppia pitämään säälliset ja kypsät välit perheeseenne. Entä, jos vain lopettaisitte? Kertoisitte lapselle tilanteen neutraalisti ja selittäen, että homma ei ole heistä kiinni, vaan epäkypsistä aikuisista, ja keskittyisitte muuhun elämään. Anoppi on tehnyt aikalailla selväksi, että hän on "puolensa" valinnut. Ehkä asia jää jäytämään häntä, jos luovutatte ettekä anna hänelle (haluamaansa?) huomiota, ehkä ei. 
Todella ikävä tilanne, mutta ehkäpä äiti ja tytär ovat ansainneet toisensa, jos suhteita noin katkotaan.
[quote author="Vierailija" time="18.03.2015 klo 12:22"]
[quote author="Vierailija" time="18.03.2015 klo 11:30"]
Ei kyse ole minun omista tulkinnoista, meillä on kälyn kanssa yhteisiä tuttuja ja mun suvun kanssa ollaan tekemisissä. Hän on jopa itse kertonut minulle mikä häntä meissä ärsyttää. En osannut ottaa todesta kun syyt on sellaisia kuin kesäloma jne. En ole osannut ottaa todesta noit juttuja mitä olen kuullut kun onhan ne olleet niin omituisia ja täysin mahdottomakin tapahtuneeksi. Ne jutut liittyy meihin jokaisiin, milloin kukakin meistä on ollut kohteena, jopa meidän alle 3 vuotias lapsikin!
ap.
[/quote]
Kyllä sinä aika lailla omia tulkintojasi teet, jos keksit, että mummi ei halua olla tekemisissä kanssasi, koska käly sanoo jotain. Enkä ymmärrä koko asiaa, jossa syntipukkina on käly ja riidoissa olet anopin kanssa. Ärsytät kälyä, OK, mutta mitä faktaa sinulla on siitä, että kälyn takia mummi käänsi selkänsäö teille. Siis jotain muuta kuin kuulopuheita.
Ei mitään. Koko juttu on omassa päässäsi. Jätä anoppi rauhaan, hänellä on kivat lapsenlapset, joiden kanssa olla.
[/quote]
Onko linjoilla itse anoppi vai tyttärensä? :D
Apua, näin aloitusviestissä tulevaisuuden itseni. Paitsi että olen jo katkaissut välit kälyyn ja miehen veljen vaimoon. Ja välit on väljät myös anoppiin. En varmasti anna sen mennä noin pahaksi, vaikka tossa jo mietin sopimista ko. henkilöiden kanssa... Nyt ainakin tiedän ettei kannata. Hyi helvetti mitä ihmisiä.
Ota täysin etäisyyttä koko tilanteeseen! Älä soita, älä ole yhteydessä. Voisiko lapsille löytyä varamummo ja omat hauskat kuviot joista voi sitten vaikka koulussa puhua.
Kerrot totuuden, eli että mummu on pahasti sairas, eikä osaa sen takia käyttäytyä ja on eristänyt itsensä hyvin monista ihmisistä. Kerro myös lapsille, että on paljon parempi, etteivät ole mummun kanssa tekemisissä ja että voit aina heidän sitä halutessaan puhua heidän kanssaan asiasta. Ymmärrä lasten surua ja tunnusta heille oma surusi.
Sano että mummo meni taivaaseen. Jos uskotte tohon skeidaan.
Kerro totuus. Älä liioittele, siloittele ehkä hieman. Tee selväksi ettei lapsissa ole missään nimessä syytä.
Miksi edes haluat olla tuollaisen tunnevammaisen ihmisen kanssa tekemisissä? Hanki varamummo sukulaisista tai jostain muualta. Jossain vaiheessa mummo tulee katumapäälle, älä aukaise hänelle silloin kotisi ovea. 
Uskaltaisinko anoppia kuitenkaan sairaaksi sanoa? Sen toki lapsi voisi jotenkin mielessään ymmärtää. Isoin lapsi joskus kysyy onko hänen vikansa ettei saa käydä mummolassa. Sairauden hän voisi jopa ymmärtää. Mutta saako niin sanoa.
[quote author="Vierailija" time="18.03.2015 klo 10:30"]
Uskaltaisinko anoppia kuitenkaan sairaaksi sanoa? Sen toki lapsi voisi jotenkin mielessään ymmärtää. Isoin lapsi joskus kysyy onko hänen vikansa ettei saa käydä mummolassa. Sairauden hän voisi jopa ymmärtää. Mutta saako niin sanoa.
[/quote]
Mutta mummohan on sairas! Ei normaalilla päällä varustettu ihminen käyttäydy noin.
Sanot miten asia on ja teet sen toki niin et lapset ymmärtää. Turha lähteä huijaamaan. Olen itsekin mummo ja miniäni on nyt ex-miniä. En pidä siitä, että hän valehtelee lapselle. Otan mielelläni lapsenlapsen tänne. Ja tietenkin miten meille sopii. En ole siis mikään automaattinen lapsenhoitopaikka. Oli tässä jokunen kuukausi sitten tilanne, että ex-miniä kysyi voinko ottaa lapsen viikonlopuksi meille. Ei sattunut sopimaan meille, kun oli jo muuta sovittuna. Olimme matkoilla sen ajankohdan. Ei ollut mukava kuulla, että tuo oli kertonut lapselle, että mummo ei halua ottaa sua sinne.
No jos oikein ajattelee, niin ei normaali, terve ihminen kieltäydy huomioimasta luokseen juoksevaa lapsenlasta.
Sano asia niin, että ainakaan lapset eivät tunne syyllisyyttä tilanteesta.
Sano, että valitettavasti teidän aikuisten välit ovat menneet niin huonoiksi, että se heijastuu tällä ikävällä tavalla. Korosta, ettei heissä ole vikaa eikä asiaintila ole sinun tai miehesi tahto.
Luo tulevaisuuden optimismia. Sano, että asia voi korjaantua ajan kanssa. Annetaan nyt rauha mummin miettiä asioita.
Älä lähde haukkumaan mummia millään tavoin. Se ei tuota koskaan mitään hyvää lapsen mielessä!
[quote author="Vierailija" time="18.03.2015 klo 10:32"]Sanot miten asia on ja teet sen toki niin et lapset ymmärtää.  Turha lähteä huijaamaan.  Olen itsekin mummo ja miniäni on nyt ex-miniä. En pidä siitä, että hän valehtelee lapselle. Otan mielelläni lapsenlapsen tänne. Ja tietenkin miten meille sopii. En ole siis mikään automaattinen lapsenhoitopaikka.  Oli tässä jokunen kuukausi sitten tilanne, että ex-miniä kysyi voinko ottaa lapsen viikonlopuksi meille. Ei sattunut sopimaan meille, kun oli jo muuta sovittuna. Olimme matkoilla sen ajankohdan. Ei ollut mukava kuulla, että tuo oli kertonut lapselle, että mummo ei halua ottaa sua sinne.
[/quote]
Aika eri tilanne ap:lla kuin sulla. Lasten mummi ei halua ollenkaan nähdä lapsia, ei ollut kyse jostain tietystä viikonlopusta. 
[quote author="Vierailija" time="18.03.2015 klo 10:30"]
Uskaltaisinko anoppia kuitenkaan sairaaksi sanoa? Sen toki lapsi voisi jotenkin mielessään ymmärtää. Isoin lapsi joskus kysyy onko hänen vikansa ettei saa käydä mummolassa. Sairauden hän voisi jopa ymmärtää. Mutta saako niin sanoa.
[/quote]
Kyllä voit sanoa esimerkiksi että mummo on sillä tavalla sairas, ettei aina tiedä mikä on totta ja mikä ei, ja uskoo sellaisia asioita jotka eivät ole totta. Lapselle pitää painottaa, ettei mummon käytös ole millään tavalla hänen syytään.
[quote author="Vierailija" time="18.03.2015 klo 10:28"]
Jossain vaiheessa mummo tulee katumapäälle, älä aukaise hänelle silloin kotisi ovea.
[/quote]
Eli paras pitää vihaa yllä kuolemaan saakka?
Riidassa on aina kaksi osapuolta. Minun isäni katkaisi välit vanhempiinsa ja koko sukuunsa. Minä ainoana olen pitänyt isän puoleisiin sukulaisiin yhteyttä vuosikaudet. Nuorena en ollut heihin yhteydessä, koska emme koskaan käyneet kylässä tai muutenkaan ottaneet yhteyttä, mutta aikuiseksi kasvettuani etsin heidät käsiini ja aloin käydä kylässä ja solmia suhdetta heihin. Onneksi he ovat ymmärtäneet, että minä en ole sama ihminen kuin isäni. Minua välillä ärsyttää, että tavatessamme sukulaisteni katkeruus isääni kohtaan pulpahtaa puheissa pintaan, mutta sivuutan sen puheenaiheen päättäväisesti ja alan puhua muusta. Omat lapsenikin olen tutustuttanut isoisovanhempiinsa, isosetiinsä ja pikkuserkkuihinsa.
Sanoisin siis ap:lle, että sinun lapsesi voivat jonakin päivänä haluta ja pystyä ottamaan yhteyttä näihin sukulaisiin, joten anna heille siihen tilaisuus. Lapset imevät sinusta vaikutteita ja mielipiteitä. Vaikka itse olet katkera, älä tartuta tätä asennetta lapsiisi.
Lapset tapaavat siis serkkujaan. Ovatko kyseisen kälyn lapsia? En olisi sen perheen kanssa missään tekemisissä.
No kyllä mä alun alkaenkin tiesin, miksei oma mummoni halua meitä nähdä( olin 6-vuotias ).
Äitini vain selitti miten asiat on ja saman olen kuullut myöhemmin muiltakin sukulaisilta.
Se on mummon menetys ettei halua olla tekemisissä, ei minun.
Miten sinä ap kestät tuollaista käytöstä anopilta? Minä marssisin oven taakse ja vaatisin selitystä, ainakin lasten osalta. Tai marssisin mieheni kanssa kyllä yhdessä, koska kai miestäsikin kiinnostaa oman äitinsä käytös?
Tsemppiä joka tapauksessa! Lapsille olisin rehellinen.