Olisitko "mieluummin" kuuro vai sokea?

Sarjassamme ihmeellisiä sattumia.

Meidän työpaikalla meni vaijeri poikki jättimäisestä tavarahissistä ja koko systeemi rämähti 5 metriä alas betonipohjaan.

Jättipamaus kantautu tehdaskompleksin toiseen päätyyn.

Kaksi miestä, jotka sattuivat juuri silloin työskentelemään hissin lähellä parin metrin päässä olivat KUUROJA. (työllistetty tukityönä)

Muuten he olisivat olleet kuuroja sen ääniaallon jälkeen.

Lapsena ihmettelin Ylen teksti-TV: n sivua "Suomen kuurosokeat tiedottaa".

Mulla on niin paljon novelleja lukematta, että itkisin, jos en voisi niitä lukea niitä kuin kuunnellen toisen ääntä. En yhtään pysty keskittymään tarinan tapahtumiin, jos en saa itse lukea sanoja sivuilta.

Tykkään myös piirtämisestä ja maalaamisesta, romahtaisin täysin :'D Ja vaikken ole kovinkaan nätti, ahdistuisin, jos en voisi tarkistaa miltä näytän aamuisin.

Kuuro. Muuttaisihan sekin paljon asioita ja toimimista arkielämässä, mutta omalla kohdallani siihen olisi varmaankin aika helppoa sopeutua, koska en kauheasti jaksa puhua ihmisten kanssa vaan mieluummin kirjoittelen viestejä. Älypuhelimen avulla olisi kätevää näyttää kirjoitettu kysymys esim. kaupassa. Jos nyt aikuisena kuuroutuisi, voisi luultavasti opetella puhumaan, koska siitä on jo aiempaa kokemusta ja tietää, mille hiljaa/kovaa puhuminen tuntuu. Katsoin joskus Youtubessa videota ulkomaalaisesta naisesta, joka oli kuuroutunut ja osasi puhua aivan yhtä selkeästi kuin kuulevakin. Myös tietokoneella voisi olla ja tv:tä katsoa lähes normaalisti, kun laittaisi vaan tekstitykset.