Voiko lainan takaaja irtisanoutua vastuusta?
Kommentit (37)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sopimusta ei voi yksipuolisesti muuttaa ehtojen vastaisesti.
Jos sopimuksessa lukee, että takaaja voi vetäytyä sopimuksesta, mikäli välit velalliseen menee poikki niin sitten voi.
Tai jos velkoja ja velallinen molemmat sanovat että juu kyllä sopii, me pärjäämme keskenämme, niin voi.
Muuten ei voi.
Minkä lain mukaan takaaja ei voi perua takaustaan?
Ei minkään lain mutta kyllä se lukee siellä takaussopimuksessa johon takaaja laittaa nimensä alle ja silloin asia on niin.
Vierailija kirjoitti:
Tunteeko laki sellaista pykälää, että lainanmaksaja johtaisi takaajaa harhaan maksukykynsä/halunsa suhteen?
Vaikuttaaahan lainanmaksajan maksukyky takaajan riskiin.
Aivan turha lähteä tämmöisiin. Vaikka olisikin jotain laiminlyöntejä, niin silti takaus on ja pysyy.
Vierailija kirjoitti:
En ikinä takaisi kenenkään lainaa.
Etkö edes lapsesi?
Vierailija kirjoitti:
En tarkoita tätä nyt loukkauksena tai mitään, mutta miten uskot syntyneen ison lauman luottotiedottomia takaajia 90-luvun lamasta, jos siitä takauksen taakasta olisi päässyt vain ilmoittamalla irti? Uskon, että aika moni (kaikki) olisi tehneet tämän peliliikkeen. Vaan päätyivät maksamaan isokorkoiset takaamansa lainat, opiskelulainojensa päälle, päätyen varmasti iso osa kortistoon lopulta taakan käydessä turhan suureksi. Siksi kannattaa miettiä kaksi kertaa, lähteekö takaamaan kenellekään yhtään mitään. Edes omille vanhemmille tai muille sukulaisille. Siinä meni aika monta elämää pilalle parin allekirjoituksen ja pankkien vastuuttomuuden vuoksi.
Juuri näin. Takauksesta pääsee irti vain jos lainalle löytyy tilalle toinen takaaja tai jotain muita vakuuksia riittävästi. Muistan erään tuttavani joka oli 90-luvun ihan alussa taannut siskonsa ison lainan ja rupesi sitten hermoilemaan että siskon firma menee kohta nurin kun lama vyöryi päälle. Sisko ei tykännyt tästä puheesta ja sisuuntuneena hommasi siihen jonkun toisen takaajan ja tuttavani pääsi siitä irti. Ei kulunut kuin puoli vuotta ja firma oli nurin ja tuo uusi takaaja korviaan myötä veloissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sopimusta ei voi yksipuolisesti muuttaa ehtojen vastaisesti.
Jos sopimuksessa lukee, että takaaja voi vetäytyä sopimuksesta, mikäli välit velalliseen menee poikki niin sitten voi.
Tai jos velkoja ja velallinen molemmat sanovat että juu kyllä sopii, me pärjäämme keskenämme, niin voi.
Muuten ei voi.
Minkä lain mukaan takaaja ei voi perua takaustaan?
Yksityisoikeuden. Sopimus on sopimus
Vierailija kirjoitti:
Tunteeko laki sellaista pykälää, että lainanmaksaja johtaisi takaajaa harhaan maksukykynsä/halunsa suhteen?
Vaikuttaaahan lainanmaksajan maksukyky takaajan riskiin.
Oikeustoimilain 3 luku kattaa ne tilanteet, joissa takaaja, tai sopimusosapuoli ylipäätään, on vastuusta vapaa.
Käytännössä takaajan osalta kriteerit ei ikinä täyty sellaisessa tilanteessa, jossa velallisen maksukyky on heikentynyt, koska takaajan pitäisi jo tavallisen elämänkokemuksen perusteella ymmärtää, että kenen tahansa maksukyky voi heikentyä.
Välinpitämättömyyttä ja selonottovelvollisuuden laiminlyöntiä takaushetkellä ei lainsäädännössä suojata.
Asia erikseen, jos on oikeasti tullut todella pahasti huijatuksi eikä olisi mitenkään voinut asian laitaa oikeasti tietää, mutta näin ei käytännössä koskaan ole.
terv. Sopimusjuristi
Jos ei lainaa maksa, menee se perintään. Se mitä ei saada ulosotettua menee takaajalle maksuun. Eli turha luulla että takaaja maksaisi lainan kokonaisuudessaan. Järkevintä olisi myydä lainalla hankittu omaisuus mutta niinhän ei tietenkään kukaan tee koska lainahan on ilmaista rahaa.
Pankit on kyllä osallisia tässä velkarumbassa kun mm. nykyään tyrkyttävät asunnonvaihtajille sijoituslainaa ettei vanhaa laittaisi myyntiin heikenneille asuntomarkkinoille. Olisi oikeus ja kohtuus että ainakin takaajan osuus kokonaisuudessaan menisi pankin maksettavaksi.
Ei voi noin vaan irtisanoutua. Ja lisäksi yksi takaaja voi joutua maksamaan koko lainasumman jos muut takaat eivät pysty, eli pelkkä "oma osuus" ei riitä vaan takaus voi koskea koko lainasummaa.
Vierailija kirjoitti:
No ei tietenkään voi.
Pankki laittaa lainan perintään ensisijaisesti velalliselta ja toissijaisesti tatakaajalta.
Eli voit valita lepytteletkö velallisen vai maksatko heti.
Ensin menee perintään takaajalta, jos kyseessä esim. asuntolainan takaus. Näin pankki ilmoitti suoraan.
Tämän kyllä ymmärtääkin, että miksi näin, kun tajuaa takauksen luonteen. Takaaja kun lupaa maksaa takaamansa henkilön lainan, jos tämä velallinen ei sitä itse maksa.
Rautalangasta väännettynä: Jos en halua maksaa lainaani, niin sitten pankki kääntyy takaajan puoleen ja laittaa lainan hänelle maksuun ja perintään.
Lainan maksanut takaaja voi sitten periä maksamansa summan minulta.
Vierailija kirjoitti:
Jos ei lainaa maksa, menee se perintään. Se mitä ei saada ulosotettua menee takaajalle maksuun. Eli turha luulla että takaaja maksaisi lainan kokonaisuudessaan. Järkevintä olisi myydä lainalla hankittu omaisuus mutta niinhän ei tietenkään kukaan tee koska lainahan on ilmaista rahaa.
Pankit on kyllä osallisia tässä velkarumbassa kun mm. nykyään tyrkyttävät asunnonvaihtajille sijoituslainaa ettei vanhaa laittaisi myyntiin heikenneille asuntomarkkinoille. Olisi oikeus ja kohtuus että ainakin takaajan osuus kokonaisuudessaan menisi pankin maksettavaksi.
Ei se kyllä noin valitettavasti mene. Jos velallinen ei pysty maksamaan niin pankki kääntyy seuraavaksi suoraan takaajan puoleen. Vasta jos hänkään ei pysty maksamaan niin mennään perintätoimiin.
Vierailija kirjoitti:
Tunteeko laki sellaista pykälää, että lainanmaksaja johtaisi takaajaa harhaan maksukykynsä/halunsa suhteen?
Vaikuttaaahan lainanmaksajan maksukyky takaajan riskiin.
Normaali sopimuslaki tuntee vilpillisessä mielessä tehdyn sopimuksen. Johtaa sopimuksen purkuun, se vilpillisyys pitää todistaa. Ja asia käräjöidä. Kyse voi olla myös petoksesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei lainaa maksa, menee se perintään. Se mitä ei saada ulosotettua menee takaajalle maksuun. Eli turha luulla että takaaja maksaisi lainan kokonaisuudessaan. Järkevintä olisi myydä lainalla hankittu omaisuus mutta niinhän ei tietenkään kukaan tee koska lainahan on ilmaista rahaa.
Pankit on kyllä osallisia tässä velkarumbassa kun mm. nykyään tyrkyttävät asunnonvaihtajille sijoituslainaa ettei vanhaa laittaisi myyntiin heikenneille asuntomarkkinoille. Olisi oikeus ja kohtuus että ainakin takaajan osuus kokonaisuudessaan menisi pankin maksettavaksi.
Ei se kyllä noin valitettavasti mene. Jos velallinen ei pysty maksamaan niin pankki kääntyy seuraavaksi suoraan takaajan puoleen. Vasta jos hänkään ei pysty maksamaan niin mennään perintätoimiin.
Väärin. Yleensä ensin ulosoton kautta kohteesta rahat, vasta sitten takaaja tulee kuvaan. Käytännössä varmaan ulosottotoimisto yrittää saada rahat takaajalta.
Sen lainan takaaja on toissijainen rahoittaja ja arvioi itse että mikä maksukyky on velallisella, pankit ei halua kantaa kaikkia riskejä mutta sen sijaan yksityinen takaaja voi ottaa paremmin selville takaamansa henkilön todellisesta maksukyvystä ja ehkä sen takausvelan perintäkin onnistuu joustavammin kuin pankilla jos niin käy että takaajana joutuu maksamaan.
Ihan umpimähkään ei pitäisi takauksia antaa, sopimus sitoo, vaikka on joitakin tilanteita jolloin vastuuta voidaan sovitella, esimerkiksi jos velallinen antanut virheellisiä tietoja velkaantumisestaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sopimusta ei voi yksipuolisesti muuttaa ehtojen vastaisesti.
Jos sopimuksessa lukee, että takaaja voi vetäytyä sopimuksesta, mikäli välit velalliseen menee poikki niin sitten voi.
Tai jos velkoja ja velallinen molemmat sanovat että juu kyllä sopii, me pärjäämme keskenämme, niin voi.
Muuten ei voi.
Minkä lain mukaan takaaja ei voi perua takaustaan?
Ei minkään lain mutta kyllä se lukee siellä takaussopimuksessa johon takaaja laittaa nimensä alle ja silloin asia on niin.
Sopimustekstinkin pitää noudattaa Suomen lakeja, sopimus ei voi sisältää kohtuuttomia ehtoja. Jos todella on niin, että takaaja ei voi tulla toisiin aatoksiin ja perua takaussitoumustaan, pitää takauksia koskevaa lakia muuttaa!
Ahon ja Viinasen tekemän laman eläneenä päätin jo silloin, että kenenkään lainaa en lähde takaamaan, enkä ketään ota omien lainojeni takaajaksi. Tällä vuosituhannella ensiasuntoa hankkiessani ostin lisätakauksen pankista sille osuudelle, mihin ostetun asunnon arvo ei riittänyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ikinä takaisi kenenkään lainaa.
Etkö edes lapsesi?
Kasikytluvun lopulla asuntojen hinnat olivat huipussaan ja niihin otettiin aika huolettomasti isojakin lainoja. Ysärilamassa asuntojen arvot romahtivat, lainakorot pomppasivat pilviin ja monelta velalliselta meni työpaikka alta. Sen seurauksena moni lastensa lainat taannut vanhempi menetti kaiken omaisuutensa, kun lastensa lainoja taanneina joutuivat maksajan rooliin. Siksi suuri osa sen ajan nähneistä ei missään tapauksessa halua ryhtyä kenenkään lainantakaajaksi. Ei edes omien lastensa.
Onneksi henkilötakauksen sijaan voi lisävakuudet ostaa siinä missä muunkinlaisen vakuutuksen.
Ei!
Valitettavasti, vissiinkään.
Lue ne kopiot mitkä allekirjoitit.