Miten otat etäisyyttä mieltäsi kuormittaviin asioihin?

Mielessäni muotoilen ne ongelmat vessapaperiksi, ja sitten pyyhin niillä peräpeilini. Sen jälkeen ongelmat on pois mielestä.

Nosto

Tapio + lidl kivennäisvesi, pysyy ahdistukse poissa..

Lue kirjaa

Katso elokuvia

Harrasta liikuntaa

Tee käsitöitä, Leivo, mitä tahansa tekemistä, mihin pitää keskittyä

Riipasen kännit.

Nukkumalla

Corona + tanssilattia, toimii aina.

Tuun tänne av:lle. Mitä stressaantuneempi olen, sen enemmän olen täällä. Tämä on kuin jotain huumetta. Surullista.

Juomalla alkoholia. Vaikka olo on paha ja tulee nukuttua huonosti, on kuitenkin kuonasta puhdistunut olo.

Joskus menen saunomaan. Löylyttely puhdistaa mieltä.

-luen kirjaa

-menen kävelylle ja kuuntelen samalla musiikkia

-neulon jotain vaikeaa kirjoneuletta, mihin on pakko keskittyä

-teen jotain kivaa, joka vie mielen muualle

-myös nukkumisesta on apua, jos se onnistuu: kun ei enää ole vänytnyt, jaksaa kaiken paremmin. Mutta usein uni ei tule, jos on murheita. SIlloin joku ylläolevista voi auttaa saamaan ne pois mielestä.

Alkoholi ei kannata: se voi auttaa hetkeksi, mutta kuormittavat asiat hyökkäävät vaan entistä suuremmalla voimalla kimppuun laskuhumalan tai krapulan hetkellä.

-Hikilenkki ja musat tappiin tai oloista riippuen hidas joogahetki auttaa. Liikunta on ensisijainen apu kaikkiin ongelmiin.

-Musiikki käyttöön. Kuuntelen tuttuja biisejä pimeässä huoneessa pötkötellen, sellaisia joiden tiedän fyysisesti rauhoittavan. Esim Massive Attacin Teardrop, Julie Londonia tai Sibeliuksen Tuonelan joutsen tai mitä vaan mikä laskee sykettä.

-Luontoon kannattaa mennä vaikkei jaksaisi urheillakaan. Tai tuijotella terassituolissa tähtiyötä.

-Tällä saan kenties muutkin vinkkini vaikuttamaan huuhaalta, mutta juuri ajattelin pitkästä aikaa kehittää pienen kotiloitsun vakavasti sairastuneen ystäväni puolesta. Joku toinen ehkä rukoilisi.

-Joskus auttaa vaan mättöilta, huono leffa ja pari lasia viiniä.

Juon perskännit ja/tai vedän hieman kamaa

Minulle auttaa kirjoittaminen ja yksin oleminen. Kun saan olla muutaman tunnin tai vaikka jopa vuorokauden yksin (minulla on lapsia) niin olen taas oma itseni. Toisilla auttaa vaikkapa puhuminen.

Eniten ehkä autaa tilanteen hyväksyminen, eli asiat nyt ovat näin ja vaikka on raskasta, niin otan "vapaata" näistä kuormittavista asioista aina kun ehdin. Kun en ole töissä, en mieti työasioita. Jos lapsi vaikka leikkii hetken yksin, istun ja olen itseni kanssa ja annan ajatusten lentää hetken vapaina.

Luen kirjaa. Soittelen kitaraa. Pidän radioyhteyksiä(radioamatööritoiminta).

Tilapäisesti lääkitä voi alkoholilla, jos on paha ahdistus, yömyssy auttaa nukkumaan.

Vaarallinen lääke, en suosittele.

14 vielä jatkaa, yksi hyvä on mennä ulos luontoon, jos asuu kaupungissa niin puistoon tms lenkille. Mummoni aina sanoi, ettei ole sellaista ongelmaa jota tunnin kävelylenkki luonnossa ei parantaisi.

En suosittelisi päihteitä, kokemusta on ja olo helpottaa vähäksi aikaa mutta muutaman päivän päästä sitä "helpotusta" tarvitsee taas uudestaan. Useammin ja useammin. Olen ollut vuosia ilman päihteitä ja tuli huomattua että ne vain pahentavat sitä ahdistusta. Jotkut ihmiset tietenkin haluavat tuntea olonsa aina vain huonommaksi, joten silloin päihteet ovat tietenkin hyvä keino. Esimerkiksi alkoholia kun juo, koko seuraava viikko menee harmaassa suvussa ja juuri kun se alkaisi laantua, ahdistus nostaa taas päätän ja pitää päästä takaisin "nollaamaan pää".

Vaihtelevalla menestyksellä, mutta lähden usein pidemmälle päämäärättömälle kävelylenkille, jossa ihan tahallaan annan itseni ajatella kyseessä olevaa asiaa vapaasti. Sitten laitan äänikirjan noin puolen tunnin jälkeen ja haaluilen sitä kuunnellen niin kauan kuin jaksan. Monesti en edes muista mitä reittiä olen kävellyt.

Seksi, siinäkin kyllä alku menee pilalle, mutta unohtuu sitten jossain vaiheessa.

Yritän tosi voimakkaasti keskittyä nykyhetkeen ja menen katselemaan, kun lapseni tekee jotain taitavasti. Ajattelen aktiivisesti kiitollisuutta lapsesta. (Ongelmani liittyvät usein eksiin.)

Menen kävelylle toiseen kaupunkiin, jos on hyvä sää. Vaikka olisi itkenyt pään kipeäksi tulee ehkä hyvälle tuulelle pienen kävelyn jälkeen ja sitten menee vaikka johonkin kahvilaan.

Kävely ja yön yli nukkuminen tosiaan auttaa. Mielen voi myös yrittää kääntää lepotilaan muotoilemalla itselleen selkeästi, että nyt on saavutettu sellainen raja, että se asia ei enää ajattelemalla muuksi muutu. Että palaillaan siihen sitten kun sitä taas voi oikeasti jotenkin edistää. Jos työpäivän jälkeen muistan, että hei se asia unohtui, pakko huomenna muistaa, kirjoitan sen heti itselleni muistutukseksi kalenteriin, jotta sitä ei tarvitse pitää mielessä ja stressata, unohtaako kuitenkin. 

Pelaan padelia tai tennistä. Tunnin huitomisen ja juoksemisen jälkeen päässä ei enää liiku mikään. Paitsi hikinorot.

Kirjoitan. Sen avulla saan etäisyyttä asiaan ja se voi jäsentyä mieleeni uudella tavalla ja asia etääntyy.

Menen kuntosalille. Lihasten kuormittaminen ja tuttujen kanssa jutteleminen tekee hyvää. Sen jälkeen on pari päivää hyvä olo kehossa ja päässä.

Lenkkeilen.

Kokkaan.

Lähettelen tutuille viestejä ja kyselen mitä heille kuuluu.

Laulelen.