Miksi rintamamiestalot pitää suojella - kuka haluaa asua 50-luvun röttelössä
Haluaisimme muuttaa erääseen Länsi-Uudenmaan kriisikuntaan. Kunnassa pähkäillään, että miten tänne nyt saataisiin kasvua ja veronmaksajia, kun asukkaat eläköityvät. Kaupungin liepeillä on kaksi asuinaluetta, jonne saa rakentaa uusia taloja, molemmat noin 5 km keskustasta, nukkumalähiöitä. Keskustan kupeessa on useita rintamamiestaloalueita, näillä alueilla on myös 60-80-luvun rakennuskantaa. Rösähtämispisteessä olevia rintamiestaloja ei saa purkaa, on RS3-suojeltuja. Kuka korkeatasoiseen moderniin asumiseen tottunut pääkaupunkiseutulainen lähtee moiseen? Espoossa on rintamamiestaloja saanut purkaa jo pitkään ja rakentaa kivoja taloja tilalle. Eli jos nämä pikkukaupungit oikeasti haluaisivat hyvin toimeentulevia, koulutettuja ja etätöitä tekeviä lapsiperheitä asukkaikseen, niin jos vaikka niistä kaavoista voisi vähän löysentää otetta. Haluamme asumismukavuutta, emme velloa jossain jälleenrakennusajan nostalgialiemissä. Yksi näistä tiukan kaavan alueista on muuten aivan ihana Tammisaari. Ymmärrän hyvin, ettei vanhaa kaupunkia saa purkaa, mutta ne kanta-kaupungin korttelit, joissa on melkoisia 40-50-luvun tönöjä...
Kommentit (24)
Ne 50 luvulla rakennetut talot on usein parempikuntoisia kuin uudemmat. Johtuen hengittävistä rakenteista. Muoviset höyrysulut ovat aiheuttaneet uudemmissa paljon kosteusvaurioita.
Makuasia. Minä taas ottaisin oikein mielelläni hirsirakenteisen rintamamiestalon ja kunnostuttaisin sen - paljon mieluummin kuin näitä nykyajan muovi-levyhökötyksiä, joissa on jo uutena kosteusvahinkoja. Vanhasta rintamamiestalosta saa kuntokartoituksella aika hyvän hajun siitä, mitä se kestää ja mikä on kunto.
Pahoja ovat sen sijaan 70-luvulla rakennetut valesokkeli-tasakattotalot. Sellaista en ostaisi, rintamamiestalon kyllä, jos ei olisi pakko asua työn takia stadissa ja täällä ne maksavatkin sitten liki miljoonan...
Rintsikat on yliarvostettu. Hankalat pohjaratkaisut arkielämän kannalta. Lämpöerityksiltään kuin harakan pesiä. Että vihaan kiitä kylmiä, eteisiä, verantoja, portaikkoja.
Meillä on 50-luvun rintamamiestalo ja ei todellakaan ole mikään röttelö.
Niitä saa helposti kunnostettua loma asunnoksi ja säilyy museoina. Kyllä niissä asuu kun lämmityksen korjaa.
Vierailija kirjoitti:
Rintsikat on yliarvostettu. Hankalat pohjaratkaisut arkielämän kannalta. Lämpöerityksiltään kuin harakan pesiä. Että vihaan kiitä kylmiä, eteisiä, verantoja, portaikkoja.
Kyllä minulla ainakin on paljonkin rintsikoita, eri värisiä ja eri materiaalista. Rintsikoita käytetään alusvaatteena, ei niissä ole eteisiä tai portaikkoja...
Jos rintamamiestaloista puhut, niin niiden vetoisuus riippuu aivan siitä, miten ne on rakennettu. Lattialämmityksiäkin mokomia voi asentaa korjauksen yhteydessä...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rintsikat on yliarvostettu. Hankalat pohjaratkaisut arkielämän kannalta. Lämpöerityksiltään kuin harakan pesiä. Että vihaan kiitä kylmiä, eteisiä, verantoja, portaikkoja.
Kyllä minulla ainakin on paljonkin rintsikoita, eri värisiä ja eri materiaalista. Rintsikoita käytetään alusvaatteena, ei niissä ole eteisiä tai portaikkoja...
Jos rintamamiestaloista puhut, niin niiden vetoisuus riippuu aivan siitä, miten ne on rakennettu. Lattialämmityksiäkin mokomia voi asentaa korjauksen yhteydessä...
Lattialämmityksen veden lämpötila on n. 40 astetta. Se ei riitä alkuunkaan sellaisen harakanpesän lämpimänä pitoon. Eristykset kuntoon, ja sitten vasta miettimään lattialämmityksiä. Kovimpia pakkasia varten kannattaa silti harkita vaikka sähköpattereita ikkunoiden alle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rintsikat on yliarvostettu. Hankalat pohjaratkaisut arkielämän kannalta. Lämpöerityksiltään kuin harakan pesiä. Että vihaan kiitä kylmiä, eteisiä, verantoja, portaikkoja.
Kyllä minulla ainakin on paljonkin rintsikoita, eri värisiä ja eri materiaalista. Rintsikoita käytetään alusvaatteena, ei niissä ole eteisiä tai portaikkoja...
Jos rintamamiestaloista puhut, niin niiden vetoisuus riippuu aivan siitä, miten ne on rakennettu. Lattialämmityksiäkin mokomia voi asentaa korjauksen yhteydessä...
Ns. mukavuuslämpökin lattioissa tekee paljon. Se on piuha eikä vesikierto. Kun öattia tuntuu jalkoihin lämpimältä niin se vaikuuttaa jo. Eikä ole kovin paha sähkösyöppökään.
Meillä on -53 valmistunut rintamamiestalo eikä se todellakaan ole mikään röttelö. Hyvässä kunnossa pidetty ja remontoitu vuosien varrella.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on -53 valmistunut rintamamiestalo eikä se todellakaan ole mikään röttelö. Hyvässä kunnossa pidetty ja remontoitu vuosien varrella.
1953 ei ole enää rintamamiestalo.
Siis kääk!
En suostuis asumaan jonkun vanhassa murjussa. Vessanpönttökin käytetty, yäk. Tulis varmaan näppylöitä pyllyyn.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on -53 valmistunut rintamamiestalo eikä se todellakaan ole mikään röttelö. Hyvässä kunnossa pidetty ja remontoitu vuosien varrella.
1953 ei ole enää rintamamiestalo.
Jos lähdetään hiuksia halkomaan, niin mitkään muut kuin asemasodan aikana rintamalla rakennetut talot eivät ole rintamamiestaloja. Jälleenrakennusajan tyyppitaloja ovat sitten ne kaikki muut sodan jälkeen rakennetut. Tällaista juuri remontoidaan, kova homma, mutta suvun talo, joten pientä nostalgialisää on hommassa mukana.
Koko ikäni asunut Helsingissä rintamamiestalossa. Alueen ainoa purkukuntoiset talot on 70-luvun tiilimörskät.
Vierailija kirjoitti:
Siis kääk!
En suostuis asumaan jonkun vanhassa murjussa. Vessanpönttökin käytetty, yäk. Tulis varmaan näppylöitä pyllyyn.
Vessanpytyn vaihto uuteen on vartin homma. Enemmän aikaa menee eristysten ja kantavien rakenteiden kunnostamiseen.
On hyviäkin rintamamiestaloja joista pidetty hyvää huolta mutta kyllähän ne ovat hieman yliarvostettuja. Niitä usein katsellaan nostalgia-lasit päässä, annetaan pieniä ja vähän isompiakin virheitä anteeksi. Harva sellaista enää rakentaisi jos olisi mahdollisuus.
Mielummin ottaisin 20-30 luvun hirsirunkoisen talon kuin rintsikan.
Ihana, raikas taloni. Uuni lämmittää ja "hatarien rakenteiden" vuoksi luonnollinen ilmanvaihto toimii, ei ole peruspilattu remontoimalla. Pintaa on uudistettu, maalattu, tapetoitu ja listoja sieltä täältä vaihdettu. Ja se uusi vessanpönttö joo. Ja keittiöön toki nykyaikaiset vermeet asennettu.
Mutta samaa mieltä siitä, että joillain alueilla ylihintaisia. Omastani maksoin aikoinaan 56 donaa. Remontteihin mennyt noin kymppidona.
Onpa hyvä keino tuo kaavoitussuunnittelu pitää tuollaiset tyylistä mitään ymmärtämättömät nirppanokat poissa täältä. Espooseen teitä sopii. Siellä on hengenheimolaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on -53 valmistunut rintamamiestalo eikä se todellakaan ole mikään röttelö. Hyvässä kunnossa pidetty ja remontoitu vuosien varrella.
1953 ei ole enää rintamamiestalo.
Kyllä suurin osa rintamamiestaloista on rakennettu 50-54. Omilla vanhemmillakin vasta 53 saivat rintamamiestontin, kuten sillä alueella kaikki, muutama sata taloa.
Samaa mieltä