Lue keskustelun säännöt.
kuinka päästää irti kun rakastaa niin paljon
13.03.2015 |
Minulle on takana vuoden salasuhde naimisiin olevaa mieheeni. Vaimolle olemme jääneet lukuisia kertoja kiinni. En jaksa tarkemmin kertoa historiamme.
Mies on kuitenki ilmaissut vaimolle haluavansa erota vaimo ei ole samoilla linjoilla . Sovimme miehe kanssa että emme ole tekemisissä ennenku saavatkin vaimon kanssa asiat selväksi.
Emme kuitenkaan pystyneet olemaan erossa. Molemmat hajosivat aivan. Tätä on nyt jatkunut vaikka ja kuinka. Välillä minä hukun ahdistukseen ja haluan lopettaa, välillä miestä pelottaa niin paljon ettei pysty tekemään mitään mihinkään suuntaan.
Haluan irti tästä. Mutta kuinka? Kun erossa on niin mahdotonta olla.. tämä hajottaa meidät kaikki. Jatkuva salailu ja valehtelu. Olemme molemmat yli 40 vuotiaita ja lapset isoja. Itse erosin jo ennen tätä miestä. En kuitenkaan pääse eteenpäin tässä tilanteessa. Luopuminen tuosta miehestä kuitenkin koskee niin paljon. Meitä molempia. Jo puheeni suhteen lopettamisesta saa miehen itkemään ja aivan paniikkiin.
Eihän miehen avioliitollakaan ole mahdollisuutta niin kauan kun olen kuvioissa. Mies on puhunut erosta vaimolleen joka sulkee korvansa. Repäseviin liikkeisiin miestä ei ole kun naivisti haluaa kaiken hoitaa sovussa. Tuntuu että ratkaisu on jätetty minulle. Joko vaadin miestä eroamaan tai pysyn mukana kunnes vaimokin haluaa erota. Eroamaan en ala ketään vaatimaan, se ei ole minun tehtäväni. Sitä en ota vastuulleni mutta tähän tilanteeseen jääminen tuntuu raastavalta. Jostain kun vain saisin voimaa lopettaa tämän ja olla vastaamatta miehen yhteyden ottoihin
Onko tästä kellään selviytymis tarinaa..? Niin paljon on kokemuksia vaimon näkökulmasta, ymmärrettävästi.
Kommentit (39)
Olen ollut tuossa vaimon roolissa. Ei vaimo miestään pakolla pidä. Ei se vaimon syy ole jos mies ei tosipaikan tullen haluakaan erota.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt on hyvä mahdollisuus kimppakivaan
[quote author="Vierailija" time="13.03.2015 klo 12:56"]
[quote author="Vierailija" time="13.03.2015 klo 12:45"][quote author="Vierailija" time="13.03.2015 klo 12:29"] No huonot on sun vaihtoehdot, jos ne tuossa on. Mut mitä otsikon kysymykseen tulee, niin vastaus on helpp. Jos et halua toiselle ihmiselle parata mahdollista, et rakasta häntä. Teidänkin tapauksessa parasta olisi, että tuollainen repivä ja rikkoova suhde loppusi ja te kaikki kolme tahoillanne oppisitte elämään onnellisesti ja oikeasti rakastaen. Toisin sanoen, jos oikeasti rakastat, näet, että ainoa oikea menttelytapa on tehdÄ tuommoisesta loppu. Jos et sitä näe, tunteesi ei ole rakkautta, vaan jotain muuta. [/quote] Ihan oharina, tahtoisin tietää mitä se tunne sitten on jos se on jotain muuta kuin rakkautta? [/quote] Epätoivoa!!!
[/quote]
Kuinka niin? Kysyin siksi, että olen itsekin joskus ollut aika kohtuuttoman ihastunut, mutta en ole varma miksi. Epätoivoinen en ollut. Omasta mielestäni mies vaan oli kuin mulle tehty enkä olisi halunnut päästää sitä karkuun. Rakastin paljon, mutta en näe siinä mitään epätoivoista, päinvastoin, se oli ihan järkevää. Montako kertaa elämässä tulee vastaan ihminen, jonka kanssa näkee asiat samalla tavalla? Itselleni niin on käynyt tasan tuon kerran.
Olen ollut myös vaimon asemassa. Toinen nainen olisi varmaan kirjoittanut juuri niin kun sinä. Mies valehteli naiselle. Puhui että eroaa, ei ole vaimon kanssa seksiä, ei suukotella, ei haluta jne. Että nainen on hänen elämänsä nainen...mutta koskaan ei eronnut. Ja oli meillä sitä seksiä yms. Yli 2v katseli nainen sitä ja sitten tajusi lopettaa suhteen.
[quote author="Vierailija" time="13.03.2015 klo 14:49"][quote author="Vierailija" time="13.03.2015 klo 12:56"]
[quote author="Vierailija" time="13.03.2015 klo 12:45"][quote author="Vierailija" time="13.03.2015 klo 12:29"] No huonot on sun vaihtoehdot, jos ne tuossa on. Mut mitä otsikon kysymykseen tulee, niin vastaus on helpp. Jos et halua toiselle ihmiselle parata mahdollista, et rakasta häntä. Teidänkin tapauksessa parasta olisi, että tuollainen repivä ja rikkoova suhde loppusi ja te kaikki kolme tahoillanne oppisitte elämään onnellisesti ja oikeasti rakastaen. Toisin sanoen, jos oikeasti rakastat, näet, että ainoa oikea menttelytapa on tehdÄ tuommoisesta loppu. Jos et sitä näe, tunteesi ei ole rakkautta, vaan jotain muuta. [/quote] Ihan oharina, tahtoisin tietää mitä se tunne sitten on jos se on jotain muuta kuin rakkautta? [/quote] Epätoivoa!!!
[/quote]
Kuinka niin? Kysyin siksi, että olen itsekin joskus ollut aika kohtuuttoman ihastunut, mutta en ole varma miksi. Epätoivoinen en ollut. Omasta mielestäni mies vaan oli kuin mulle tehty enkä olisi halunnut päästää sitä karkuun. Rakastin paljon, mutta en näe siinä mitään epätoivoista, päinvastoin, se oli ihan järkevää. Montako kertaa elämässä tulee vastaan ihminen, jonka kanssa näkee asiat samalla tavalla? Itselleni niin on käynyt tasan tuon kerran.
[/quote]
Googlaa vaikka limerenssi. Kuulosta aivan siltä! Koit valtavaa rakkautta (mutta jos se oli todellista ja jos kumpikin osapuoli jakoi saman tunteen, niin miksi ette ole edelleen yhdessä)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin ja vaimo vielä. Mies ei ollut puhunut erost ollenkaan. Kun jäi kiinni niin sanoi heti että lopettaa suhteen(valehteli), mutta ymmärrätkö ettei vaimo sulje korviaan vaan mies saattaa puhua vaimolle ihan muuta kuten mun mies teki.
Ukko nauraa partaansa kun saa vedellä vaimoi ja rakastajatarta. Voi naiset kun uskotte kaikkea rakkaushömppää ja erolupauksia! T. Mies joka ei myöskään yhteen pimppaan tyydy
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko mies joku heikkolahjainen, jos ei osaa ihan itse sitä eroa hakea?
[quote author="Vierailija" time="13.03.2015 klo 15:28"]Ukko nauraa partaansa kun saa vedellä vaimoi ja rakastajatarta. Voi naiset kun uskotte kaikkea rakkaushömppää ja erolupauksia! T. Mies joka ei myöskään yhteen pimppaan tyydy
[/quote]
Voi en minä ainakaan mitään rakkaushömppää usko tai ole ottanut keneltäkään edes vastaan mitään erolupauksia. En kyllä edes huolisi varattua miestä. Ts. En kyllä siis todellakaan "tyytyisi" myöskään sinuun. Ansaitsen aika lailla parempaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmiset haluaa draamaa ja tunnetta elämään, se on inhimillistä. Aloittaja, mieti itsekkäästi mitä SINÄ haluat nyt ja kahden vuoden päästä. Ja todellakin: sillä miehellä voi olla myös muita siinä sivussa, miksi ei? On myös mahdollista, että jos sinusta tulee se Vaimo, niin mies ottaa toisen Rakastajan siihen sivuun puheista huolimatta. Onko se sitten ok sinulle? Riippuu mitä haluat!
[quote author="Vierailija" time="13.03.2015 klo 14:49"][quote author="Vierailija" time="13.03.2015 klo 12:56"]
[quote author="Vierailija" time="13.03.2015 klo 12:45"][quote author="Vierailija" time="13.03.2015 klo 12:29"] No huonot on sun vaihtoehdot, jos ne tuossa on. Mut mitä otsikon kysymykseen tulee, niin vastaus on helpp. Jos et halua toiselle ihmiselle parata mahdollista, et rakasta häntä. Teidänkin tapauksessa parasta olisi, että tuollainen repivä ja rikkoova suhde loppusi ja te kaikki kolme tahoillanne oppisitte elämään onnellisesti ja oikeasti rakastaen. Toisin sanoen, jos oikeasti rakastat, näet, että ainoa oikea menttelytapa on tehdÄ tuommoisesta loppu. Jos et sitä näe, tunteesi ei ole rakkautta, vaan jotain muuta. [/quote] Ihan oharina, tahtoisin tietää mitä se tunne sitten on jos se on jotain muuta kuin rakkautta? [/quote] Epätoivoa!!!
[/quote]
Kuinka niin? Kysyin siksi, että olen itsekin joskus ollut aika kohtuuttoman ihastunut, mutta en ole varma miksi. Epätoivoinen en ollut. Omasta mielestäni mies vaan oli kuin mulle tehty enkä olisi halunnut päästää sitä karkuun. Rakastin paljon, mutta en näe siinä mitään epätoivoista, päinvastoin, se oli ihan järkevää. Montako kertaa elämässä tulee vastaan ihminen, jonka kanssa näkee asiat samalla tavalla? Itselleni niin on käynyt tasan tuon kerran.
[/quote]
Mitä ja ketä sinä rakastit... Tunsitteko vuosia ja asuitte yhdessä, kun tiedät että näitte asiat niin samalla tavalla? Vai oliko kyseessä vain "tunne" asiasta, jotain sellaista joka syntyi esim. vain puolen vuoden keskustelujen pohjalta.
Minuunkin on tuolla lailla "rakastuttu". Oli todella ahdistavaa! Oma puoliso onneksi on terveellä tavalla itsenäinen ja itsevarma. Minusta on hyvä, että meillä on välillä näkemyseroja... Keskustellaan ja kiistellään aina välillä ja samalla opimme ja opetamme toinen toisistamme. Voin sanoa, että rakastamisen lisäksi myös todella arvostan häntä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.03.2015 klo 15:32"][quote author="Vierailija" time="13.03.2015 klo 15:28"]Ukko nauraa partaansa kun saa vedellä vaimoi ja rakastajatarta. Voi naiset kun uskotte kaikkea rakkaushömppää ja erolupauksia! T. Mies joka ei myöskään yhteen pimppaan tyydy
[/quote]
Voi en minä ainakaan mitään rakkaushömppää usko tai ole ottanut keneltäkään edes vastaan mitään erolupauksia. En kyllä edes huolisi varattua miestä. Ts. En kyllä siis todellakaan "tyytyisi" myöskään sinuun. Ansaitsen aika lailla parempaa.
[/quote]
Tämä siis ihan sillä, että älä yleistä. Varmasti sinä löydät noita naisia (vakka kantensa löytää, vai miten se nyt meni). Ap:n kaltaisia on varmaan useita, mutta suurin osa on jotain ihan muuta :)
[quote author="Vierailija" time="13.03.2015 klo 15:17"]Olen ollut myös vaimon asemassa. Toinen nainen olisi varmaan kirjoittanut juuri niin kun sinä. Mies valehteli naiselle. Puhui että eroaa, ei ole vaimon kanssa seksiä, ei suukotella, ei haluta jne. Että nainen on hänen elämänsä nainen...mutta koskaan ei eronnut. Ja oli meillä sitä seksiä yms. Yli 2v katseli nainen sitä ja sitten tajusi lopettaa suhteen.
[/quote]
Kuinka sinä vaimona katsoit kun miehesi petti sinua kaksi vuotta? Onko vaimoilla sitten joku eri asia jos ne kattoo kuinka oma mies pettää eikä silti lähde? Sitten kahden vuoden päästä ollaan tyytyväisiä kun suhde loppui, mutta ei miehen aloitteesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suurin osa vastaajista ei tiedä mistä puhuvat. Moni av-mamma, joka pelkää miehensä karkaavan vieraisiin ja jättävän, jakelee neuvojaan ja vihakiimassa käyvät jo ennakolta potentiaalisen miehensä vievän tuntemattoman naisen kimppuu vastaillen.
Uskon, että tunteenne voi olla rakkautta, mutta mies ei kai uskalla tehdä suurta muutosta kun se olisi hyppy tuntemattomaan, on taloudellisia sidoksia, lapsia, muuten elämä sujuu vaimonsa kanssa, mutta tunteet jo kuolleet samoin seksi tai sitten seksi on suorittamista, jotta vaimo ei pillastu. Mies kuitenkin kaipaa jotain tärkeää jota se ei vaimoltaa saa eikä se varmaankaan ole vain seksi mikä uupuu.
Kannattaa jutella asioista suoraan sen miehen kanssa.
Asiat eivät ole niin yksinkertaisia kuin täällä mammat kuvittelee. Onhan niitä miehiä, jotka hakee panoja sieltä ja täältä (osa sairaita addikteja), mutta etköhän tiedä onko tuo mies sellainen vai ei.
Kukaan ei tässä maailmassa voi omistaa toista ihmistä, ei myöskään av-mamma!
T: Molemmilla puolilla ollut nainen
Kyllä se mies eroaisi jos oikeasti sitä haluaisi!
Mun mieheni oli oikeasti ihastunut/rakastunut siihen toiseen naiseen. Se kipuili asiaa pitkään niinkuin minäkin. Kun fakta kuitenkin on se että toinen nainen astui kuvioon silloin kun meidän liitossa oli etäinen vaihe ja tilanteen selvitessä myös se tuli selväksi että myöskään rakkaus minuun ei ollut kuollut. Miksi ihmeessä minä vaimona olisin jättänyt miehen kun en sitä halunnut? Mun on ollut helppo antaa anteeksi koska tässä liitossa ei meistä kumpikaan ole täydellinen. Kriisi paransi meidän liittoa sillä sen jälkeen parisuhde on nostettu ykköseksi. Ennen se oli sijalla "jotain" joka hoidetaan jos muulta jää voimia
[quote author="Vierailija" time="13.03.2015 klo 16:07"]
Mun mieheni oli oikeasti ihastunut/rakastunut siihen toiseen naiseen. Se kipuili asiaa pitkään niinkuin minäkin. Kun fakta kuitenkin on se että toinen nainen astui kuvioon silloin kun meidän liitossa oli etäinen vaihe ja tilanteen selvitessä myös se tuli selväksi että myöskään rakkaus minuun ei ollut kuollut. Miksi ihmeessä minä vaimona olisin jättänyt miehen kun en sitä halunnut? Mun on ollut helppo antaa anteeksi koska tässä liitossa ei meistä kumpikaan ole täydellinen. Kriisi paransi meidän liittoa sillä sen jälkeen parisuhde on nostettu ykköseksi. Ennen se oli sijalla "jotain" joka hoidetaan jos muulta jää voimia
[/quote]
Kunnes taas miehellä alkaa muu seura maittamaan. Tekee saman uudelleen kun aikaa kuluu. Seuraava vastoinkäyminen ja taas mies on toisen naisen luona.
[quote author="Vierailija" time="13.03.2015 klo 17:12"][quote author="Vierailija" time="13.03.2015 klo 16:07"]
Mun mieheni oli oikeasti ihastunut/rakastunut siihen toiseen naiseen. Se kipuili asiaa pitkään niinkuin minäkin. Kun fakta kuitenkin on se että toinen nainen astui kuvioon silloin kun meidän liitossa oli etäinen vaihe ja tilanteen selvitessä myös se tuli selväksi että myöskään rakkaus minuun ei ollut kuollut. Miksi ihmeessä minä vaimona olisin jättänyt miehen kun en sitä halunnut? Mun on ollut helppo antaa anteeksi koska tässä liitossa ei meistä kumpikaan ole täydellinen. Kriisi paransi meidän liittoa sillä sen jälkeen parisuhde on nostettu ykköseksi. Ennen se oli sijalla "jotain" joka hoidetaan jos muulta jää voimia
[/quote]
Kunnes taas miehellä alkaa muu seura maittamaan. Tekee saman uudelleen kun aikaa kuluu. Seuraava vastoinkäyminen ja taas mies on toisen naisen luona.
[/quote]
Niin. Varmuuden vuoksi erota ettei satu uudestaan? Ennen tätä suhdetta olimme olleet yhdessä 24v. Voi olla että vastaan tulee miehelle (tai minulle) vielä ihminen joka "vie mennessään" mutta niin voi käydä missä tahansa suhteessa - myös siinä uudessa. Mä nautin jokaisesta päivästä ja elän tätä hetkeä. On ihan turha tuhlata elämää pelkäämällä.
Ei tuo ole rakkautta ap, sulla on selkeästi vääränlainen käsitys rakkaudesta. Vaikutat todella omistushaluiselta vain, ja itsekkäältä. Et voi päästää himoistasi irti koska olet itsekäs, siihen ei liity rakkaus millään tapaa!