Lue keskustelun säännöt.
kuinka päästää irti kun rakastaa niin paljon
13.03.2015 |
Minulle on takana vuoden salasuhde naimisiin olevaa mieheeni. Vaimolle olemme jääneet lukuisia kertoja kiinni. En jaksa tarkemmin kertoa historiamme.
Mies on kuitenki ilmaissut vaimolle haluavansa erota vaimo ei ole samoilla linjoilla . Sovimme miehe kanssa että emme ole tekemisissä ennenku saavatkin vaimon kanssa asiat selväksi.
Emme kuitenkaan pystyneet olemaan erossa. Molemmat hajosivat aivan. Tätä on nyt jatkunut vaikka ja kuinka. Välillä minä hukun ahdistukseen ja haluan lopettaa, välillä miestä pelottaa niin paljon ettei pysty tekemään mitään mihinkään suuntaan.
Haluan irti tästä. Mutta kuinka? Kun erossa on niin mahdotonta olla.. tämä hajottaa meidät kaikki. Jatkuva salailu ja valehtelu. Olemme molemmat yli 40 vuotiaita ja lapset isoja. Itse erosin jo ennen tätä miestä. En kuitenkaan pääse eteenpäin tässä tilanteessa. Luopuminen tuosta miehestä kuitenkin koskee niin paljon. Meitä molempia. Jo puheeni suhteen lopettamisesta saa miehen itkemään ja aivan paniikkiin.
Eihän miehen avioliitollakaan ole mahdollisuutta niin kauan kun olen kuvioissa. Mies on puhunut erosta vaimolleen joka sulkee korvansa. Repäseviin liikkeisiin miestä ei ole kun naivisti haluaa kaiken hoitaa sovussa. Tuntuu että ratkaisu on jätetty minulle. Joko vaadin miestä eroamaan tai pysyn mukana kunnes vaimokin haluaa erota. Eroamaan en ala ketään vaatimaan, se ei ole minun tehtäväni. Sitä en ota vastuulleni mutta tähän tilanteeseen jääminen tuntuu raastavalta. Jostain kun vain saisin voimaa lopettaa tämän ja olla vastaamatta miehen yhteyden ottoihin
Onko tästä kellään selviytymis tarinaa..? Niin paljon on kokemuksia vaimon näkökulmasta, ymmärrettävästi.
Kommentit (39)
No huonot on sun vaihtoehdot, jos ne tuossa on.
Mut mitä otsikon kysymykseen tulee, niin vastaus on helpp. Jos et halua toiselle ihmiselle parata mahdollista, et rakasta häntä. Teidänkin tapauksessa parasta olisi, että tuollainen repivä ja rikkoova suhde loppusi ja te kaikki kolme tahoillanne oppisitte elämään onnellisesti ja oikeasti rakastaen. Toisin sanoen, jos oikeasti rakastat, näet, että ainoa oikea menttelytapa on tehdÄ tuommoisesta loppu. Jos et sitä näe, tunteesi ei ole rakkautta, vaan jotain muuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No en minä tätä suunnittelu.. Tapasimme sattumalta baarissa, juttelimme ja sovimme käytämme kahvilla. Ihan ystävinä kun juttu luisti niin hyvin..
Tässä sitä ollaan..
Ei tuollainen touhu ole kyse rakkaudesta..korkeintaan itserakkaudesta.
Ei varatun miehen kanssa sovita kahvitteluista baari illan päätteeksi
Mistä ihmeestä tiedät että "se vaimo ei tahdo erota?"
Ja miten olette jääneet monesti kiinni?
Kyllä minua lähinnä huvitti lukea kirjoitustasi, miten voi päälle 4-kymppinen olla kakkosnaisena ja vaan "odotella" että se ukko nostaa kytkintä? Se panee parastaan molemman naisen kanssa! :) Ei hyvää päivää, tämän vaan täytyy olla jonkun reppanan onneton provosointi. Olet vuoden hukannut aikaasi tuolle pellelle joka panee ilmeisesti kekä nyt sattuu antamaan, yhtään en ihmettelisi jos löytyy kolmaskin nainen tuolle miehelle jota pyörittää. Sitten kun ei enää nappaa niin dumppaa ja etsii uutta hohtoa elämäänsä.
On jo selvää ettei mies lähde. On siis VUODEN tahtonut jo erota. Sanoisin tuota melko tossuksi tyypiksi! Ajattele mitä kaikkea sä tulet saavuttamaan seuraavan 5 tai 10 vuoden aikana tuollaisen ihmisen kanssa. Emmää jaksaisi.
Mutta pisteet sille vaimolle. Se jos tietää että mies pettää toisen kanssa toistuvasti, antaa anteeksi ja alistuu tuollaiselle käytökselle. Ja sitähän tuo mies tässä hakee! Ei se varmasti katselisi jos sen vaimo kävisi vieraalla munalla..
Sitten ihan vaan mielenkiinnosta: miksi sinä siinä roikut? Paneskelet tuollaista sankaria joka elää kaksoiselämää vuodesta toiseen? Miltä se tuntuu kun se mies kuitenkin palaa sinne kotiinsa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Katso ap peiliin. Ei suhdetta aloiteta vahingossa.
Mitä se mies odottaa? Se itsehän tahtoo erota niin mitä sillä on väliä mitä vaimo tahtoo?
Ne on kokoajan yhdessä! Sinä vaan täydennät miehen panovalikoimaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.03.2015 klo 12:29"]
No huonot on sun vaihtoehdot, jos ne tuossa on.
Mut mitä otsikon kysymykseen tulee, niin vastaus on helpp. Jos et halua toiselle ihmiselle parata mahdollista, et rakasta häntä. Teidänkin tapauksessa parasta olisi, että tuollainen repivä ja rikkoova suhde loppusi ja te kaikki kolme tahoillanne oppisitte elämään onnellisesti ja oikeasti rakastaen. Toisin sanoen, jos oikeasti rakastat, näet, että ainoa oikea menttelytapa on tehdÄ tuommoisesta loppu. Jos et sitä näe, tunteesi ei ole rakkautta, vaan jotain muuta.
[/quote]
Ihan oharina, tahtoisin tietää mitä se tunne sitten on jos se on jotain muuta kuin rakkautta?
Ööh, jos te molemmat tahdotte oikeasti elää yhdessä, niin miten se vaimo voi sen muka estää? Ei mitenkään. Kyseessä on nyt ihan jonkun muun päätös kuin sen vaimon. Nyt ei kaikki täsmää tässä sun jutussa.
Terveisin vaimo, jonka miehellä on ollut sivusuhde ja jolla itselläänkin on sellainen ollut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kannata alkaa pelaamaan jos ei osaa peliä. Tämä siis hyvän tahdon neuvo mutta elämä opettaa ja seuraavalla kerralla osaat.
Ymmärrätkö ap kuulostavasi aivan teini-ikäiseltä, sekä alkuperäisen viestisi että lisäargumentointisi perusteella.
Kyllä nyt voisi olla hyvä kohdata ne omat tekonsa ja ottaa vastuu omasta elämästään ja tulevaisuuden suunnasta.
En edes mene siihen, miten pahasti sinä olet olet tehnyt. Se on asia erikseen. Mieti nyt kuitenkin, ostaisitko itse miestä, joka noin vain lähtee toisen naisen kanssa kahvittelemaan ja aloittaa suhteen. Mieti kun tuo huuma menee ohi, teiltä kummaltakin. Mies näkee sinut sen jälkeen aina naisena, jonka takia hän menetti erossa vaimonsa (kun vaimoa aletaan haikailla) ja naisena, jonka takia suhde omiin lapsiin väkisinkin (ainakin se miten lapset näkevät isänsä) lopullisesti muuttui.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
haha :D piti olla *ottaisitko miestä, ei ostaisitko
T.13
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.03.2015 klo 12:45"][quote author="Vierailija" time="13.03.2015 klo 12:29"]
No huonot on sun vaihtoehdot, jos ne tuossa on.
Mut mitä otsikon kysymykseen tulee, niin vastaus on helpp. Jos et halua toiselle ihmiselle parata mahdollista, et rakasta häntä. Teidänkin tapauksessa parasta olisi, että tuollainen repivä ja rikkoova suhde loppusi ja te kaikki kolme tahoillanne oppisitte elämään onnellisesti ja oikeasti rakastaen. Toisin sanoen, jos oikeasti rakastat, näet, että ainoa oikea menttelytapa on tehdÄ tuommoisesta loppu. Jos et sitä näe, tunteesi ei ole rakkautta, vaan jotain muuta.
[/quote]
Ihan oharina, tahtoisin tietää mitä se tunne sitten on jos se on jotain muuta kuin rakkautta?
[/quote]
Epätoivoa!!!
ootko nyt ylpeä kun olet pilannut miehen vaimon elämän ehkä loppu iäksi miehensä kanssa, oletko ylpeä mitkä arvet hänelle tuotit. toivottavasti heillä ei ole lapsia keiden ei tarvitse tuollasita paska isää kestää. toivottavasti vaimo ymmärtää jättää miehen, hän ansaitsee paljon parempaa eikä tuollaista paskiaista.
saattaa olla että on miehellä muitakin sinun lisäksesi. mutta sillä tuskin sulle väliä.
[quote author="Vierailija" time="13.03.2015 klo 12:45"]
[quote author="Vierailija" time="13.03.2015 klo 12:29"]
No huonot on sun vaihtoehdot, jos ne tuossa on.
Mut mitä otsikon kysymykseen tulee, niin vastaus on helpp. Jos et halua toiselle ihmiselle parata mahdollista, et rakasta häntä. Teidänkin tapauksessa parasta olisi, että tuollainen repivä ja rikkoova suhde loppusi ja te kaikki kolme tahoillanne oppisitte elämään onnellisesti ja oikeasti rakastaen. Toisin sanoen, jos oikeasti rakastat, näet, että ainoa oikea menttelytapa on tehdÄ tuommoisesta loppu. Jos et sitä näe, tunteesi ei ole rakkautta, vaan jotain muuta.
[/quote]
Ihan oharina, tahtoisin tietää mitä se tunne sitten on jos se on jotain muuta kuin rakkautta?
[/quote]
noi vaihtoehtoja voilla esim:
himo, pelko (yksinjäämisen pelko, oman itsensä kohtaamisen pelko, kelpaamattomuuden pelko, oikean kunnollisen suhteen löytämisen ja sitoutumisen pelko), kateus tai mustasukkaisuus, omistushalu, tylsistyminen, itserakaus, aggressio, viha.
Surkeaa on, jos oma onnellisuutesi perustuu toiseen ihmiseen. Säälittävää on, että tämä toinen ihminen on naimisissa oleva mies. Surullista on, että mies on lapanen joka ei (muka) itse päätä omasta elämästään eli eroaako vai ei, vaan antaa vaimon päättää. Ja vaimokin taitaa olla samanlainen kuin sinä, kuka itseään kunnioittava nainen roikkuu petturiluuserimiehessä?
Vai että yli 40-vuotiaita, hoh hoijaa. Käyttäytykää sitten ikänne mukaisesti.
Mä en vaan ymmärrä millanen mies pitää toista suhdetta mutta ei vaan voi erota... Huhhei. Kyse ei tämän vaimon toiveista selkeästikään ole vaan siitä miehestä. Ei kukaan voi ketään omistaa ja eroaminen ei niin vaikeaa oikeastaan edes ole, mies ei selkeästikään halua erota vaan pitää silkat kermat kakusta kun olet sinä (uutta ja jännittävää) ja vielä vaimokin (tuttua ja turvallista). Miettisin pari kertaa uudestaan haluaisinki tuollaista paskiaista.
Tämä tapaus kuulostaa liian sekopäiseltä ollakseen totta: Ihanko oikeasti sinä ap syytät tilanteesta vaimoa, kun sinä ja mies itse aloititte suhteen, paneskelette keskenänne salassa ja ihan omatoimisesti olette siis tuohon likaiseen loukkuun itsenne ajaneet!
No miksi ihmeessä aloitit suhteen naimisissa olevan miehen kanssa?
Olen pahoillani, mutta on hiukan vaikea tuntua empatiaa sinua kohtaan. Olet jo ihan aikuinen nainen ja ihan tietoisesti itsesi tuohon tilanteeseen ajanut. Ja minä tossukka tuo ukko!!!