Mies haluaa poikamme viereensä nukkuma

Mies on pedo ja haluaa hyväksikäyttää poikaa tämän nukkuessa.

Kuulostaapa oudolta. Kohtelee sinua tosi rumasti. Omistushaluinen. Kohteleeko poikaakin rumasti tai suunnittelee jotain. Huolestuttavaa. Toivottavasti mies ei ole seksuaalisuudeltaan poikkeava. Tarkkailisin. Onko lapsi hyvinvoiva? Erikoista, todella!

Jätä se sika!

Huh, huomasin vielä tuon että poika on paljon virkeämpi ja hyväntuulisempi nukuttuaan yöt omassa sängyssään. Eikö se jo laita hälytyskellot soimaan? Voitko osata asentaa piiloon kameran nauhoittamaan, mitä yöllä oikein tapahtuu. Häiritseekö mies lapsen unta jollain... Niin, seksuaalisella koskettelulla. Kamalaa! Joka tapauksessa mies on hyvin itsekäs kun ei ajattele lapsen tulevaa hyvää nukkumakäytäntöä, omassa sängyssä.
Oli miten oli, tuo ei ole normaalia että sinut on ulkoistettu ja syrjäytetty poikasi elämästä noin. Onko miehellä joskus ollut riskosrekisteriä?

Kauanko olet tuntenut hänet ennen yhteistä lasta?

Jotenkin pedofiilimäiseltä kuulostaa, kamala sanoa. Mitta jos niin on, sun on aika uskaltaa katsoa totuutta silmiin. Pedofilia on yksi karmeimmista rikoksista mitä voi kuvitella!

Lapsesi on hyvin suojaton! Häntä vahingoittaa myös jo sinällään tuollainen tyly ja karmea asenne, joka miehelläsi on sinuun, sentään lapsensa äitiin!

Älä ole liian sinisilmäinen.
Voimia asian selvittelyyn!

[quote author="Vierailija" time="05.03.2015 klo 00:33"]

Kuulostaapa oudolta. Kohtelee sinua tosi rumasti. Omistushaluinen. Kohteleeko poikaakin rumasti tai suunnittelee jotain. Huolestuttavaa. Toivottavasti mies ei ole seksuaalisuudeltaan poikkeava. Tarkkailisin. Onko lapsi hyvinvoiva? Erikoista, todella!

[/quote]

Lapsi on muuten hyvinvoiva ja mies kohtelee häntä ihan normaalisti. En ole koskaan nähnyt mitään outoa, vaikka kieltämättä olen itsekin ihmetellyt miehen käytöstä nukkumajärjestelyiden osalta. Toisaalta mies on halunnut aina nukkua koirankin kanssa vierekkäin (mieluummin kuin minun kanssani vierekkäin), vaikka alunperin koiraa ei ollut tarkoitus edes päästää parisänkyyn nukkumaan. Minua mieheni tosin kohtelee melko nurjamielisesti ja yleensäkään mielipiteilläni ei ole hänelle mitään merkitystä, vaikka olisin jossain asiassa oikeassa. Mies on hyvin jääräpäinen ja impulsiivinen - jos hän on päättänyt jotain, hän ei muuta helposti mielipidettään ja toisaalta hän saattaa aivan yllättäen muuttaa mieltään, vaikka olemme sopineet jotain muuta. Olen kyllä tarkkaillut miestä ja tarkkailen tästedeskin, sillä mun mielestä moinen käytös sinänsä on jotenkin outoa kyllä. Ei tietääkseni ns. keskivertomiehet käyttäydy hänen tyylillään muutenkaan. Tosin sekin voi mennä hänen jääräpäisyytensä piikkiin. T. AP

Outoa!!!

Saa paremmin unta, kun ei ole yksin? Ihminen on laumaeläin.

Luulempa, ettei teillä mene muutenkaan kovin hyvin, koska mies omii teidän lastanne. Sinä taas haluat erottaa pojan isästää omaan sänkyyn ja ja katoat itsenkin omaan sänkyyn.

[quote author="Vierailija" time="05.03.2015 klo 00:41"]

Huh, huomasin vielä tuon että poika on paljon virkeämpi ja hyväntuulisempi nukuttuaan yöt omassa sängyssään. Eikö se jo laita hälytyskellot soimaan? Voitko osata asentaa piiloon kameran nauhoittamaan, mitä yöllä oikein tapahtuu. Häiritseekö mies lapsen unta jollain... Niin, seksuaalisella koskettelulla. Kamalaa! Joka tapauksessa mies on hyvin itsekäs kun ei ajattele lapsen tulevaa hyvää nukkumakäytäntöä, omassa sängyssä. Oli miten oli, tuo ei ole normaalia että sinut on ulkoistettu ja syrjäytetty poikasi elämästä noin. Onko miehellä joskus ollut riskosrekisteriä? Kauanko olet tuntenut hänet ennen yhteistä lasta? Jotenkin pedofiilimäiseltä kuulostaa, kamala sanoa. Mitta jos niin on, sun on aika uskaltaa katsoa totuutta silmiin. Pedofilia on yksi karmeimmista rikoksista mitä voi kuvitella! Lapsesi on hyvin suojaton! Häntä vahingoittaa myös jo sinällään tuollainen tyly ja karmea asenne, joka miehelläsi on sinuun, sentään lapsensa äitiin! Älä ole liian sinisilmäinen. Voimia asian selvittelyyn!

[/quote]

Miehellä ei ole tiettävästi rikosrekisteriä ja hän on muuten ns. kunnon kansalainen. Hän ei edes alunperin olisi halunnut omia lapsia. Tosin kun lapsi syntyi, niin hän halusi "omia" lapsen esim. siten, että ei meinannut minun antaa aina imettää ja yritti aina puolestapuhua äidinmaidonkorvikkeen puolesta, kunnes tulostin netistä pitkän listan tutkimuksia, jotka puoltavat äidinmaitoa korvikkeiden sijaan.

Veikkaan, että se paremmin nukkuminen omassa sängyssä voi liittyä siihenkin, että pojan nukkuessa omassa sängyssä katson aina, että tyyny ja peitto ovat siististi ja peittelen hänet nätisti, kun taas miehen vieressä poika nukkuu miten sattuu pitkin poikin eikä mies välttämättä katso, onko pojalla tyynyä ja peittoa kunnolla. Mutta olen ollut aika varuillani, sillä aluksi ihmettelin miehen käytöstä vieläkin enemmän. Nykyään tosiaan laitan pojan lähes joka yöksi omaan sänkyyn nukkumaan (miehen sadattelun siivittämänä). Tässä on tosiaan se, että en ihan oikeasti tajua, miksi mies ei ymmärrä, että pojan itsenäistymiskehityksenkin ym. kannalta on fiksua, että hän nukkuu omassa pedissä. T. AP

No ota nyt nopeaan yhteyttä jonnekin neuvolaan tms., tuo ei ole yhtään normaalia käytöstä

[quote author="Vierailija" time="05.03.2015 klo 00:46"]

Luulempa, ettei teillä mene muutenkaan kovin hyvin, koska mies omii teidän lastanne. Sinä taas haluat erottaa pojan isästää omaan sänkyyn ja ja katoat itsenkin omaan sänkyyn.

[/quote]

Totta on kyllä se, että meillä ei ole mennyt oikeasti hyvin enää pitkään aikaan, mutta se on jo oma pitkä tarina sinänsä. Ollaan tässä kitkutettu yhdessä käytännön syistä ainakin vielä toistaiseksi. Ollaan oikeastaan kuin kämppikset - mitään fyysistäkään ei ole minun ja mieheni välillä. Itse suunnittelen myös eroa. Arki menee ihan ok, siivotaan, laitetaan ruokaa, käydään ostoksilla, vietetään yhdessä (pinnallisesti) aikaa. Mutta eipä tässä mitään rakkautta tai positiivisia tunteita ole ollut enää pitkään aikaan. T. AP

[quote author="Vierailija" time="05.03.2015 klo 00:53"]

No ota nyt nopeaan yhteyttä jonnekin neuvolaan tms., tuo ei ole yhtään normaalia käytöstä

[/quote]

Mitenköhän ottaisin sen puheeksi siellä? Voihan olla, että mies tosiaan haluaa vaan köllöttää siinä poika vierellään. Mutta kieltämättä se on outoa, että mies suuttuu minulle siitä, kun olen nostamassa omaan sänkyynsä (sama oli sen imetyksen kanssa, mitä mies osin vastusti - tosin siitä hyvin hienovaraisesti sanoinkin neuvolassa). Mies on joissain asioissa järjetön kontrollifriikkikin: hänellä on hyväpalkkainen, kiireinen työ ym., mutta hän alkoi oikeasti valittaa mulle siitä, kun ei saanut päättää, mitä leluja tilataan Pampersin ja Liberon vaippapisteillä pistekaupasta ja vaati minulta tunnukset järjestelmään. Toki mies on myös vaatinut omalle nimelleen lapsilisänkin yms., koska pelkäsi, että käyttäisin niitä rahoja ilman hänen lupaansa. T. AP

Jos sukupuolet olisi tässä stoorissa käännetty toisinpäin, kaikki pitäisivät normaalina. Ei se, että lapsi nukkuu jomman kumman emonsa kanssa samassa sängyssä tee kenestäkään pedofiiliä. Ymmärrän, että joidenkin mielestä lapsen tulee nukkua yksin, mutta vastakkainenkaaan näkemys ei ole mitenkään sairas.

Eikö lapsilisä yleensä mene äidin tilille ja sillä suoritetaan lapselle hankintoja..minusta outoa että miehesi ion vaatinut sen tililleen..jotenkin tuntuu että jotain on pielessä ottaen tuon imetysjutunkin huomioon.

Sinun kannattaisi kyllä nyt jutella avoimesti jonkun ulkopuolisen kanssa vaikka neuvolassa ihan reilusti.

Jos eroatte ja mies vaatii tapaamisoikeuden tai yhteishuoltajuuden, mitähän mahtaakaan tehdä sitten kun pääsee lapsen kanssa kahden? Huolestuttavaa sekin.
Tuo peitteen laittamatta jättäminen se helpottaisi teoriassa sopimatonta koskettelua, tulitko ajatelleeksi? Tahallista huolimattomuutta voisi olla.

Miten pienestä asti mies on itse nukkunut koira vieressään? Missä koira puolestaan nukkuu nyt? Vai eikö ole enää koiraa? Millainen lapsuus miehellä itsellään oli?

Erikoinen ja vaurioitunut läheisyyden tarve, kun vaimo ei kelpaa lähelle mutta koira ja poika kelpaavat.

Erikoista, sangen erikoista. Käykö mies terapiassa? Sosiaaliset suhteen muuten? Ystäviä hänellä?

Mirttisin vakavasti miehen (vääristynyttä?) läheisyydentarvetta? Onko se turvallisuushakuisuutta vai - jopa häiriintynyttä?

Ottaisin neuvolassa puheeksi asian, miehen mukana ollessa. Siisnäpä sitten avautuisi ja asiasta jäisi merkintä papereihin.

Mieti ja kysy asiantuntijoilta.neuvoa.

No kerro sinne neuvolaan ihan vaikka tämä mitä täällä kerrot. He ovat ammattilaisia ja tietävät miten toimia. Mutta toimi nopeaan, ettei se pahin (jos on sitä) vain pääse enää jatkumaan. Itselläni on samanikäinen lapsi ja hän on vielä aivan vauva, itkettää kun mietinkään mitä lapsellesi on voinut käydä omassa kodissaan. T: 11

Tuohan on kuin meiltä. Haluaisin nukkua perhepedissä lapsen kanssa Ja mies tuupata 2-vuotiaan omaan sänkyyn. Lapsi pyytää aina illalla päästä viereen, tykkää halia illalla ja nukahtaa kainaloon. meillä on lapsuuden kodissa pitkään perhepedissä nukkumisperinne eikä siis todellakaan mitään seksuaalista! Syy miksi olen taipunut miehen kannalle on se, että olen alkanut tehdä yötyötä ja mies nukuttaa ja nukkuu lapsen kanssa nyt eetupäässä. Olen kokenut lasta kohtaan selkeämmäksi, että illalla ei tarvi arpoa missä nukkuu vaan se on aina oma sänky. Sairaana pääsee tietysti viereen. Jos mies nukkuu lapsen kanssa ja sinä saat nukkua rauhassa niin mikä on ongelma? Meidän lapsi nukkuu sikin sokin omassa sängyssä ja potkii peiton pois heti peittelyn jälkeen ja saa silti hyvät yöunet. Vieressä nukkui vielä paremmin. Teillä ihme valtataistelu lapsesta

[quote author="Vierailija" time="05.03.2015 klo 01:06"]

Jos eroatte ja mies vaatii tapaamisoikeuden tai yhteishuoltajuuden, mitähän mahtaakaan tehdä sitten kun pääsee lapsen kanssa kahden? Huolestuttavaa sekin. Tuo peitteen laittamatta jättäminen se helpottaisi teoriassa sopimatonta koskettelua, tulitko ajatelleeksi? Tahallista huolimattomuutta voisi olla. Miten pienestä asti mies on itse nukkunut koira vieressään? Missä koira puolestaan nukkuu nyt? Vai eikö ole enää koiraa? Millainen lapsuus miehellä itsellään oli? Erikoinen ja vaurioitunut läheisyyden tarve, kun vaimo ei kelpaa lähelle mutta koira ja poika kelpaavat. Erikoista, sangen erikoista. Käykö mies terapiassa? Sosiaaliset suhteen muuten? Ystäviä hänellä? Mirttisin vakavasti miehen (vääristynyttä?) läheisyydentarvetta? Onko se turvallisuushakuisuutta vai - jopa häiriintynyttä? Ottaisin neuvolassa puheeksi asian, miehen mukana ollessa. Siisnäpä sitten avautuisi ja asiasta jäisi merkintä papereihin. Mieti ja kysy asiantuntijoilta.neuvoa.

[/quote]

Alustavasti taannoin puhuimme erosta ja mies sanoi, että hänen puolestaan voin olla pojan lähihuoltaja. Jos nyt eroaisimme, niin mies tulisi todennäköisesti tapaamaan poikaa minun luokseni pääsääntöisesti. Ja tosiaan ei minulla ole mitään konkreettista epäilystä mistään sopimattomasta (jos nimittäin olisi, niin muuttaisin pojan kanssa pois heti välittömästi sekä ilmoittaisin poliisille). Mun tietääkseni mies on lähinnä hieman huolimaton ja siksi ei aina katso, että poika nukkuu mukavasti, kun taas itse olen tarkka siitä, että peti on siisti ja tyyny sekä peitto mukavasti.

On miehellä pari (miespuolista) kaveria ja on hän ihan sosiaalinen ja normaali muuten. Tosiaan hän nukkuu joskus ihan kylki kyljessä koira vierellään, mutta minua hän on kaihtanut ihan alkuajoista lähtien. Mutta mua ahdistaa se, kun hän tosiaan haluaa määrätä ihan kaikista pikku jutuistakin eikä suostu joustamaan kuin kamalan nalkutuksen, selittelyn ja vääntämisen myötä. En mä oikeasti epäile mitään sairasta, mutta mietin vain, että millaisia miehet ja isät yleensä ovat. Kuten sanottu, jos ois viitettä johonkin kieroutuneeseen, niin lähtisin aivan heti. En voisi katsoa sellaista tyyppiä hetkeäkään ja hän joutuisi vastaamaan teoistaan. Mutta ei nyt sellaisesta ole tietääkseni kyse, vaan siitä, että mies on oikukas kontrollifriikki, joka kohtelee lapsensa äitiä melkein kuin roskaa. :/ T. AP

"Totta on kyllä se, että meillä ei ole mennyt oikeasti hyvin enää pitkään aikaan, mutta se on jo oma pitkä tarina sinänsä. Ollaan tässä kitkutettu yhdessä käytännön syistä ainakin vielä toistaiseksi. Ollaan oikeastaan kuin kämppikset - mitään fyysistäkään ei ole minun ja mieheni välillä. Itse suunnittelen myös eroa. Arki menee ihan ok, siivotaan, laitetaan ruokaa, käydään ostoksilla, vietetään yhdessä (pinnallisesti) aikaa. Mutta eipä tässä mitään rakkautta tai positiivisia tunteita ole ollut enää pitkään aikaan. T. AP".

Koittakaa laittaa välinne kuntoon jollain tavalla, siinä lapsikaan ei joudu kärsimään. En sano tätä pahalla, haluan että löydätte taas toisenne.

11 vielä jatkaa: niin ja jos teillä vanhemmilla ei ole lainkaan läheisyyttä, niin mihinköhän se mies purkaa seksuaalisen turhautuneisuutensa? Siis tämä ei ole millään lailla syyllistävä kysymys, vaan lähinnä tulee mieleen nämä katolisen kirkon pedofiliatapaukset; kun ollaan annettu selibaattilupaus, niin jotenkin niiden munkkien täytyi "luonnolliset tarpeensa" tyydyttää :(