Ärsyttää tuntemattomat mummot jakelemassa kasvatusneuvojaan, (uhmaikäinen)... :(((

aina on joku huonosti. " Housut on sidottu liian kireälle, nyt sillä on liikaa vaatteita tulee kuuma, nyt sillä on liian vähä vaatteita ja paleltuu, pitää syödä paljo, voi ei noin paljo saa antaa tulee vatta kipeeks..." valivali...

Meillä on vaan kaksi uhmaikäistä.Nyt on illat menneet hulinaksi kun ovat jättäneet päiväunet pois.Meillä asuu naapurissa mummo,jonka mielestä lapsen pitäisi käyttäytyä kuin pieni aikuinen.Ei saisi kiukutella ja pitäisi totella heti äitiä/isää.Vähän vaikeaa uhmaikäisen kanssa.Itsellä kestää hermot lapsia,mutta ei noita aikuisten kommentteja.Kerrankin poika sai kohtauksen ja mummo hyökkäsi heti siihen.Hän kysyi miten hermoni kestävät,hän olisi ottanut jo niskavilloista kiinni...!Kuitenkin kun mummon pojan tytär on kylässä,tyttären kielenkäyttö on karmeaa kuunneltavaa.Joka toinen sana on kirosana.Itse en olisi saanut puhua mummolassani tuohon malliin.Tytär on kuulemma vielä korkeakouluun menossa.Saa nähdä kuinka kauan jaksan kuunnella noita kommentteja räjähtämättä itse.

Mulle on moni tullut rähjäämään kanssa kun tyttö 4,5v (vaikea tapaus) saa raivareita julkisilla paikoilla. " Ota se syliin niin se lopettaa" " Sano sille lujasti että ei ole mitään hätää niin se lopettaa" jne. Monesti oon alkanut julkisilla paikoilla ite itkemään kun tuntuu niin pahalta!!!!!!! :-(

On haukuttu huonoksi äidiksi ja neuvottu, yks pappa tuli junassa mulle rähjäämään kuinka surkea oon en pidä lasta sylissä (oli raivonnut 30min ja oli hermot aika kireellä joten olin kanssa niinkuin en huomaisikaan lasta) ja rupesin sille sitten itkemään ihan kamalasti niin meni pappa hiljaiseksi ja toivon että sille tuli kamalat tunnontuskat!!!!!!!!!!!

AAAAAAAAAAARRRRRGGGGGGGH!!!!!!!!!!



Sitten on niitä jotka sihauttaa hampaiden välistä jotain ja juoksee ohi. Lähden yleensä perään ja huhuilen että eikö ole pokkaa tulla sanomaan päin naamaa...



Meillä on tosi vaikea uhmaikäinen poikakin 2v4kk mutta tyttö 4v9kk vie voiton tästäkin, huh huh!! Aiheuttaa mulle häpeää huutamalla mulle kaupassa " rumilus" jne mitä on oppinut jostain ohjelmista... Ja ne tunnin raivarit... Koska helpottaa oikein... Kolmaskin tulossa...

...että esim. kaupassa raivoava lapsi on se jota osataan kasvattaa oikein, siis tavallaan. Totta kai kaikki lapset jossain vaiheessa saa raivareita kun ei osteta karkkia tai muuta kivaa. Ja jos äiti saa lapsen hiljaseks ostamalla sen karkkipussin niin sehän on parempi kuitenki lapsen kasvatuksen kannalta että ei osta sitä pussia ja kuuntelee sen lapsen kiukuttelun. Ymmärsikö kukaan mitä tarkotan? Siis kun moni kattoo kaupassa kieroon jos lapsi kiukuttelee...

ja ajattelen samoin.

Ainoaa oikeaa kasvatusta on, että ei muiden ihmisten arvostelun takia lahjo tai lyö lasta hiljaiseksi.

Itsekin ajattelin ennen lapsia jotenkin sillei, että lapset pitää kasvattaa niin, että ne on esim. junassa hiljaa eikä häiritse muita. Sitä ei vain tajunnut, että se kasvattaminen tapahtuu siellä junassa ja kaikkialla muualla. Ei voi kasvattaa lasta käyttäytymään oikein erilaisissa sosiaalisissa ympäristöissä muutoin kuin olemalla eri tilanteissa ja yrittämällä aina parhaansa (tai toiseksi parhaansa...).

Häpeäkseni on tunnustettava, että eräänä toooooooodella surkeana päivänä sanoin ihan ystävälliselle mummolle: " Helvetti, kun kaikki vanhat akat neuvoo." Olin saanut noin sadan metrin matkalla niin monta kasvatusneuvoa, että viimeinen ohje katkaisi kamelin selän, vaikka ei ollut pahimmasta päästä. Ei ollut kauniisti tehty.

Tutulta kuulostaa.

Itse kuulun näsäviisaisiin jotka antavat oitis sanan sanasta.

Kun joku mummu/pappa tulee ihmettelemään kuinka sitä ennen pärjättiin ilman itkuhällyyttimiä tai muita kotkotuksia, minä ihmettelen että peseekö mummu/pappa pyykkinsä käsin kun sillä tavalla ennen on pärjätty, vaikka olisi mahdollisuuksia " nykyajan mukavuuksiin" kuten pyykkikone, mikrouuni ja itkuhälyttimet.



Saatan myös sanoa satunnaiselle ruokailua kommentoivalle, että olen syöttänyt tätä lasta viimeisen 600 päivän aikana monta kertaa päivässä, enköhän minä tiedä meistä kahdesta paremmin minkä kokoinen on sopiva annos. Vai olenko väärässä? Tähän yleensä tulee vastaukseksi ei tokia..

Yks oli kun Ikeassa poika oli raivonnut koko ajan ja kaikesta. Sitten jätettiin siihen keskelle lattiaa kiemurtelemaan ja huutamaan kun kaikki muu vain pahensi tilannetta ja itse siirryttiin 20 metriä kauemmaksi. Eikös siinäkin jo muutama vanhempi henkilö tuominnut meidät lapsen heitteillejätöstä ja vaikka mistä.



Sitten toisen kerran sain kaupassa kuulla (ämmä julisti sen koko kaupalle) että pahoinpitelen lastani. Olin ottanut 6-vuotiasta kiukuttelijaa käsistä kiinni ja käskin katsoa minua silmiin, selitin että noin et voi käyttäytyä. Ja minä kun olen oppinut että tuo on juuri se ideaali tapa hoitaa raivoajaa...