Voiko olla tosi...
Olen nähnyt joidenkin väittävän että eivät muka vauvan takia ehdi itse edes pukeutua. Siis häh!? Miksei vauvaa voi laskea muka edes siksi aikaa vaikka sänkyynsä, eihän siinä nyt mene kun korkeintaan minuutti. Ja sekin on mielestäni uskomatonta ettei muka ehdi itse syödä! Itse ainakin teen niin jos vauva ei nuku niin laitan sitteriin tai sänkyyn siksi aikka että saan aamutoimet tehtyä ja syötyä, ja syöminen multa onnistuu vauva sylissäkin. Päiväunien aikaan tai isän kotona ollessa ehdin tehdä tärkeimmät kotityöt ja vähän ylimääräistäkin. Ja jos vauva ei nuku kun pieniä pätkiä, niin ei varmasti ole vaarallista vaikka jonkin aikaa itkisikin jos vaan on juuri syönyt, niin että saa itsekin syötyä tai käytyä vessassa. Taidan olla sitten hirviö kun jätän lapsen yksikseen sänkyyn kun käytän koiran ulkona... Yleensä vauva ei ehdi huutaa siinä ajassa. Ja miksi rääkätä itseään imettämisellä, jos se vie kaiken ajan, kun korvikkeet on olemassa, jos elämä on niin raskasta sen takia. Meillä poika 3 kk suostuu syömään vain pullosta, ja yöllä nukkuu näin 6-10 h putkeen. Ihan perustyytyväinen poju on.
Kommentit (45)
http://www.sairaslapsi.com/frame.cfm/cms/id=567/sprog=4/grp=2/menu=1/
http://moreeni.uta.fi/tiedetunti/koliikki/koliikki.htm
http://www.imetystukilista.net/faq/newman_koliikki.php
Jeps, koliikista on näköjään monia määritelmiä. Tuon yhden artikkelin mukaan meidänkin vauvan voisi määritellä koliikkivauvaksi. Mulle on kuitenkin yks hailee nuo määritelmät, kuten sanoin, en ymmärrä kilpailuasetelmaa " minulla on vaikea vauva, vaikeampi kuin sinulla ja sinulla on helppo vauva, siksi et syö eineksiä) ja tämä ei edelleenkään ole mikään tehokkuuskilpailu minulle, vaikka joillekin tuntuu olevan. Minulle syöminen on perustarve ja ruoanlaitto on kuulunut elämääni pienestä pitäen, ehkä joittenkin on sitä sen vuoksi vaikea käsittää. Ja ihmettelen, että se tulkitaan heti hehkuttamiseksi jos kertoo miten aikaansa käyttää.
Kervinen:
Oli ihan pakko kaivaa esiin kirjanen " vauvan ensimmäinen vuosi" , sen verran Emilyn sai meikäläisen provosoitumaan.. =)Siellä sanotaan mm näin:
" Tutkimukset ovat osoittaneet, että pikkulapset itkevät tai ovat levottomia keskimäärin vajaat kaksi tuntia vuorokaudessa kolmen ensimmäisen kuukauden ajan ja yhden tunnin 4-6 kuukauden iästä alkaen." Eli yli puolitoista tuntia itkevät vauvat ovat ihan keskivertovauvoja!" Koliikkivaivat alkavat noin kolmannella elinviikolla, kestävät vähintään kolme tuntia päivässä ja kolme päivää viikossa vähintään kolmen viikon ajan."
Ja kolmen viikon kokemuksen syvällä rintaäänellä ei ehkä kannata kovin tehokkuuttaan mainostaa... =) Meillä ainakin tilanteet muuttuivat välillä jopa viikottain.. Vauvat kasvaa, ja välillä tuntuu, että " ongelmat" myös sen myötä.. Ainakin muuttavat muotoaan.. =)
No mut, iloista syksyä tasapuolisesti kaikille tehokkaille ja tehottomille äideille... =)
Kervinen + dynamic duo (11kk)
Kaikki me äidit (ja ihmiset yleensäkin) ollaan erilaisia, ja se meille toki suotakoon... =) Itse olen välillä vähän sellanen laiskemman puoleine, enkä asiasta oo ottanut suurempaa stressiä.. =) Ihmisille eri asiat on tärkeitä.. Ite oon sen verran kuliranisti (jo ammatinkin puolesta), jot ruoasta en tingi.. Kaikki pöperöt kokkaan itelle ja muksuille alusta asti.. Muksut on kohta vuoden, ja ovat kerran maistaneet kaupan spagettibolognesee.. =) Siivoilun kanssa oonkin sit vähän huithaapelimpi.. Mut mitä sitten.. Näin meillä... Tärkeintä on et viihdytään.. =)
Kervinen + " dynamic duo"
En minäkään ymmärrä sitä jatkuvaa joittenkin äitien välistä arvostelua. Minulle on ihan sama jos joku syö valmisruokia, eihän ne minun mahaan mene :D Miksei asioista voisi keskustella asiallisesta ja ilman piruiluja, vaikka ne asiat tekisikin eri lailla kuin joku toinen.
Monet vaan hukkaa alkuperäisen pointin kirjoituksistani hypätessään aiheessa sivuraiteelle. Joillakin on näköjään omat määritelmänsä ns. superäideistä ja ärsyyntyvät kun eivät itse niitä määritelmiä täytä (määritelmiä, jotka usein itse ovat luoneet). Minua on myös aina ihmetyttänyt se, että jotkut alkavat naljailla superäitiydestä sen takia, että joku siivoaa ja laittaa ruokaa. Mulle kun ne on yhtä itsestäänselviä asioita, kuten vaikka vessassa käynti! Minäkin tykkään (rakastannn) ruoasta enkä välitä muista pölypalloista kuin näistä nelijalkasistamme ;)
Jaksamatta lukea koko ketjua (sori!) kommentoin nopeasti:
Ehkä joskus AP:n kuvaamissa tilanteissa on kyse totaalisesta väsymyksestä, baby bluesista tai jopa masennuksesta? Tyttömme kotiutui aikoinaan reilun viiden viikon iässä, koliikkisena ja lievästi aistiyliherkkänä. Samaan aikaan moni asia elämässämme meni uusiksi. Joskus (useinkin) oli tunne, ettei millään jaksaisi lähteä mihinkään, ilmatkin olivat niin harmaita, mutta helpotti kuitenkin käydä ulkona ja nähdä, että maapallo pyörii. Tytön temperamentti ja infektioiden välttämissuositus rajoitti ekoina kuukausina sosiaalista elämäämme todella paljon entiseen elämään verrattuna.
Oliko ihme, että välillä tunsin voimattomuutta? Teki mitä tahansa, vauva vain huusi. Vauva reagoi ihan tavallisiin asioihin vetämällä mielettömät pultit eikä tahtonut rauhoittua millään. Luo siinä sitten turvallista ja toimivaa vuorovaikutussuhdetta, kun ei koskaan tuntunut saavan positiivista palautetta. Onneksi mulla oli (ja on edelleen) ihana mies, ja äiti & siskot tukena. Itse koin, että tietyt rutiinit ja mahdollisimman normaalin arjen jatkaminen pitivät mut koossa, mutta ymmärrän, jos jollakulla eivät voimat riitä.
Oli ihan pakko kaivaa esiin kirjanen " vauvan ensimmäinen vuosi" , sen verran Emilyn sai meikäläisen provosoitumaan.. =)
Siellä sanotaan mm näin:
" Tutkimukset ovat osoittaneet, että pikkulapset itkevät tai ovat levottomia keskimäärin vajaat kaksi tuntia vuorokaudessa kolmen ensimmäisen kuukauden ajan ja yhden tunnin 4-6 kuukauden iästä alkaen." Eli yli puolitoista tuntia itkevät vauvat ovat ihan keskivertovauvoja!
" Koliikkivaivat alkavat noin kolmannella elinviikolla, kestävät vähintään kolme tuntia päivässä ja kolme päivää viikossa vähintään kolmen viikon ajan."
Ja kolmen viikon kokemuksen syvällä rintaäänellä ei ehkä kannata kovin tehokkuuttaan mainostaa... =) Meillä ainakin tilanteet muuttuivat välillä jopa viikottain.. Vauvat kasvaa, ja välillä tuntuu, että " ongelmat" myös sen myötä.. Ainakin muuttavat muotoaan.. =)
No mut, iloista syksyä tasapuolisesti kaikille tehokkaille ja tehottomille äideille... =)
Kervinen + dynamic duo (11kk)