Lue keskustelun säännöt.
Hääjuhlat ilman naimisiin menoa?
10.03.2015 |
Tietenkään kyseessä ei tällöin varsinaisesti "häät" ole, mutta kuitenkin.
Mitä mieltä olisitte tällaisista juhlista? Voisitteko itse kuvitella pitävänne?
Tilanne kun on se, että vaikka olemme jo kohta kuutisen vuotta olleet yhdessä (tästä päälle neljä vuotta avoliitossa), ei meillä ole suunnitelmissa mennä naimisiin.
Ja mitäpä turhaan?
Yhdessäolomme ei ole valtiolle kuuluva, emme aio hommata lapsia eikä meillä ole yhteistä omaisuutta eikä tule, esimerkiksi omistusasunnon muodossa.
Itse haluaisin naimisiin puhtaasti hääjuhlien takia (ja saadakseni miehen hienon sukunimen), mutten näe näitä niin painavina syinä että täytyisi oikeasti naimisiin mennä.
Avioliitto, etenkin meidän tilanteessamme on aivan turha eikä se loppujen lopuksi edes "todista" mitään kun puolet niistä kuitenkin päätyy eroon.
Mutta ne juhlat!
Ne haluaisin, ihan vain juhlistaakseni suhdettamme, yhdessäoloa,rakkautta...
Tarjotakseni ystäville ja sukulaisille mukavan päivän (melkein kaikkihan nyt häistä pitävät).
Mutta ottaako kukaan tällaisia aikuisten "leikkihäitä" tosissaan?
Millä nimikkeellä kannattaisi lähteä tällaisia juhlia kutsumaan?
Voin jo kuvitella vastaukset joita tulen saamaan, mutta ehkäpä voisitte yllättää minut ja heittää oikeasti asiallista kommenttia ajattelematta olemmeko suhteessa tosissamme mikäli emme halua avioon ja olemmeko ansainneet mitään juhlia jos naimisiin emme vaivaudu.
Kommentit (84)
En osallistuisi. Näkisin tuon vain materiaalin perässä juoksemisella. Itse en ole naimisiin menossa, vaikka lapsia on ja kymmenen vuotta miehen kanssa olen ollut. Omaa parisuhdetta ollaan silti juhlistettu, ihan kahdestaan. Sormukset ollaan toisillemme pujotettu omina henkilökohtaisina merkkeinä toisillemme, sekin ihan kahdestaan. Emme pidä niitä ede "kihloina". Muutaman kaverin kanssa tosin silloin taidettiin "juhlan" kunniaksi pari alkoholipitoista nauttia.
Pitäkää vaikka yhteiset syntymäpäivä kekkerit, jos juhlista pidätte. Sitten, kun niitäkin olisi järki pitää. Vaikka yhteiset "50"-"60"-"70"-"80" yms juhlat.. Eli sitten, kun yhdessä jonkun vuosikymmenen täytätte, esim 25+25 on se 50... Idioottimaisinta ikänä, olisi pitää hääjuhlat ilman häitä. Mielummin sitten vaikka joku noitatohtori "vihkimään", jos pakko on jotain vain juhlan takia järjestää..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="11.03.2015 klo 18:44"]
[quote author="Vierailija" time="10.03.2015 klo 23:39"]
Vähän laatikon ulkopuolista ajattelua nyt hei! Haluaisin kuulla perusteluja, miksi esimerkiksi vaikuttaa oudolta ratkaisulta? Miksi ansaitsemme juhlat vähemmän kuin esimerkiksi vuoden yhdessä ollut pariskunta, joka menee naimisiin ja eroaa seuraavan vuoden sisään? Miten se paperi niin radikaalisti muuttaa jonkin juhlan luonnetta, mikäli aikeissa kuitenkin on viettää loppuelämä yhdessä? Tai että siellä on joku henkilö muutaman minuutin ajan horisemassa jotain. Ja se joka mainitsi "lahjojen kerjuu-gaalasta", niin tässä nyt ei ole mikään ilmainen roina mielessä. Tavaraa meillä on tarpeeksi omasta takaa eikä rahastakaan varsinaisesti pulaa ole. Päinvastoin tuntuu, että monelle naimisiinmenossa ne lahjat nousevat aika korkealle tärkeysjärjestyksessä - mitä nyt on uskominen kaikkia hääkeskusteluja. Joku ehdotti kihloihin menemistä ja kihlakaisten järjestelyä. Minulle kuitenkin kihlaus on lupaus avioliitosta ja pelkkä rengastaminen varsin teinimäistä touhua. Tarkoituksena tässä on lähinnä herättää keskustelua, sillä en usko että olen ainoa joka tällaista miettii. Avioliitto on instituutiona melko vanhentunut eikä ole nykyään edellytys yhdessäelolle. Olisi mukavaa jos kulttuurimme kehittyisi siihen suuntaan, että myös pelkässä avoliitossa elävät pariskunnat otettaisiin vakavasti, etenkin jos on tietty määrä yhteiseloa takana. Mikäli häämaiset juhlat tulisivat yleisemmäksi, voisivat kutsutu vieraatkin suhtautua niihin vakavammin, eikä suinkaan tämän erään asenteella, että jättäisi mitä luultavimmin kokonaan tulematta. Polyamorisessa suhteessa elävien häitä en ollut ajatellutkaan! Varmasti myös ennen tasa-arvoisen avioliittolain voimaan astumista monet homo- ja lesboparit ovat suhdettaan jollain lailla juhlistaneet...?
[/quote]
Kuka on väittänyt, ettette ansaitsisi juhlaa tai että avoliittoa ei otettaisi vakavasti? Kukaan ei myöskään kiellä järjestämästä juhlia suhteenne kunniaksi. Juhlat vain eivät ole häät (tässä yhteydessä vertaaminen polyamoriaan tai homoseksuaaleihin ontuu: yksiavioisella heteroparilla kun on oikeus mennä naimisiin, joten teidän ei tarvitse sen vuoksi järjestää häitä ilman virallista avioliittoa).
[/quote]
Ne ovat juuri niin häät, kuin järjestäjät haluavat niiden olevan. Se että he eivät halua virallistaa avioliittoaan, ei tarkoita sitä, etteikö se heidän mielestään voi olla avioliiitto.
Avioliitto juridisena sopimuksena on maailmahistoriassa varsin tuore asia. Avioliittoja sen sijaan on solmittu tuhansia vuosia. Avioliitto on kahden ihmisen sopimus yhteiselosta. Sen sopimuksen voi varsin hyvin tehdä ilman virallistamistakin. Tottakai jokainen ymmärtää näin toimiessaan, että virallisissa papereissa he ovat edelleen avopari. Kuitenkin on niin, että jokainen pari määrittele ihan itse keskenään sen, minä omaa liittoaan pitää ja se on aivan sama vaikkka av-mammat kuinka kiljuisivat kurkkusuorana, että kyseessä ei voi olla avioliitto, koska sitä ei juridisesti virallistettu.
Kuitenkin lähtisin tuollaisten juhlien järjestämisessä erittäin avoimin kortein liikkeelle, kertoen mahdollisille juhlavieraille, että tulevan avioparin ei ole missään vaiheessa tarkoitus juridisesti viranomaisten edessä virallistaa tätä nyt solmittavaa liittoa.
Tottakai olette ansainneet juhlat, jos haluatte rakkauttanne juhlistaa. En myöskään ymmärrä, miksi väitätte, ettei avopaeja oteta vakavasti. Jos kerran teillä ei ole tarvetta näyttää mitään kenellekään, mitä se haittaa? Itsehän tiedätte, onko suhteenne vakava vai ei.
Juhlia kuitenkaan ei voi kutsua häiksi, jos ei solmita avioliittoa tai rekisteröityä parisuhdetta. Koskee myös polyamorisia suhteita. Juhlan oman epävirallisen liiton merkiksi voi toki järjestää. Sanoilla "häät" ja "avioliitto" on suomen kielessä tietty sopimuksenvarainen tarkoite, kuten muillakin sanoilla. Kielen logiikka ja toimivuus perustuu sopimukseen; siihen, että käsitteitä kaytetään tarkoittamaan tiettyjä asioita. Sanat eivät välttämättä ole arvottavia. Se että "häät" merkitsee avioliiton solmimisen juhlaa, ei tarkoita sitä, että muut juhlat tai liitot olisivat vähemmän tärkeitä tai arvokkaita.
Voin toki poiketa tietoisesti vakiintuneesta käytöstä, mutta silloin yleisesti koetaan, että en puhu "totta". En voi väittää, että punainen sohvani on sininen, ja perustella väitettäni sillä, että sinisyyden käsite on vanhentunut tai että minulla on oikeus siniseen sohvan vaikka sohvani on punainen ja pidän enemmän punaisesta.
Kohottelisin myös kulmiani, jos joku järjestäisi väitöskaronkan vaikka ei ole väitellyt tai ristiäiset vaikka ei olisi lasta jota liittää seurakuntaan.
Pitäkää juhlat! Arvostakaa kuitenkin vieraitanne sillä, että nimeätte ne tilannetta kuvaavasti.
Häät eli vihkiäiset on juhla avioliittoon vihittäessä. Häät on pareille, jotka uskovat avioliittoon. Muutkin parit voivat juhlia mutta häätilaisuus se ei ole. Minä en aiemmin uskonut avioliittoon, mitä se muka muuttaisi, olin vuosia avoliitossa. Kunnes tapasin aviomieheni ja kaikki muuttui. Olimme hyvin yllättäen kaksi vahvaa itsepäistä ihmistä nöyränä rakkauden edessä ja halusimme sitoutua. Rakkaus tosiaankin laittaa punnitsemaan kaikki entiset arvonsa ja uskomuksensa uudessa valossa. Häät yksille, juhlat kaikille.
Mun tuttava ja hänen miehensä pitivät feikkihäät...minä ja mun mies olimme ainoat, jotka tiesivät asian todellisen luonteen, siis sen että tämä pari ei ollut mennyt oikeasti naimisiin esim. maistraatissa, eikä heillä ole aikomustakaan tehdä niin. Mun mielestä NIIN NAURETTAVAA pelleilyä! Jos ei usko avioliittoon instituutiona, niin miksi sanoa, että "me ollaan nyt naimisissa", "tervetuloa hääjuhlaamme"...
En pystynyt osallistumaan tällaiseen huijaustapahtumaan, en osaa teeskennellä. Näin jälkeenpäin kuvia morsiamesta valkoisessa kermakakku-unelmassaan, lahjavuoresta ja pahaa aavistamattomista "häävieraista", jotka vielä Facebookissa hehkuttavat häitä ja toivottavat avio-onnea...
Miksei voi vaan pitää juhlia muulla nimellä? Jos on kerran sitä mieltä, ettei avioliitto ole "se juttu"?
Jonkin sortin parisuhteen juhlistamistilaisuus, jossa rehellisesti juhlitaan rakkautta ja jätetään häiden teeskentely pois...?
Me vitsailtiinkin mieheni kanssa, että tää tuttavapari varmaan ostaa tekomahan ja sellaisen aidonnäköisen vauvanuken, ja sit vietetään ristiäisiä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä ja avomies ollaan oltu yhdessä 10, josta kihloissa 6v. Pidimme silloin muinoin kihlajaiset, mutta emme ole vieläkään menneet naimisiin. Vaikka nyt joku nillittää, että kihlat on lupaus avioliitosta. Tiedän niitä ketkä menee kihloista max 2v naimisiin ja niitä jotka on ollu jopa 10v kihloissa ilman naimisiinmenoa. Voittehan te pitää juhlat, jossa vaikka vaihdatte vaan sormukset merkiksi ilman pappeja sun muita :)
Eipä varmaan auta kun pitää vaan normaalit juhlat
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="11.03.2015 klo 12:49"][quote author="Vierailija" time="11.03.2015 klo 08:05"]
Minäkin haluaisin pitää hautajaiset, vaikka olenkin vielä elossa. Sellaiset oikein kunnon pönötysjuhlat, jossa jengi pitäisi puheita minun erinomaisuudestani ja sen jälkeen syötäisiin voileipäkakkua ja lusikkaleipiä! En ymmärrä miksi hautajaiset on jotenkiin varattu vain vainajille.
[/quote]
Itseasiassa tämä on oikeasti hyvä idea. Jos sairastuisin vakavasti jotta tietäisin varmasti kuolevani niin voisinkin järjestää tällaiset jäähyväisjuhlat. Joiden luonne olisi iloinen, juhlittaisiin elettyä elämään. Varsinaisia hautajaisia itkuvirsineen en sitten haluaisikaan.
[/quote]
Welcome to my world... Läksiäisiksi niitä kutsun. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="10.03.2015 klo 23:39"]
Vähän laatikon ulkopuolista ajattelua nyt hei! Haluaisin kuulla perusteluja, miksi esimerkiksi vaikuttaa oudolta ratkaisulta? Miksi ansaitsemme juhlat vähemmän kuin esimerkiksi vuoden yhdessä ollut pariskunta, joka menee naimisiin ja eroaa seuraavan vuoden sisään? Miten se paperi niin radikaalisti muuttaa jonkin juhlan luonnetta, mikäli aikeissa kuitenkin on viettää loppuelämä yhdessä? Tai että siellä on joku henkilö muutaman minuutin ajan horisemassa jotain. Ja se joka mainitsi "lahjojen kerjuu-gaalasta", niin tässä nyt ei ole mikään ilmainen roina mielessä. Tavaraa meillä on tarpeeksi omasta takaa eikä rahastakaan varsinaisesti pulaa ole. Päinvastoin tuntuu, että monelle naimisiinmenossa ne lahjat nousevat aika korkealle tärkeysjärjestyksessä - mitä nyt on uskominen kaikkia hääkeskusteluja. Joku ehdotti kihloihin menemistä ja kihlakaisten järjestelyä. Minulle kuitenkin kihlaus on lupaus avioliitosta ja pelkkä rengastaminen varsin teinimäistä touhua. Tarkoituksena tässä on lähinnä herättää keskustelua, sillä en usko että olen ainoa joka tällaista miettii. Avioliitto on instituutiona melko vanhentunut eikä ole nykyään edellytys yhdessäelolle. Olisi mukavaa jos kulttuurimme kehittyisi siihen suuntaan, että myös pelkässä avoliitossa elävät pariskunnat otettaisiin vakavasti, etenkin jos on tietty määrä yhteiseloa takana. Mikäli häämaiset juhlat tulisivat yleisemmäksi, voisivat kutsutu vieraatkin suhtautua niihin vakavammin, eikä suinkaan tämän erään asenteella, että jättäisi mitä luultavimmin kokonaan tulematta. Polyamorisessa suhteessa elävien häitä en ollut ajatellutkaan! Varmasti myös ennen tasa-arvoisen avioliittolain voimaan astumista monet homo- ja lesboparit ovat suhdettaan jollain lailla juhlistaneet...?
[/quote]
Kuka on väittänyt, ettette ansaitsisi juhlaa tai että avoliittoa ei otettaisi vakavasti? Kukaan ei myöskään kiellä järjestämästä juhlia suhteenne kunniaksi. Juhlat vain eivät ole häät (tässä yhteydessä vertaaminen polyamoriaan tai homoseksuaaleihin ontuu: yksiavioisella heteroparilla kun on oikeus mennä naimisiin, joten teidän ei tarvitse sen vuoksi järjestää häitä ilman virallista avioliittoa).
[quote author="Vierailija" time="11.03.2015 klo 09:05"]
Minä haluaisin naimisiin, mutta ilman hääjuhlia. Sukunimi ei kelpaa vaimolle, joten naimisiin ei olla näillä näkymin menossa.
[/quote]
Naimisiin voi mennä ihan ilman juhlia, vain kaksi todistajaa on pakollisia ja nekin saa maistraatista tai seurakunnasta viran puolesta. Sukunimen vaihto ei ole vuosikymmeniin ollut välttämätöntä, voitte pitää kumpikin oman nimenne tai vaikka sinä ottaa vaimon sukunimen. Ei siis mitään estettä naimisiin menolle, paitsi tietenkin jos se vaimoehdokas ei halua...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En itse ymmärrä tätä. Tottakai voitte pitää juhlat, mutta ette mitään häitä, puhumatta vaatia ketään tuomaan teille lahjoja. Miksi heidän pitäisi lahjoja antaa teille, jotka ette edes naimisiin ole menossa? Niiden lahjojen perusideahan on naimisiinmenon jälkeen auttaa uutta pariskuntaa uuden kodin perustamisessa. Tai ainakin näin ennenvanhaan.
Jos ette halua mennä naimisiin, niin ette mene, mutta älkää pitäkö mitään teinimäisiä leikkihäitä, joka minusta on loukkais naimisiinmenon perinteitä.
[quote author="Vierailija" time="11.03.2015 klo 08:05"]
Minäkin haluaisin pitää hautajaiset, vaikka olenkin vielä elossa. Sellaiset oikein kunnon pönötysjuhlat, jossa jengi pitäisi puheita minun erinomaisuudestani ja sen jälkeen syötäisiin voileipäkakkua ja lusikkaleipiä! En ymmärrä miksi hautajaiset on jotenkiin varattu vain vainajille.
[/quote]
Itseasiassa tämä on oikeasti hyvä idea. Jos sairastuisin vakavasti jotta tietäisin varmasti kuolevani niin voisinkin järjestää tällaiset jäähyväisjuhlat. Joiden luonne olisi iloinen, juhlittaisiin elettyä elämään. Varsinaisia hautajaisia itkuvirsineen en sitten haluaisikaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="11.03.2015 klo 12:49"]
Varsinaisia hautajaisia itkuvirsineen en sitten haluaisikaan.
[/quote]Ne onkin surevia varten.
Haluut naimisiin mutta et haluu naimisiin? Ei järkeä! Menkää naimisiin ja vaihtakaa ne nimet yms, mutta tehkää avioehto.
[quote author="Vierailija" time="10.03.2015 klo 23:15"]
Nimeksi LAHJOJEN KERJUU-GAALA.
[/quote]
No en mä ainakaan mitään lahjaa veisi, jos olisi vaan juhla kyseessä.
Tuttavat meinasivat järjestää tällaiset "häät", mutta sitten rahat loppuivat kesken, niin vähin äänin sitten peruivat ne.
T
[quote author="Vierailija" time="11.03.2015 klo 12:50"]
[quote author="Vierailija" time="11.03.2015 klo 12:49"]
Varsinaisia hautajaisia itkuvirsineen en sitten haluaisikaan.
[/quote]Ne onkin surevia varten.
[/quote]
Niin no en haluaisi että niitä kuitenkaan minulle pidettäisiin. Se olisi sellainen testamenttini jälkipolville, viesti jonka haluaisin jättää jälkeeni. Että kuoleminen on yhtä luonnollista kuin syntyminen, ikävöidä toki saa mutta kuolema ei ole kamala asia. Ja että ei pidä jäädä suremaan vaan iloita elämästä jonka sain elää ja toivon että lapseni ja muut läheiseni myös jatkavat elämäänsä ja iloitsevat siitä. Siskoni ei myöskään halunnut surullisia pönötyshautajaisia, joten pidimme hieman erilaisen hänen näköisensä tilaisuuden.
Voi että kun halutaan olla niin tasa-arvoisia, että kaikkien pitää saada kaikkea, vaikka ei olisi edellytyksiäkään. Aikooko ap ja avokkaansa pitää myös ristiäiset, vaikkeivät lasta haluakaan. Kun meillä on oikeus ...
[quote author="Vierailija" time="11.03.2015 klo 12:12"]
[quote author="Vierailija" time="11.03.2015 klo 08:43"]
Te jotka intätte, ettei valtiolla ole mitään tekemistä kahden ihmisen välisen rakkauden kanssa, olette kyllä hakoteillä. Ymmärrättehän, että valtio astuu kuvioihin siinä vaiheessa kun kaksi lapsen saanutta eroavat, tai viimeistään siinä vaiheessa kun jompikumpi kuolee. Mikä voi tapahtua vaikka huomenna tai jo tänä iltana, ikinä ei voi tietää milloin jää auton alle tai saa sairaskohtauksen. Oletteko miettineet, mitä toiselle silloin käy, jos ette ole naimisissa? Jos teillä on lapsia, oletteko miettineet asiaa? Minä en ymmärrä, miksi niin monet ottavat avioliiton sellaisena, että se jotenkin halventaisi heidän jo 10 vuotta jatkunutta yhdessä oloaan... avioliitossahan ei ole MISTÄÄN muusta kyse kuin järjestä: se on järkevän ihmisen ratkaisu tulevaisuuden omaisuudenjaon ja mahdollisten huoltajuuksien jaon (ja siinäkin tapauksessa myös rahajärjestelyiden) suhteen. Sen voi tehdä nopeasti maistraatissa ilman seremonioita. Loppujen lopuksi ei yhtään sen kummempi asia kuin testamentin kirjoittaminen, ja sekin on nimenomaan JÄRKEVÄN ihmisen hommaa.
[/quote]
Ei valtio astu mukaan vaikka kaksi lapsen saanutta eroaisi. Ei mitään tapaamisoikeuksia yms tarvitse missään oikeudessa sopia eikä ole pakko hakea mitään yksinhuoltajalisiä yms. Kaikki voi sopia kahdestaan ex-puolisonsa kanssa.
[/quote]
Entäpä sitten, kun ei pystytäkään sopimaan?
[quote author="Vierailija" time="10.03.2015 klo 23:26"]
No yksi vaihtoehto olisi toki Wiccahäät eli "handfasting"-seremonia. Saisit haluamasi hääjuhlan, mutta liitollanne ei olisi mitään virallista merkitystä.
[/quote]
Ei kättenliittäjäiset ja lainvoimaisuus välttämättä sulje toisiaan pois. Täällä yksi tällä tavalla vihitty ja ihan kirjoissa ja kansissa on avioliitto. :)