Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Miten saan pidettyä tunteeni kurissa??

Vierailija
13.09.2006 |

Mulla on aivan upea miespuolinen ystävä. Olemme tunteneet noin vuoden, ja näemme usein. Pystymme puhumaan toisillemme kaikkein vaikeimmatkin asiat ja salaisuudet, joita ei muille kerrota. Hänen arvomaailmansa ja elämänkatsomuksensa ovat tasoissa kanssani, hän on juuri sellainen mies jota arvostan.



Kaikki on siis hyvin. Vielä. Mutta mua pelottaa että tulee se päivä kun huomaan olevani ihastunut häneen. Ja se nyt ei taas tule kyseeseen, koska hän on varattu eikä jätä naistaan ihan helpolla (eikä silti että haluaisinkaan). Pointti on tässä se, että miten ihmeessä pystyn olemaan vaan pelkkä kaveri hänelle, etten missään vaiheessa milloinkaan menisi ihastumaan?? Olen itse sinkku ja tuo kaverini juuri prikulleen sellainen mies jonka omaan elämäänikin toivoisin.



Häneen olisi niin helppoa rakastua, ja en tahdo tehdä sitä. Mitä teen??

Kommentit (6)

Vierailija
1/6 |
13.09.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vaikka tylsäähän se on.

Vierailija
2/6 |
13.09.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ethän halua menettää tätä ihmistä? Suhteenne ei välttämättä olisi sellainen mistä olet haaveillut!



Jatka ystävyydellä, et halua kokea sitä tuskaa jos hänet menettäisit.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/6 |
13.09.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pystyykö mies puhumaan vaimonsa kanssa yhtä avoimesti ja tietääkö vaimo sinusta. Ellei, niin mielestäni mies on astunut jo rajan yli. Ihmissuhteet eivät toimi vaan kuvailemallasi tavalla.



Nim. keski-iän kokemusta

Vierailija
4/6 |
13.09.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ehkä alat pitää hänestäkin, tai jos olet salainen ystävä tiedät kyllä että et haluaisi itsellesi sellaista miestä... Tämän tyttöystävän avulla voisit nähdä miehenkin sellaisena kuin oikeasti, kotonaan on, eikä sellaisena kuin hän haluaa sinulle näyttäytyä.

Tiedän että moni mies pystyy antamaan aivan erilaisen kunvan näille ystävilleen, kuin mitä oikeasti ovat. Minun ystäväni miehellä oli suhde toiseen naiseen ja niin eri kuva oli tällä toisella naisella miehestä kuin minulla. Osasi mies valehdella. Ei kertonut käyvänsä ´vaimoonsa käsiksi, ei juovansa kaljaa jokapäivä, ei siittä että sai mahdottomia raivokohtauksia kotona eikä koskaan tehnyt siellä mittään.

Tälle ystävälle oli toki avulias ja ymmärtäväinen mies jonka kanssa saattoi keskustella mistä vain.

Vierailija
5/6 |
13.09.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mutta tyttöystävänsä ei silti tiedä kaikkea mitä puhumme. En edes haluaisi että ystäväni kertoisi mun henkilökohtaisia asioita muille. Enhän tahdo sitä naispuolisiltakaan kavereiltani. Enkä nyt oikein tiedä haluanko tutustua tyttökaveriinsa sen syvemmin. Ehkä. Ehkä en. Ainakaan vielä emme ole kolmestaan tavanneet koskaan.



Niin..tunteet menee ja tulee. Mutta en halua millään kärvistellä yksipuolisen rakkauden kourissa. Ja teot. Niitä ei tule minun puoleltani tapahtumaan. Minulle riittää keskustelumme ja se, että hän on olkapäänä silloin kuin sitä tarvitsen. Ja toisinpäin.



ap

Vierailija
6/6 |
13.09.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itse olen ihastunut tuhansia kertoja ja huomannut sen, että silloin jos mitään ei ole tapahtunut (ja oma elämä on kyllin mielenkiintoista), moisista tunteista pääsee eroon periaatteella " pois silmistä, pois sydämestä" .



En jaksa enää ottaa omia tunteita kovin vakavasti, koska mieli on niin ailahtelevainen ja altis. Sen sijaan suhteet otan vakavasti, eli en tahdo rakkaalle pahaa - toisesta tulee rakas ajan myötä, yhteisten kokemusten ja hyvien tekojen kautta.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: neljä seitsemän yhdeksän