Eipä onnistunut juhlaruoka taaskaan
Olen useasti pettynyt, kun suunniteltu juhlaruokailu kotona ei ole onnistunut muiden perheenjäsenten osallistumattomuuden vuoksi. Tämä tietenkin on monen mielestä aivan turhaa marttyyriuutta ja oma vika. No nyt ajattelin, että tänään en voi menettää hermojani asian suhteen, koska lähdin juuri lounasaikaan viemään toista lasta itsenäsisyyspäiväjuhlaan, josta tulimme kotiin syömään. Ideana, että kotona olevat perheenjäsenet tekevät ruoan valmiiksi ja käydään heti pöytään. Oikein sovittiin, että laitan viestiä, kun olemme lähdössä, niin tietävät viimeistellä ruoan meille nälkäisille.
Juhlassa ajattelin, kuinka mukavaa onkin kerrankin tulla valmiiseen pöytään ja kuvittelin herkkuja mielessäni. Heti ovelta huomasin, että ruoanteko (nopea ruoka) oli aivan alkutekijöissään. Pöytä sotkuinen (aamupalalta jääneet sotkut pöydällä) ja mies katsomassa telkkaa. Teinipoikamme kyllä paistoi pihvejä ja samalla mainitsi, että toi salaatti ei sitten ole hänen syytään. Isä oli "tehnyt salaatin" (minä olin pilkkonut vihannekset valmiiksi rasioihin) ja lopputuloksena salaatti, jota pari kolme meistä ei voi tai halua syödä.
Lapset kiljuvat, että on nälkä ja minunkin mahani kurisi. En sitten puuttunut asiaan, vaan tyynesti otin itselleni kaapista lautasen, otin jääkaapista eilisiä makaroneja ja lämmitin ne lautasellani mikrossa. Viereen pilkoin itselleni kurkkua. Pojan paistama pihvi oli oikein hyvä, se mukaan pannulta. Työnsin murolaatikot paikaltani syrjemmälle, pyyhkäisin vähän talouspaperilla omaa pöydänkohtaani ja aloin syödä. Samoin tekivät muut, mies toki vasta sitten, kun oli katsonut Onnenpyörän telkasta loppuun.
Ei sitten ihan mennyt kuten kuvittelin, kun yhdessä ideoitiin juhlaruokaa. Minua tällaiset harmittaa. Minusta juhlapäivissä voisi olla jotain juhlavaa ja arjesta poikkeavaa. Tai joo, olihan tuo vielä surkeampi ruokailu, kuin meillä yleensä.
T. Marttyyri-valittaja
Kommentit (33)
Vierailija kirjoitti:
Ap, ikävä sanoa mutta toi on mahdollista ihan vain siksi, että sinä mahdollistat sen.
Meillä mies tekee puolena illoista ruuat ja osaa sen hyvin. Teillä mitä ilmeisemmin sinä olet yleensä kauhan varressa ja mies ei siten oikeasti osaa tehdä ruokaa. Mitenkään muuten tuollasta ei voi selittää, että mies sotkee salaattiin sipulia ja aurajuustomurua, vaikka puolet sakista on jommalle kummalle allerginen.
Kuulostaa myös siltä, että teillä ei arvosteta yhdessä hyvän ruuan syömistä noin laajemminkaan. Kovin rutiininomaisesti tapahtuu tuo, että otetaan tähteitä jääkaapista järsittäväksi.
Nyt vakava keskustelu miehen kanssa. Menikö homma hänestä putkeen? Jakautuvatko kotityöt teillä tasan hänen mielestään? Mitä hän voisi asialle tehdä ja sovitteko jatkossa vaikkapa puolet päivistä hänen ruuanlaittovuoroikseen? Vai miten voitte jakaa hommat tasaisemmin ja huom.! niin että mies ei vaan sitten omalla vuorollaan jätä asioita tekemättä ja sinä/teini ala paikata miehen tekemättä jättämisiä. Ei sillä, hyvä on teininkin opetella, mutta sovitusti eikä siksi, että joku typerä tv-ohjelma on miehen mielestä tärkeämpi asia kuin yhdessä päivällisen syöminen.
Selitys sille, että mies lähes aina pilaa ruoan niillä harvoilla ruanlaittovuoroillaan on se, että näin voi sanoa, että turha edes yrittää, kun aina vaan saa valitusta ja pieleen menee. Tähän tulokseen olen tullut.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, ikävä sanoa mutta toi on mahdollista ihan vain siksi, että sinä mahdollistat sen.
Meillä mies tekee puolena illoista ruuat ja osaa sen hyvin. Teillä mitä ilmeisemmin sinä olet yleensä kauhan varressa ja mies ei siten oikeasti osaa tehdä ruokaa. Mitenkään muuten tuollasta ei voi selittää, että mies sotkee salaattiin sipulia ja aurajuustomurua, vaikka puolet sakista on jommalle kummalle allerginen.
Kuulostaa myös siltä, että teillä ei arvosteta yhdessä hyvän ruuan syömistä noin laajemminkaan. Kovin rutiininomaisesti tapahtuu tuo, että otetaan tähteitä jääkaapista järsittäväksi.
Nyt vakava keskustelu miehen kanssa. Menikö homma hänestä putkeen? Jakautuvatko kotityöt teillä tasan hänen mielestään? Mitä hän voisi asialle tehdä ja sovitteko jatkossa vaikkapa puolet päivistä hänen ruuanlaittovuoroikseen? Vai miten voitte jakaa hommat tasaisemmin ja huom.! niin että mies ei vaan sitten omalla vuorollaan jätä asioita tekemättä ja sinä/teini ala paikata miehen tekemättä jättämisiä. Ei sillä, hyvä on teininkin opetella, mutta sovitusti eikä siksi, että joku typerä tv-ohjelma on miehen mielestä tärkeämpi asia kuin yhdessä päivällisen syöminen.
Selitys sille, että mies lähes aina pilaa ruoan niillä harvoilla ruanlaittovuoroillaan on se, että näin voi sanoa, että turha edes yrittää, kun aina vaan saa valitusta ja pieleen menee. Tähän tulokseen olen tullut.
Ap
Jees, tuo on monien miesten vakiometodi. Ryssitään tahallaan asiat, niin ei joudu toista kertaa tekemään. Älä anna vedättää itseäsi. Hän voi opetella, voi myös tehdä reseptin mukaan. Ja muista, ettet narise sitten ruuasta, vaan kiität ja pidät mölyt mahassasi.
Pahinta tässä on mies , joka katsoo Onnenpyörää .
Vierailija kirjoitti:
Yhdessä ideoitu = sinä ideoit ja jaoit työt, joita muut ei halunneetkaan tehdä.
Jep.. ainut tapa millä poikkeaa normitilanteesta on että työt jaetaan eikä äiti teekkään kaikkea. Kaikki kuitenkin nauttii ateriasta, mitä se haittaa että yrittää järjestää perheelle joskus jotain erikoisempaa? Onko kaikki aina pakko tehdä alusta loppuun asti itse? Onko liikaa vaadittu pyytää apua kumppanilta? Kommenttisi perusteella on
Kuka vidunÄäliö laittaa homeista juustoa salaattiin?? Meneehän se pilalle.
Vierailija kirjoitti:
Mua kanssa vaivaa tässä jutussa noi pilkotut kasvikset eniten. Eikö olisi ollut helpompi laittaa vain niitä vihanneksia mitä kaikki voivat syödä ja mille kukaan ei ole allerginen. Oliko tossa salaatissa siis vain salaatinlehdet ja kurkku ainoat syömäkelpoiset asiat kaikille? Ja mikä oli pihvien ja salaatin lisäksi? Ne eiliset makaronit vai mitä? Ja kuka ne pilasi?
En tiedä miksi osallistun tähän keskusteluun.
Olettaisin, että tässä oli tarkoitus, että jokainen ottaisi niitä aineksia mitä haluaa salaattiinsa. En ole a.p, mutta itse olen tehnyt vastaavaa. Eli yhteinen n.s salaattipohja ja halutut lisukkeet. Lisäksi olettaisin, että olisi ollut tarkoitus, että joku olisi tehnyt lisukkeen, nyt sitä ei ollut, joten ottivat eilistä makaronia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua kanssa vaivaa tässä jutussa noi pilkotut kasvikset eniten. Eikö olisi ollut helpompi laittaa vain niitä vihanneksia mitä kaikki voivat syödä ja mille kukaan ei ole allerginen. Oliko tossa salaatissa siis vain salaatinlehdet ja kurkku ainoat syömäkelpoiset asiat kaikille? Ja mikä oli pihvien ja salaatin lisäksi? Ne eiliset makaronit vai mitä? Ja kuka ne pilasi?
En tiedä miksi osallistun tähän keskusteluun.Olettaisin, että tässä oli tarkoitus, että jokainen ottaisi niitä aineksia mitä haluaa salaattiinsa. En ole a.p, mutta itse olen tehnyt vastaavaa. Eli yhteinen n.s salaattipohja ja halutut lisukkeet. Lisäksi olettaisin, että olisi ollut tarkoitus, että joku olisi tehnyt lisukkeen, nyt sitä ei ollut, joten ottivat eilistä makaronia.
Ihan oikein oletettu. Oli toivottu runsaasti erilaisia vihanneksia, joista kukin voisi ottaa mitä haluaa. Puikulaperunoita oli tarkoitus olla lisäkkeenä. Ja sinihomejuustosta piti tehdä kastike pihvin päälle halukkaille.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Kuka vidunÄäliö laittaa homeista juustoa salaattiin?? Meneehän se pilalle.
Mies tietenkin.
Sinun pitää tiivistää tekstiä ja muutoinkin muutella, on liian tunnistettavia nämä provontekeleet.
Haukotuttaa jo ekan virkkeen keskellä ei jatkoon. En lue loppuun tylsää tekstiä.
Vierailija kirjoitti:
Sinun pitää tiivistää tekstiä ja muutoinkin muutella, on liian tunnistettavia nämä provontekeleet.
Haukotuttaa jo ekan virkkeen keskellä ei jatkoon. En lue loppuun tylsää tekstiä.
Elämäni on varmaan tosi kummaa, kun aloitukseni usein tuomitaan provoiksi. Mitä provoavaa tuossa muka oli? Eikö muka kukaan muu ole pettynyt perheen juhlaruokailuissa? Eikö kenenkään muun puoliso ole laiska? Eikö kenelläkään muulla mene hermot tähän ainaiseen taisteluun?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhdessä ideoitu = sinä ideoit ja jaoit työt, joita muut ei halunneetkaan tehdä.
Jep.. ainut tapa millä poikkeaa normitilanteesta on että työt jaetaan eikä äiti teekkään kaikkea. Kaikki kuitenkin nauttii ateriasta, mitä se haittaa että yrittää järjestää perheelle joskus jotain erikoisempaa? Onko kaikki aina pakko tehdä alusta loppuun asti itse? Onko liikaa vaadittu pyytää apua kumppanilta? Kommenttisi perusteella on
"Pyytää apua kumppanilta" ei tarkoita samaa kuin "yhdessä ideoiminen". Tämä kuulostaa lähinnä siltä, että ap on ideoinut, mitä tehdään, ja sanonut kotiin jääville että tehkää salaatti ja paistakaa pihvit. Niin tapahtui, mutta ei tarpeeksi nopeasti eikä oikealla lailla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhdessä ideoitu = sinä ideoit ja jaoit työt, joita muut ei halunneetkaan tehdä.
Jep.. ainut tapa millä poikkeaa normitilanteesta on että työt jaetaan eikä äiti teekkään kaikkea. Kaikki kuitenkin nauttii ateriasta, mitä se haittaa että yrittää järjestää perheelle joskus jotain erikoisempaa? Onko kaikki aina pakko tehdä alusta loppuun asti itse? Onko liikaa vaadittu pyytää apua kumppanilta? Kommenttisi perusteella on
"Pyytää apua kumppanilta" ei tarkoita samaa kuin "yhdessä ideoiminen". Tämä kuulostaa lähinnä siltä, että ap on ideoinut, mitä tehdään, ja sanonut kotiin jääville että tehkää salaatti ja paistakaa pihvit. Niin tapahtui, mutta ei tarpeeksi nopeasti eikä oikealla lailla.
Ja sitten uhriudutaan Vauvalla.
Mua kanssa vaivaa tässä jutussa noi pilkotut kasvikset eniten. Eikö olisi ollut helpompi laittaa vain niitä vihanneksia mitä kaikki voivat syödä ja mille kukaan ei ole allerginen. Oliko tossa salaatissa siis vain salaatinlehdet ja kurkku ainoat syömäkelpoiset asiat kaikille? Ja mikä oli pihvien ja salaatin lisäksi? Ne eiliset makaronit vai mitä? Ja kuka ne pilasi?
En tiedä miksi osallistun tähän keskusteluun.